Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > Uutiset > Page 48

Kategoria: Uutiset

Tähän tulee Miksein päivittäiset uutisartikkelit

Pankalammen terveysaseman purkujätteet lähtevät kiertoon

Osasto: by Emmi Liikanen

Ensi vuonna purettavan Pankalammen terveysaseman rakennusten materiaaleille pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia.

Kesäkuun alussa Pankalammen terveysaseman sokkeloisiin tiloihin tutustui Miksei Mikkelin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Mikkelin Toimintakeskuksen ja kaupungin väkeä. Vaikkapa paloportaille on jo tiedossa uusi koti.

”Kun meillä on ollut tapana murskata betoni ja tiilet, maailmalla niitä käytetään uudelleen sellaisenaan. Testaamme Pankalammella, löytyisikö vaikka puhdistetuille tiilille uutta käyttöä. Sama pätee oviin, ikkunoihin ja arvokkaisiin puuosiin”, jätehuollon lainsäädännön asiantuntija Raimo Lilja tuumii.

”Tutkimme, onko materiaaleissa haitta-aineita ja aiheutuuko niistä purkajille tai ympäristölle haittaa purkuvaiheessa”, tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Xamkista kertoo.

Rakennusmassan materiaalien määrä aiotaan selvittää ennen purkua paikan päällä muun muassa hyödyntäen 3D-mallinnusta ja droonikuvausta.

”Kun paikan päällä saadaan tehtyä arvio materiaalimääristä, säästetään varastointi- ja kuljetuskustannuksissa”, Xamkissa asiantuntijana työskentelevä Esa Hannus selventää.

Uusia ratkaisuja kaivataan, sillä maailmasta alkavat loppua myös rakentamisen raaka-aineet.

”Esimerkiksi Tanskassa on jo pulaa rakennushiekasta. Muualla maailmassa kokonaisia rakennusten seiniä puretaan jo uusien rakennusten fasadeiksi”, rakentamiseen liittyvien uusien kiertotalousratkaisujen liiketoimintamahdollisuuksia selvittävä Kimmo Haapea Miksei Mikkelistä muistuttaa.

Yksin Belgiassa ja Hollannissa arvioidaan toimivan 1600 yritystä, jotka myyvät ja varastoivat uudelleen kierrätettävää purkujätettä. Hinnaltaan kierrätettävä materiaali saattaa olla jopa uutta kalliimpaa.

Mikkeliläiset ovat mukana lokakuussa alkaneessa EU-rahoitteisessa CityLoops-hankkeessa. Englanniksi on jo käännetty ympäristöministeriön viime vuoden lopussa käyttöön ottama purkukartoituslomake suosituksineen.

”Suomen ohjeet ja suositukset kiinnostavat nyt muitakin Euroopan maita”, ympäristöasiantuntija Vuokko Malk Xamkista sanoo.

Viime vuoden lokakuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen CityLoops -hanke tuo oman lisänsä mikkeliläisten kiertotalouden EcoSairila-kokonaisuuteen. Aikanaan MetsäSairilaan valmistuu erillinen halli purkujätteen vastaanottoa ja myyntiä varten. Pankalammen purkujätteen käytännön hyödyntämisestä vastaa Mikkelin Toimintakeskus.

Pankalammen materiaaleista koostetaan tietokantapohjainen verkkosivusto, jolla voi tehdä kauppaa. Mikä kiinnostavaa hankeväki itse näki?

Esa Hannus yllättyi siitä, miten paljon asemalla on kiinteitä kaappeja, lavuaareja, vessanpönttöjä ja vesihanoja.

Kimmo Haapea huomasi rosterialtaat, kiviportaat, porraskaiteet, katokset ja teräsrakennelmat.

Vuokko Malkia kiinnostivat etenkin lasiset liukuovet, lasitiilet ja varastohyllyt.

Raimo Liljalle jäivät mieleen myös sisä- ja pihavalaisimet. Hän toivoo, että Toimintakeskus järjestäisi myös tilaisuuden tehdä ostoksia paikan päällä.


