Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut tiedoksi aikeensa sulkea ELY-keskusten ja Business Finlandin koronatukien haun.
Tukihaut aiotaan sulkea molempien toimijoiden osalta maanantaina 8.6.2020 klo 16.15. Sulkemisen syynä on uusi yritysten yleistuki, josta hallitus antaa esityksensä alustavan tiedon mukaan torstaina 4.6.2020. Yleistuki tulee korvaamaan aiemmat ELY-keskuksen ja Business Finlandin kehittämistuet.
Tukihaun sulkeutumiseen mennessä saapuneet hakemukset edelleen käsitellään koronatukisäädösten mukaisesti, eikä sulkemisella ole myöskään vaikutusta jo aloitettuihin hankkeisiin.
-Yleistuen kriteerit ovat vielä avoinna. Alustavien tietojen valossa näyttää siltä, että tuki-instrumentit eivät sisällöiltään vastaa toisiaan. Nyt kannattaakin hyödyntää kehittämistuet vielä, kun näitä on saatavilla, Petri Pelli Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.
Mikäli yritykselläsi on mielessä kehittämissuunnitelmia ja uskot yrityksesi täyttävän tukikriteerit, toimi kehittämistuen kanssa nyt. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttaa Mikkelin seudun yrityksiä tukihakemusten teossa.
Mikkelin seudulta lähetetään toukokuun viimeisellä viikolla työikäisille Mikkelin seudun ulkopuolisille vapaa-ajan asukkaille henkilökohtainen kirje. Kirjeen tavoitteena on muistuttaa mökinomistajia siitä, että maalaismaisen asumisen ei tarvitse rajoittua vain viikonloppuihin ja lomiin.
Kirjelähetyksen takana ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Enter to Business -hankkeen Mari Meriläinen ja Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun Mira Myyryläinen.
Mikkelin seudulla on tilaa hengittää vapaammin, kaikki mahdollisuudet työllistyä mielekkäisiin hommiin, lapsille pienemmät koulut ja ajankäytön kannalta leppoisampi arki. Poikkeusajan myötä yhä useampi työ on lähtenyt sujumaan täysin etänä, joten uutta työpaikkaa ei välttämättä edes tarvita. Yritystoiminnan voi siirtää Saimaan maisemiin, tai aloittaa kokonaan uuden uran toimivaa yritystä jatkamalla.
-Tiedostamme, että yksi kirje ei varmasti tuo perheen muuttopäätöstä, mutta haluamme muistuttaa, että vapaa-ajan maisemiin kokonaan asettuminen on todellinen vaihtoehto, Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta kertoo.
-Muutaman Mikkelin seudulle sijoittumista hakevan yrittäjyydestä kiinnostuneen kanssa on parhaillaan neuvotteluja käynnissä yritystoiminnan jatkamisesta, joten tämä vaihtoehto kannattaa aina tutkia myös, Mari Meriläinen jatkaa.
Kirjeessä on kysely, jonka tavoitteena on saada kontakteja mm. yritysten jatkajaksi ja osaajaksi seudulla avoimena oleviin työpaikkoihin. Myyryläinen ja Meriläinen kirjoittivat kirjeensä henkilökohtaisena viestinä Miralta ja Marilta, joten sen paremmin kirje kuin kyselykään ei ole ihan tavanomainen.
MikseiMikkeli aloittaa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa uuden kampanjan.
Mekin ollaan avoinna -kampanjan tavoitteena on kertoa kuluttajille palvelujen saatavuudesta ja turvallisista tavoista asioida liikkeissä. Kampanjan osana järjestetään myös yhteisiä koulutuksia turvallisen asiakaskokemuksen järjestämisestä alueen yrityksille.
Suomen hallitus on lieventämässä koronavirusepidemian rajoituksia maanantaista 1.6.2020 alkaen. Lieventämisen seurauksena esimerkiksi ravintolat ja useimmat lähiliikuntapaikat voivat jälleen avata ovensa. Myös kokoontumisrajoitus lievenee 50 henkilöön.
-Pitkän koronakauden jälkeen haemme nyt paluuta uuteen normaaliin. Tilanne on kuitenkin monille vielä tuntematon. Olemme saaneet kentältä viestiä, että kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mitkä palvelut ovat avoinna ja käytettävissä, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo toteaa.
Epätietoisuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kaupungin yrityksille olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös ostovoima palautuu, kun liikkeitä avataan. Muutoin ollaan jälleen tilanteessa, jossa kiinteät kulut avaamisen johdosta kasvavat, mutta vastapainoksi ei tule tulovirtaa.
-Mielestäni Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth sen uutisaamussa sanoi napakasti: tavoitteena on nyt edistää taloudellista toimeliaisuutta turvallisella tavalla, Kumpusalo jatkaa.
Kampanjassa hankitaan mainos- ja tiedotustilaa eri medioista ja tarjotaan yrityksille mahdollisuus kertoa yleisölle omista aukioloajoista ja tavoista palvella. Ensimmäisenä kampanjatoimenpiteenä julkaistaan 4-sivuinen liite keskiviikkona 3.6.2020. Seuraava 4-sivuinen liite julkaistaan 17.6.2020. Liitteiden välillä toteutetaan myös muita kampanjatoimia ja katumainontaa.
Mukaan on jo ilmoittautunut 4o yritystä.
Kampanjaan haetaan mukaan sellaisia mikkeliläisiä yrityksiä, joilla on asiakkaita varten kiinteät asiakastilat. Osallistuminen on yritykselle maksutonta.
Näin osallistut kampanjaan
Voit osallistua kampanjaan lähettämällä sähköpostilla yritykseltäsi painovalmiin mainosaineiston koossa 75mm (leveys) x 55mm (korkeus).
Mikäli yritykselläsi ei ole mahdollisuutta toimittaa painovalmista aineistoa, voit toimittaa vaihtoehtoisesti yrityksesi logon sekä vapaavalintaisen tekstin (pituus max. 130 merkkiä ilman välilyöntejä). Mukaan voi lisätä myös toiveen mainoksen pohjaväristä.
Toivomme mainosmateriaalissa olevan mukana yrityksesi aukioloajat 1.6. alkaen. Muutoin mainoksen tekstisisältö voi olla mitä vain; aukioloajat, kesäkuun tarjous, hyvän mielen toivotus tai vaikkapa lyhyt esittelyteksti.
Kampanja kestää kesäkuun ajan. Mikäli haluat mukaan, pyydämme lähettämään yrityksesi tiedot osoitteella:
Hallitus päätti toukokuun alussa koronarajoitusten asteittaisesta lieventämisestä. Lisätietoa lievennyksistä saatiin eilen 19.5. pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Työmatkustaminen
Työmatkustaminen tuli mahdolliseksi jo aiemmin 14.5. alkaen, kun Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä sallittiin työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. Työmatkan välttämättömyyden perustelua ei enää tarvita. Sen sijaan muun ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan sellaisenaan 14.6.2020 asti. Vapaa-ajan matkustamista ei toistaiseksi suositella.
Maahan saapuvan henkilön tulee 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia. Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen.
Etätyö
Hallituksen suositus etätyön käytöstä työpaikoilla jatkuu kesän yli.
Kokoontumisrajoitukset
Myös kokoontumisrajoituksia on lievennetty. Kesäkuun alusta alkaen kokoontumisrajoitus tilaisuuksiin ja kokouksiin on 50 henkeä. Jopa 500 hengen yleisötilaisuudet ovat mahdollisia erityisjärjestelyin. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty, eivätkä aluehallintovirastot myönnä näiden osalta poikkeuksia.
Rajoituksia tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppupuolella.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Rajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ovat edelleen voimassa toistaiseksi. Rajoitus vaikuttaa edelleen merkittävästi sote-sektoriin kytköksissä oleviin toimijoihin, esimerkiksi parturi-kampaajiin, hierojiin, taksipalveluihin ja terapiapalveluihin.
Ravintoloille avauslupa 1.6. alkaen
Hallitus antoi eilen 19.5. esityksen ravintoloiden avaamisesta 1.6. alkaen. Ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmäärästä, mutta asiakaspaikkarajoite ei koske terasseja. Ravintolat voivat olla avoinna klo 23 saakka, mutta anniskelun tulee loppua klo 22 mennessä. Ravintolat voivat aueta aamulla klo 06.00 ja anniskelu voidaan aloittaa tavanomaisesti klo 09.00 aamulla.
Asiakkaiden on istuttava omissa pöydissään. Lisäksi asiakas ei saa annostella ruokaa ja juomaa itse muualla kuin omassa pöydässään. Oman ruoka-annoksen noutaminen on sallittua, eli pöytiintarjoilua ei määrätä pakolliseksi. Buffet-ruokailun järjestämisen esitys käytännössä tekee mahdottomaksi.
Asiakkaita ja seurueita ei saa myöskään vastoin heidän tahtoaan sijoittaa niin lähelle toisiaan, että se aiheuttaisi tartuntataudin leviämisen vaaraa. Lisäksi asiakkaille on varattava näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin liikkeeseen saavuttaessa.
Kunkin ravintolan on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se aikoo toteuttaa säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset. Aluehallintovirastot valvoisivat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voi määrätä velvoitteita rikkoneen ravintolan välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.
Hallitus arvioi rajoitusten tarpeellisuutta kahden viikon välein. Rajoitukset saattavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan olla voimassa lokakuun loppuun saakka. Tilapäiset säännökset kumotaan jo aiemmin koronatilanteen näin salliessa.
Ravintoloiden rajoituksiin ei ole tulossa alueellista porrastusta, eli rajoitukset ovat voimassa koko maassa.
Urheilu, liikunta ja kulttuuri
Hallitus on 4.5. päätöksellään sallinut kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaamisen kirjastoista välittömästi. Mikkelin seudun kirjastoihin voi nyt tehdä varauksia tietokoneella ja varaukset voi noutaa näistä kirjastojen aukioloaikana. Kirjastotilat avataan kokonaisuutena yleisölle kesäkuun alussa.
Ulkoharrastuspaikat on voitu avata jo 14.5. kokoontumisrajoituksia ja turvaetäisyyksiä noudattaen.
Urheilukilpailut ja sarjapelit voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin.
Maanantaista 1.6. alkaen avataan asteittain valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta sekä työkeskukset.
Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä piti torstaina 14.5.2020 klo 9.00 tiedotustilaisuuden uudesta yritysten yleistuesta. Lintilän mukaan uuden yleistuen myötä ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitusten myöntäminen päättyy.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatukihaut ajetaan yritysten yleistuen myötä hallitusti alas. Jatkossa edellämainitut organisaatiot jatkavat yritysten rahoitusta normaaleilla rahoitusinstrumenteillaan.
-Tähän mennessä hallitus on tuonut uusia tuki-instrumentteja pöytään. Nyt ensimmäisen kerran vaihtoehtoja viedään myös pöydältä pois, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.
Uusi yleistuki ei toimi samoin kuin nykyinen kehitysrahoitus
Uusi yritysten yleistuki perustuu ns. Vesa Vihriälän malliin ja ohjataan yrityksille, (1) joilla on hankalasti sopeutettavia kiinteitä kustannuksia ja (2) joiden liikevaihto on maalis-huhtikuussa pienentynyt vähintään 25-30 prosenttia (tarkka prosenttiosuus on vielä avoinna). Tuen määräksi hallitus on arvioi vähintään 2000 ja enintään 200 000 euroa yritystä kohden. Useimmat yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Tuki on kuitenkin selkeä kompensaatiotuki koronaepidemian vuoksi jo koettujen vaikutusten johdosta.
ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustukset ovat luonteeltaan erilaisia – niiden tavoitteena on kehittää liiketoimintaa siten, että se kestäisi mahdolliset koronaepidemian vaikutukset paremmin. Tuesta pienempi Tilanneanalyysiavustus (ELY) tai Esiselvitysrahoitus (BF) on enimmäismäärältään 10 000 euroa ja suurempi Kehittämistoimenpiteet (ELY) tai Kehittämisrahoitus (BF) on enimmäismäärältään 100 000 euroa. Hankkeissa vaaditaan edellämainitun lisäksi lisäksi 20 prosenttia omarahoitusta.
Kehitysrahoituksen saaminen ei poissulje yleistuen saamista, mutta kehitysrahoitus vähentää yleistuen määrää. Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otetaan yleistuen arvioinnissa huomioon 70 prosenttia.
ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitus poistuvat yleistuen myötä
Alustavien tietojen mukaan korona-avustusten hakeminen Business Finlandilta ja ELY-keskuksilta päättyy, kun yleistuki otetaan käyttöön. Kaikki jo vastaanotetut hakemukset käsitellään tavanomaisesti, mutta uusia hakemuksia ei voi enää jättää muutospäivästä alkaen. Muutospäivää ei ole vielä päätetty.
-Olemme saaneet arvion, että nopeimmillaan haut voitaisiin sulkea jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esitys jätetään eduskunnalle. Tämä voisi olla jopa ensi tai seuraavalla viikolla. Takaraja on viimeistään silloin, kun yleistuen haku Valtionkonttorilta alkaa. Tästä päivämäärästä on monenlaisia heittoja, esimerkiksi heinäkuusta on puhuttu. Tarkasta päivämäärästä ei ole kuitenkaan tietoa.
Muutos saattaa vaikuttaa myös yritysten suunnitelmiin
Moni yritys on aiemmin suunnitellut hakevansa ELY-keskukselta tai Business Finlandilta ensin analyysiavustuksen, jonka tulosten perusteella tehdään suurempi kehittämisrahoitushakemus. Mikäli yritys on jo hakenut jo analyysiavustusta tai saanut tästä myönteisen päätöksen, mutta yleistuki astuu voimaan analyysivaiheen aikana, on mahdollista, että suunniteltua jatkorahoitusta ei voida enää hakea.
-Tässä tilanteessa ohjeistamme asiakkaitamme valmistelemaan kehittämisosion hakemuksen jo nyt, vaikka analyysivaihe olisi vielä menossa. Uusi hanke on kuitenkin päivättävä alkamaan vasta, kun analyysivaihe on päättynyt. Olennaista on, että hakemus lähetetään käsittelyyn ennen virallista ELY:n ja BF:n tukien alasajopäivää. Tätä aiemmin lähetetyt hakemukset käsitellään normaalisti. Myöskään jo myönnettyihin ja toteutuksessa oleviin hankkeisiin muutoksella ei ole vaikutusta – ne viedään loppuun normaalisti.
-Mikäli suunnittelet vasta ensimmäisen hakemuksen tekemistä ja yritykselläsi on jo selvä visio kehittämisvaiheeseen etenemisestä, ohjeistamme lisäksi asiakkaitamme tekemään rahoitushakemuksen nyt suoraan kehittämistoimenpiteisiin tai kehittämisrahoitukseen.
Mitä suurempi rahoitushakemus, sitä enemmän hakemukselta ja toiminnalta vaaditaan
Siinä, missä 1. vaiheen hakemus on sekä ELY-keskuksissa ja Business Finlandilla varsin suoraviivainen, toisen vaiheen kehittämisrahoitus vaatii yritykseltä selkeän vision, selkeästi laaditun toimenpidesuunnitelman sekä budjetin.
Suurempia hakemuksia myös valvotaan hankkeen aikana eri tavalla: maksatusten yhteydessä toteutuneet kulut tarkistetaan yrityksen kirjanpidosta ja tuensaajan on tehtävä selvitystä hankkeen etenemisestä ja tuloksellisuudesta.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein maksuton koronalinja, puh. 010 340 3080, auttaa Mikkelin seudun yrityksiä hakemusten tekemisessä.
Memoriaali on Elkan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Sodan ja rauhan keskus Muistin sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yhteishanke. Hankkeessa kehitetään digitaalisen aineiston vastaanottoa, käytettävyyttä ja verkkopalvelua, testataan jo olemassa olevia työkaluja, sekä pilotoidaan käyttäjälähtöisiä sähköisen vastaanottamisen malleja.
Memoriaalissa on tarvetta usealle eri alan osaajalle. Kokonaisuus tehdään It-asiantuntijan/sovelluskehittäjän ja kokoelma-asiantuntijoiden yhteistyöllä, asiakaslähtöisyys ja palvelumuotoilu huomioiden. Soveltuva korkeakoulututkinto ja hyvät yhteystyötaidot antavat parhaan lopputuloksen.
Hirvensalmelaiset naisyrittäjät toteuttivat nopealla aikataululla yrityskaupan, jossa kunnan keskustassa Puulaveden rannalla sijaitseva lounaskahvila- sekä hautaus- ja pitopalveluyritys sai uuden omistajan. Ketterästi johdetussa yrityksessä on paiskittu töitä täysillä koronakeväänäkin.
Yrityskaupan myötä Kukka-kahvila Eija Karjalainen Ky vaihtaa lähiaikoina nimeä. Vaalean sinisen puutalon sisätiloista löytyy 72-paikkainen vilkas lounasravintola ja kesällä käytössä on lisäksi 30-paikkainen terassi järvinäköaloin. Saman katon alta asiakkaat löytävät täyden palvelun hautauspalvelut, Matkahuollon asiamiespalvelut ja Alkon noutopisteen.
Monialayritys kasvoi vaiheittain
Kun Eija Karjalainen perusti yrityksen vuoden 1997 alussa, hänelle oli kertynyt työkokemusta julkisen puolen keittiöistä sekä kunnan kotipalveluohjaajana. Hänen ensimmäinen liikeideansa oli tarjota asiakkaille koti- ja siivouspalveluja.
”Kun aloitin, minulla oli käytännössä vain harja ja rikkakihveli. Ensimmäiset puoli vuotta työskentelin yksin, pian joulusiivouksia oli tekemässä jopa 11 työntekijää.”
Vuonna 2001 hän perusti kukkakauppa-hautauspalveluyrityksen, joka muutti kahden vuoden kuluttua nykyisiin tiloihin.
”Asiakkaat kyselivät välillä kahvilapalveluja, joten kun tilat antoivat myöten, pistin kahvilan pystyyn. Sitten alettiin kysellä ruokaa. Tarjosin ensin lounaaksi keittoa ja salaatteja, mutta kysynnän kasvettua lounastarjonta kasvoi.”
Tiloja on kunnostettu pikku hiljaa, ja keittiö on uusittu kokonaan 10 vuotta sitten. Nykyään kukkakaupasta on jäljellä enää maininta yrityksen nimessä. Siivouspalveluyrityksen hän myi viime vuoden lopulla mikkeliläisyritykselle, joka on jo palkannut yhden uuden työntekijänkin.
Yrityskauppa toteutui nopeasti
Mitään hoppua sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan Eija Karjalaisella ei ollut. Hän sattui kuitenkin lukemaan lehdestä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n uudesta hankkeesta, jossa etsittiin jatkajia alueen yrityksille. Ajatustasolla hän oli varautunut siihen, että jatkajan löytämiseen voisi mennä parisen vuottakin.
Miksein Mari Meriläisen kanssa asiat lähtivät kuitenkin nopeasti liikkeelle. Jatkajaksi löytyi alle puolessa vuodessa tuttu hirvensalmelainen, virkamiesuraa tehnyt tradenomitaustainen Pia Komppa. Hän oli ryhtynyt yrittäjäksi pari vuotta aiemmin ostaessaan pitopalveluja tarjoavan Pitoaitan liiketoiminnan ja perustaessaan uuden yrityksen.
”Olin Pitoaitassa töissä 17 vuotta sitten ja ajattelin, että kun aika tulee, niin ostan sen itselleni. 15 vuotta myöhemmin niin tapahtuikin. Tämä yrityskauppa lähti vireille alkuvuonna. Kun koronakevät oli meillä hiljainen, ehdin kevään aikana tutustua Eijan yrityksen eri toimintoihin paikan päällä.”
Jatkossa Pia Komppa jakaa aikansa kahden toimipisteen kesken. Pitoaitta hoitaa jatkossakin pitopalveluasiakkaiden tilauksia Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Mikkelin alueella. Jos samalle viikonlopulle sattuu useita tilaisuuksia, niiden vieraiden kokonaismäärä voi olla jopa yli 300 henkeä.
”Jo olemassa olevan Pitoaitan keittiön sijainti on erinomainen pitopalveluasiakkaita ajatellen. Ajatuksena on, että teen alkuviikon töitä täällä Hirvensalmen keskustassa ja loppuviikon Pitoaitassa. Töissä minulla on ainakin kaksi kokoaikaista työntekijää ja lisäksi osa-aikaisia.”
Yrityskaupassa siirtyivät liiketoiminta, asiakkuudet, kiinteistö, koneet ja laitteet. Tiloihin kuuluu myös järvenrannassa kunnan maalla sijaitseva saunarakennus, jota voidaan sitäkin vuokrata jatkossa asiakkaille.
Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Karjalainen ja Pia Komppa
Yritykselle voi löytyä nopeastikin ostaja
Pia Komppaa auttoi yrityskaupan valmistelussa Uusyrityskeskus Dynamosta Heli Tavasti, joka oli mukana jo Pitoaitan kauppaa tehtäessä.
”Kauppa lähti toteutumaan niin nopeasti, ettei kohde ehtinyt edes julkiselle myyntilistalle. Koska yrityksellä oli pitkät asiakassuhteet, se auttoi yrityskaupan toteutumisessa. Nyt koronakeväänäkin yritys on toiminut ketterästi ja lisännyt ateriapalveluja kotiinkuljetuksella vanhuksille ja työpaikoille”, Pia Komppa ja Heli Tavasti kertovat.
Yritysneuvontaa tekevät Heli Tavasti ja Mari Meriläinen kiittelevät yrityskaupan osapuolia rohkeudesta toteuttaa asioita poikkeusoloissakin.
”Molemmilta yrittäjiltä löytyy rohkeutta ja sisua. Eijan yritystarina kuvaa sitä, miten yrittäjällä on sisua tuottaa monenlaisia palveluja asiakkailleen ja poikkeusoloissakin hän osaa muuttaa liiketoimintaansa niin, että se saadaan pysymään kannattavana.”
Omasta yrityksestä luopuminen vaatii sekin oman aikansa. Eija Karjalainen jäähdyttelee tekemällä töitä yrityksensä jatkajalle.
”Pitää olla rohkeutta luopua silloin, kun oven taakse on vielä jonoa. Surutyötä tässä joutuu varmaan tekemään, enkä tiedä, miten hyvin osaan luopua ja olla työntekijänä. Mutta kun on pätevä jatkaja, yrityksestä voi luopua. Viimeksi pidin kesälomaa vuonna 1996, joten nyt aion pitää sitä ainakin kaksi viikkoa heinäkuussa.”
MikseiMikkelillä on listoillaan yli 120 ostajaa etsivää eri toimialojen yritystä. Uusyrityskeskus Dynamolta löytyy tietoja yrityksen ostosta kiinnostuneista. Tavasti ja Meriläinen tekevätkin tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys saisi jatkajan.
”Osa yrityskaupoista on jo toteutumassa, osalle etsitään ostajaa. Jos mielessä on oman yrityksen myynti, se kannattaa tehdä näkyväksi potentiaaleille ostajille eli ottakaa yhteyttä jo ajoissa, niin lähdetään kartoittamaan ostajia”, Mari Meriläinen kannustaa.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Itä-Suomen Uusyrityskeskus ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tuottavat omistajanvaihdosneuvontaa Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Suuret infrahankkeet, kuten Vt 5 Mikkeli–Juva, luovat uusia mahdollisuuksia maankäytölle, kohentavat elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä ja sujuvoittavat työ-, asiointi- ja matkailuliikennettä.
Etelä-Savon työpaikoista 65 prosenttia sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Viitostiestä. Mikkelin seudulle on sijoittunut uuden tien välittömään läheisyyteen jo useita teollisuuden ja kaupan palveluita. Mikkelissä kehitetään Visulahden aluetta ja Juvan Vehmaalle on suunnitteilla yritysalue.
– Mikkelissä valtatie 5:n pääkohde on Visulahti. Sinne on jo sijoittunut Ponsse, ja Biltema on päättänyt rakentaa myymälän. Lisäksi on tehty tonttivarauksia, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Kauppisen mukaan kiinnostus uuden tielinjan varrella oleviin tontteihin on lisääntynyt. Logistiikka-alan toimijoille erityisesti Visulahti ja Juvan Vehmaa ovat erinomainen sijoittumiskohde.
– Ponssen myötä odotuksia liittyy muun muassa puunkorjuuketjun yrityksiin. Varauksia on Visulahdessa jo mukavasti, mutta alue on iso ja vapaata tilaa löytyy. Liikennemäärä viitostiellä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Se tuo samalla uutta asiakaspotentiaalia yrityksille, Kauppinen jatkaa.
Vaikka kiinnostus uuden tien varrella oleville tonteille on lisääntynyt, joitakin vanhan tien lähellä sijainneita yrityksiä jää myös syrjään. Kauppisen mukaan on tärkeää saada opastus kuntoon, jotta asiakkaat löytävät yritykset jatkossakin.
Itä-Suomen saavutettavuus paranee
Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Viitostien parantaminen on käynnissä Mikkelistä kohti Juvaa, ja tietä otetaan liikenteelle vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Kun yhteydet paranevat, tien suurin sallittu nopeus nousee sataan kilometriin tunnissa, se tarkoittaa entistä nopeampia yhteyksiä myös alueen yrityksille.
– Mikkeli–Juva-välin parantuminen on kaiken kaikkiaan merkittävä muutos. Yrityksiä kiinnostaa keskeinen sijainti Itä-Suomessa ja hyvä saavutettavuus etenkin pääkaupunkiseudulta katsoen, Juha Kauppinen sanoo.
Veronpalautusten maksupäivän aikaistuminen teki loven usean yrityksen joulukauppaan. Aiemmista vuosista poiketen viime vuonna suurin osa veronpalautuksista maksettiin jo elo-syyskuussa.
Joulukaupan on tavallisesti katsottu käynnistyvän veronpalautusten maksupäivästä marras-joulukuun vaihteessa.
Myös mikkeliläisessä ulkoiluun ja metsästykseen erikoistuneessa yrityksessä Patikassa joulukuun alku on aina ollut vuoden kiireisintä aikaa. Joulumyynti on muodostanut ison osan pienen yrityksen koko vuoden liikevaihdosta.
Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui.
– Meillä on ollut lehtimainontaa joulukuun alussa veronpalautusten aikaan, ja siitä on alkanut joulumyynti. Viime vuonna se ei alkanutkaan. Oli vähän sellaista, että odoteltiin, milloin asiakkaita oikeastaan tuleekaan, sanoo Patikan yrittäjä Katja Sikanen.
Vuonna 2019 yrityksen joulukuun tulos jäi jälkeen edellisen vuoden joulukuusta.
Sikanen arvioi, että hiljaisempaa joulukauppaa selittää erittäin todennäköisesti veronpalautusten maksuajankohdan muutos joulukuulta aiemmaksi syksyyn.
– Veronpalautukset ovat tavallaan ylimääräistä rahaa, jonka moni on mielellään käyttänyt joulun hankintoihin. Nyt rahat oli jo tuhlattu jouluun mennessä. Uskon, että tämä vaikutti paitsi meillä, myös muissa kivijalkakaupoissa: joulu on ollut kulta-aikaa, mutta en tiedä, onko enää jatkossa niin, Sikanen sanoo.
“Emme yltäneet normaaliin kasvuun”
Myös isommissa kaupan alan yrityksissä on havaittu, että viime vuonna kuluttajat olivat aiempaa säästeliäisempiä jouluostoksilla. Esimerkiksi Suur-Savon Osuuskaupassa myynti kasvoi syksyllä 2019 joka kuukausi verrattuna aikaisempiin vuosiin – lukuunottamatta joulukuuta 2019, jolloin myynti jäi selkeästi pienemmäksi kuin edellisen vuoden joulukuussa.
– Joulukauppa oli pieni pettymys. Veronpalautusten aikaistuminen siirsi kulutusta selvästi aikaisempaan, emmekä yltäneet joulukuussa normaaliin kasvuun, sanoo Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.
Hämäläisen mukaan ei voi puhua isosta notkahduksesta, sillä Suur-Savon Osuuskaupassa vuoden 2019 kokonaistulos oli kuitenkin hyvä. Hämäläinen arvioi, että osa joulukaupasta, esimerkiksi vaatteiden, kulutuslektroniikan ja joululahjojen ostaminen, siirtyi ennemminkin joulun alta loka-marraskuulle.
– Voi olla, että kuluttajat siirsivät joululahjojen hankintaa aikaisempaan.
Satanen vähemmän joululahjaostoksiin
Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen vahvistaa, että joulun ajan kulutus vaikuttaisi siirtyneen aikaisempaan ajankohtaan.
– Seuraamamme perusteella ja kyselytutkimusten mukaan veronpalautusten maksuajankohdan muutoksella on selvä vaikutus kulutukseen, Kalluinen sanoo.
On ollut yleinen tapa ajatella, että veronpalautusrahoja käytetään joulun ostoksiin. Kalluisen mukaan nyt kuitenkin näyttäisi, että yhä harvempi tekee niin.
– Pidän myös mahdollisena, että viime vuonna tapahtunut verokorttiuudistus on vaikuttanut kulutuksen jaksottumiseen aiempaan, Kalluinen sanoo.
Esimerkiksi Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2018 useampi kuin joka neljäs arvioi rahoittavansa joululahjaostoksensa ainakin osittain veronpalautuksilla. Vuonna 2019 vastaava osuus oli vain neljä prosenttia. Suomalaiset myös suunnittelivat vuonna 2019 käyttävänsä joulun menoihin sata euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi, että veronpalautusten aikaistuminen vaikutti osaltaan kaupan alan huonoon loppuvuoteen.
– Vielä syyskuussa kaupan alalla oli huikeat kasvuluvut, mutta joulukuussa kaupan alan liikevaihto hiipui selkeästi, Malinen sanoo.
Tulonsiirtoa toimialalta toiselle?
Kohteleeko joulukaupan hiipuminen tai sen siirtyminen aikaisemmaksi eri alojen yrityksiä eri tavoin?
Esimerkiksi Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä arvioidaan, että veronpalautusten maksuajankohdan aikaistuminen voi tarkoittaa tulonsiirtoa toimialalta toiselle. Muutoksessa voittajia näyttävät olevan muun muassa matkailu, rakentaminen ja kodinsisustus, kun taas häviäjä on joulun erikoistavarakauppa.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei usko, että muutos tarkoittaisi toimialojen välistä uusjakoa.
– Toki suoraan jouluun sidottuihin asioihin tai vaikkapa lahjakorttien hankintaan se voi vaikuttaa, mutta muut asiat, kuten ympäristöasiat ja vaikkapa palveluiden suosiminen tavaroiden sijaan, vaikuttavat silti joulunkulutukseen enemmän.
Malisen mukaan ainakaan viime vuonna merkittävää tulonsiirtoa alalta toiselle ei päässyt syntymään, sillä kuluttajat hankkivat lähempänä joulua aiempaa enemmän kulutusluottoja.
Kampanjointi on hankalampaa
Jonkinlaisia muutoksia joulukauppaan on silti tulossa. Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen mukaan esimerkiksi joulun alla tehtävä kampanjointi voi muuttua veronpalautusten uuden aikataulun vuoksi.
– Kampanjoiden suunnittelu on jatkossa aiempaa hankalampaa, kun ei ole yhtä selvää päivää, jolloin asiakkaat suuntaavat kaupoille. Meille muutos ei ollut hyvä.
Myös Suomen Yrittäjien Petri Malinen arvioi, että moni yritys miettii uudelleen joulukaupan strategiaansa.
– Yritysten pitää nyt omalta osaltaan miettiä, miten he voivat hyötyä veronpalautuksista, jotka tavallisesti kasvattavat ostovoimaa, Malinen sanoo.
Kauppiaiden kannattaisi Malisen mukaan ottaa käyttöön uusia keinoja: esimerkiksi tuotteiden takuu- tai palautusajat voisivat alkaa vasta joululta, vaikka kuluttaja ostaisi tuotteen jo syksyllä. Kampanjoita voisi joka tapauksessa kohdentaa veronpalautusten maksupäiviin vaikkapa houkuttelemalla asiakkaita ostamaan joululahjat aikaisemmin.
Silti tilanne on kaupan alalle haastava:
– Iso osa kuluttajista ei osta syyskuussa joululahjoja, oli tilanne mikä tahansa, Malinen toteaa.
Kaupan liitto: “Iso myyntipiikki näkyi heinä-lokakuussa”
Kaupan Liiton veroasiantuntijan Toni Jääskeläisen arvion mukaan vähittäiskauppa ei ollut häviäjä veronpalautusten maksuajankohdan muutoksessa.
– Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia. Vähittäiskaupan kasvu oli erityisen voimakasta heinä-lokakuussa, jolloin maksettiin suuri osa sekä lomarahoista että veronpalautuksista, Jääskeläinen toteaa.
Myyntipiikki näkyi varsinkin kodintekniikan, urheiluvälineiden sekä sisustuksen ja kodinkäyttötavaroiden erikoiskaupassa.
Joulukuun myyntien osalta tilastot tarkentuvat myöhemmin tänä vuonna.
Teksti: Elina Jäntti Kuva: Mikkelin kauppahalli, Mikkeli
Hallitus on 7.5. julkaissut uusia tukimuotoja yrityksille. Kokosimme kaikki nyt käytössä olevat ja suunniteltavat tuet yhteen listaan. Listaa on päivitetty 14.5.2020 ja edelleen 19.5.2020.
Avustusmuoto
1. Yksinyrittäjätuki
Yksinyrittäjätuki on päätoimiselle yksinyrittäjälle tarkoitettu 2000€ avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tuki on tarkoitettu yritystoiminnan kiinteisiin kustannuksiin. Tuen edellytyksenä on aiempi kannattava liiketoiminta sekä myyntituottojen laskeminen 16.3. jälkeen. Myynnin tulee olla laskenut 30%, jotta hakija on tukikelpoinen. Tukea haetaan yrityksen kotikunnasta.
2. ELY-keskusten korona-avustukset enintään 5 henkilöä työllistävälle yritykselle
ELY-keskusten kautta on haettavissa kaksi eri avustusmuotoa. Avustus on tarkoitettu enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille sekä toiminimiyrityksille ilman työntekijämäärän ylärajaa. Myös yhdistykset ovat hakukelpoisia, mikäli yhdistys harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kyse on kehittämisrahoituksesta (ei kiinteisiin kuluihin tarkoitetusta avustuksesta), johon liittyy aina tuenhakijan 20% omarahoitusosuus.
ELY-keskuksen avustuksista kevyempi on tilanneanalyysi, johon voi saada tukea enintään 10 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Tilanneanalyysin ajatuksena on, että yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja analyysivaiheen kautta hakija hakee ymmärrystä ja vision siihen, miten seuraavaksi tulee toimia. Analyysirahoituksen kesto on enintään yksi kuukausi. Rahoituksen enimmäismäärä on työntekijämäärään sidottu siten, että kutakin yrityksen työntekijää kohden voi kirjata analyysihankkeeseen 2000€ palkkakustannuksia sekä 1000€ välillisiä kuluja. Näin esimerkiksi 3 työntekijän yritys voi saada avustusta 7200 euroa (80%) yhteensä 9000€ hankkeeseen, johon tulee laittaa 1800€ (20%) omaa rahaa.
ELY-keskusten avustuksista raskaampi on kehittämistoimenpiteet, jotka on tarkoitettu yrityksille, joilla on jo määriteltynä selkeä suunta ja visio siitä, kuinka liiketoimintaa tulee suunnata uudelleen, alihankintaverkostoa kehittää, tuotantoa organisoida uudelleen (esim. kotiuttaa tai muuttaa), tuotteita tai palveluja kehittää tai osaamista vahvistaa. Avustuksen enimmäismäärä on 100 000 euroa (80%) enintään 125 000 euron hankkeeseen, jossa 25 000€ (20%) on hakijan omarahoitusta. Kehittämistoimenpiteiden enimmäisaika on 6 kuukautta. Rahoitusta ei voi käyttää yrityksen investointeihin eikä uuden jakelukanavan, esimerkiksi verkkokaupan, perustamiseen.
ELY-keskuksen rahoituksista voidaan 70% maksaa hakijalle ennakkoon, loput hankkeen päättyessä. Molempia ELY-keskuksen avustustuksia haetaan sähköisesti. Lisätietoa löytyy ELY-keskuksen omilta sivuilta.
Päivitys 19.5.2020: Yritysten yleistuen avautumisen myötä ELY-keskusten koronarahoitus ajetaan hallitusti alas ja ELY-keskukset palaavat normaaliin rahoitustehtäväänsä.
3. Business Finlandin häiriötilannerahoitus 6+ henkilöä työllistävälle yritykselle
Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa soveltuu yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille, mutta ei toiminimiyrityksille, jotka ovat ELY-hakukelpoisia. Saatavilla on ELY-keskusten tavoin kaksi rahoitusinstrumenttia, jotka ovat avustusmäärältään 10 000€ ja 100 000€. Rahoitus soveltuu lähes kaikille toimialoille maatalouden alkutuotantoa, kalastusta ja vesiviljelyä lukuun ottamatta.
Business Finlandin avustuksista yksinkertaisempi on esiselvitysrahoitus, jota voi saada enintään 10 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Rahoituksella voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa. ELY-keskuksen tavoin kehittämisrahoitus on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen, se ei sovellu yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen. ELY-rahoituksesta poiketen rahoituksen suositeltu kesto on 4 kuukautta ja hyväksyttyjä kustannuksia ovat palkat, 30% henkilösivukustannukset, ostopalvelut sekä 20% muita kustannuksia, jonka osuus lasketaan palkkojen ja ostopalvelujen yhteissummasta.
Business Finlandin avustuksista laajempi on kehittämisrahoitus, jota voi saada enintään 100 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita yritys on jo aiemmin tunnistanut ja jotka parantavat yrityksen toimintamahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen. Projektin suositeltu kesto on vuosi. Rahoitus soveltuu myös verkkokaupan suunnitteluun ja kehittämiseen, mutta ei tekniseen pystyttämiseen (ns. jakelukanavan perustamiseen).
Myös Business Finlandin rahoituksen osalta on muistettava, että se ei sovellu suoraan yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen eikä sitä voi käyttää yrityksen investointeihin. Käytännössä haettavasta rahoituksesta suurin osa on täten ELY-keskuksen tavoin hakijan omia palkkakustannuksia. Business Finlandin rahoituksesta 70% voidaan maksaa hakijalle ennakkoon, loput hankkeen päättyessä. Myös Business Finlandin avustuksia haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Katso lisätietoa Business Finlandin sivuilta.
Päivitys 19.5.2020: Yritysten yleistuen avautumisen myötä Business Finlandin koronarahoitus ajetaan hallitusti alas ja BF palaa normaaliin rahoitustehtäväänsä.
Teollisuussijoituksen vakausrahoitus on tarkoitettu keskisuurille (ns. MidCap) -yrityksille. Käytännössä puhutaan sijoitustoiminnasta, jossa Tesi sijoittaa yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä koronatilanteen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Käytännössä sijoitus on joko osakesijoitus tai vaihtovelkakirjalaina. Sijoituskohteen tulee täyttää keskisuuren yrityksen määritelmä (vuoden 2019 liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 50). Sijoitukset ovat kooltaan 1-10 miljoonaa euroa.
5. Maatilayritysten ja alkutuotannon yritysten koronatuki
Maa- ja metsätalousministeriö on usean viikon ajan koonnut tukipakettia maaseutuyrityksille. Tuki saatiin viimeisteltyä viikolla 20 ja tuki avautui haettavaksi Ruokaviraston Hyrrä -järjestelmän kautta maanantaina 18.5.2020.
Maaseudun yritysten sekä maatalouden alkutuotannon tuen määrä on 5 000 – 10 000 euroa. Kalatalouden yrityskohtainen tuki voi olla 3 000 – 10 000 euroa. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Tukea ei voi käyttää tuotantopanosten hankintaan tai investointeihin.
Tuella on neljä pääkohderyhmää, joille on kullekin omat vaatimuksensa.
Ravintola-alan omasta tukipaketissa julkaistiin ensimmäiset tiedot keskiviikkona 6.5.2020. Alustavien tietojen mukaan tuki jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa myönnetään tulevan palkanmaksun aloittamista varten. Toisessa osassa maksetaan 15% huhtikuun liikevaihdon laskusta hyvityksenä pakollisista kuluista, jotka oli maksettava rajoitusten aikana. Hallitus valitsee huhtikuulle vertailuajankohdan, jonka perusteella liikevaihdon lasku todennetaan ja tuki lasketaan.
Palkkatukena maksetaan 1000€ jokaisesta työntekijästä, jolle yritys aikoo maksaa vähintään 2500€ palkkaa seuraavan kolmen kuukauden aikana.
Hyvitystukena maksetaan 15% huhtikuun liikevaihdon laskusta, kun sitä verrataan hallituksen myöhemmin vahvistamaan ajankohtaan.
Esimerkki:
Raimon Ravintola Oy työllistää kolme henkilöä. Yritys aikoo avata 1.6. alkaen. Yritys hakee palkanmaksun aloittamistukea kaikille kolmelle henkilölle. Tuki, yhteensä 3×1000€ = 3000€ maksetaan heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen ennakkoon. Tuen vastineena yritys sitoutuu maksamaan yhteensä 7500€ palkkaa, kullekin työntekijälle 2500€, kolmen kuukauden aikana.
Raimon Ravintola Oy:n huhtikuun liikevaihto vuonna 2020 oli 5 000 euroa. Tammi-helmikuussa 2020 liikevaihto oli keskimäärin 30 000€ kuukaudessa (hallitus vahvistaa vertailuajankohdan myöhemmin). Liikevaihdon lasku oli täten 30 000 – 5 000 = 25 000€. Yritys voi hakea hyvitystukea 15% menetystä 25 000€ liikevaihdosta, eli yhteensä 3750 euroa.
Esimerkki perustuu alustaviin tietoihin. Tarkkaa tietoa mm. hyvityksen vertailuajankohdasta ei ole vielä saatu.
7. Yritysten yleistuki (päivitetty 19.5.2020)
Hallitus valmistelee parhaillaan satojen miljoonien eurojen yleistukipakettia yrityksille. Kyseessä on toimialariippumaton kustannustuki, joka kohdistetaan eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Erityisesti tuki kohdennetaan yrityksiin
joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi (alkutietojen mukaan edellytetään vähintään 25% liikevaihdon laskua), ja
joissa on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia, esimerkiksi vuokrakustannuksia
Tuen piirissä ovat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Alkuvaiheessa tukea voi hakea kahdeksi kuukaudeksi, mutta tuen voimassaoloaika tarkentuu vielä ja hallituksella on tilanteen pitkittyessä valmius myös laajentaa tuen kestoa.
Hallitus ei ole vielä määrittänyt, kuinka paljon liikevaihdon on tullut laskea ja mihin ajankohtaan liikevaihtoa verrataan. Myöskään kiinteiden kulujen todentamiskriteerejä ei ole julkaistu.
Yritysten yleistukea haetaan Valtiokonttorilta. Tuen vaatimaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja Valtiokonttori on pyytänyt noin kuukauden valmisteluaikaa, joten tuki avautuu aikaisintaan kesäkuun loppupuolella.
Yrityksen aiemmin saamat suorat tuet, kuten yksinyrittäjätuki ja ravintolatuki, vähennetään kokonaisuudessaan kustannustuesta. Lisäksi Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta saaduista tuista 7o% huomioidaan yrityksen yleistuen arvioinnissa.
Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto on helpottanut maksujärjestelyn ehtoja. Lisäksi on valmisteltu esitys tilapäisestä viivästyskoron alentamisesta. Jos yritykselläsi on ollut vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25.3.2020 alkaen.
Verohallinnon maksuista suoriutuminen on tukien saamisen kannalta olennainen asia, sillä mikäli haet esimerkiksi yksinyrittäjätukea, on sinulla oltava joko (1) puhdas verovelkatodistus, (2) Verohallinnon maksusuunnitelma tai (3) muu esim. ulosottoviranomaisen kanssa tehty maksusuunnitelma. Olennaista on, että asiat ovat hoidettu, sillä epäselvät verovelat estävät yksinyrittäjätuen myöntämisen.
Valtionvarainministeri Katri Kulmuni on esitellyt arvonlisänveropalautusjärjestelmän koronasta kärsiville yrittäjille. Takaisinmaksumahdollisuus koskisi tammi-maaliskuussa erääntyneitä veroja, jotka voitaisi lainata takaisin yritykselle kesäkuusta alkaen. Yrittäjä maksaa verot takaisin myöhemmin uudelleen. Ennakkotietojen mukaan myös alv-palautusjärjestelmässä edellytyksenä on, ettei yritys ole päästänyt veroja ulosottoon asti.
Tavoitteena on, että Verohallinto pääsee myös käsittelemään hakemuksia heti kesäkuussa.
10. Finnveran laajennetut takausvaltuudet (kysy omasta pankista)
Luotto- ja vientitakuulaitos Finnveran takausvaltuuksia on nostettu koronaepidemian aikana 2 miljardista eurosta aina 12 miljardiin euroon saakka. Finnvera voi antaa enintään 80% valtiontakauksen yrityksen pankin kanssa neuvottelemaan käyttöpääomalainaan, jolle haetaan Finnveran alkutakausta, PK-takausta tai Finnvera-takausta (suuremmat takaukset 90% saakka). Finnvera perii takauksesta takausprovision. Käytännössä Finnveran takaus selvitetään osana lainaneuvotteluja oman tilipankin kanssa.
Henkilökohtainen toimeentulo
11. Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva
Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva tuli voimaan 8.4.2020. Työttömyysturvaa saattoi 15.4. saakka hakea takautuvasti alkamaan 16.3. alkaen. Yrittäjän väliaikainen työttömyysturvalainsäädäntö mahdollistaa yrittäjälle 724€/kk työmarkkinatuen tilanteessa, jossa päätoiminen yrittäjyys on kokonaan päättynyt tai yrittäjätulo on koronaepidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk. Yritystoimintaa ei tarvitse enää lopettaa saadakseen työttömyysturvan.
Väliaikainen työttömyysturva on voimassa 30.6. asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