Pankalammen terveysaseman materiaalien kiertoa vauhdittavat Vuokko Malk, Esa Hannus, Hanne Soininen, Ilkka Liljander, Kimmo Haapea ja Raimo Lilja

CityLoops:

  • lisää rakennusjätteen kierrätystä ja vähentää sekajätteen joukossa olevaa biojätteen määrää
  • mukana demonstraatiokaupunkeina ovat Apeldoorn Hollannista, Bodø Ruotsista, Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Mikkeli, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.
  • testaa yli 30 uutta työkalua kymmenessä eri kohteessa
  • alkoi lokakuussa 2019 ja päättyy syyskuussa 2023.
  • lisätietoja kaupunkien kiertotalouden ratkaisuista: www.circularcities.eu

Juttu ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Lisätietoja:
Kimmo Haapea, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi tai 0440 361 613

Haukivuorelle syntyi monipuolinen yritysten keskittymä – Rustiikka

Osasto: by Emmi Liikanen

Sekatavarakaupan uudet kauppiaat ja kylän kesäasukas ideoivat yhteistyömahdollisuuden paikallisille toimijoille Haukivuorella.

 

Wanha Osula nimellä tunnettu sekatavarakauppa sai uudet kauppiaat viime jouluna, kun Sanna Saloviin ja Jukka Niilo-Rämä ottivat Sirpa ja Kimmo Nykäsen paikat kauppiaina. Nykäset pääsivät ansaituille eläkepäiville ja uudet kauppiaat kehittämään liiketoimintaa ja jatkamaan kylälle tärkeiden palveluiden jatkamista.

Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy pyörittää Wanhaa Osulaa ja juuri avattua Kahvila ja maalaispuoti Rustiikkaa. Saman katon alta löytyy rakennustarvikkeita, maaleja, koneita, vapaa-ajan laitteita ja -tarvikkeita sekä kahvila ja maalaispuoti, josta löytyy noin 30 lähialueen tuottajan tuotteita, aina sesongin mukaan. Kaupasta löytyy myös Postin ja Matkahuollon toimipisteet sekä Alkon noutopiste. 

Haukivuoren kesäasukas Jarmo Kaivo-oja joutui lomautetuksi koronan takia. Odottamaton vapaa-aika toi miehen kylälle jo ennen kesää ja se reissu poiki uusia ideoita, aina toteutukseen asti. Ravintola-alalla työskentelevä Kaivo-oja löysi Saloviinin ja Niilo-Rämän kanssa nopeasti yhteisen sävelen ja näin Rustiikka syntyi. Ideana on monipuolisen kahvilan lisäksi tarjota paikallisten ja lähialueiden tuottajien tuotteita ja niistä valmistettuja herkkuja.

 

Haukivuorella riitti vilskettä, kun juhannusviikko oli käsillä ja ilmat suosivat sekä Kahvila ja maalaispuoti Rustiikan avajaisia vietettiin pitkin viikkoa. Avajaisviikon jokaisena päivänä oli erilaisia tuotemaistatuksia ja -esittelyjä. Paikalla oli tuottajien edustajia sekä huippukokkeja, kokkaamassa asiakkaille makupaloja. Keittiömestari Mika Pesonen on voittanut muun muassa kokkien olympiakultaa 2016 Suomen Fazer Culinary Teamin kapteenina. Pesonen valmisti toinen toistaan makoisampia suupaloja avajaisviikon keskiviikkona ja vastaili ihmisten kysymyksiin tuotteisiin, kokkailuun ja ruoanlaittoon liittyen. Paikalla oli myös Koivurannan tilan emäntä Virpi Häkkinen, joka tarjoili tilansa omaa jäätelöä sekä juustoja.

 

Kannustettuaan Kaivo-ojaa keväällä yhteistyöhön alueen yrittäjien kanssa, MikseiMikkelin Vakka -hankkeen projektipäällikkö Aki Hakala on iloinen uutisesta.

– Tällaiset uutiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vaikea kevät on poikinut myös paljon uusia toimivia ratkaisuja, Hakala toteaa.

 

Teksti ja kuva: Saku Niilo-Rämä

Elyn koronarahoitusten maksatushakemusten muistilista ja tietoiskujen tallenteet

Osasto: by Emmi Liikanen

ELY:n myöntämien poikkeusrahoitusten (tilanneanalyysi ja kehittämisavustus) maksatushakemusten käsittely käy vilkkaana ja käsittelyssä on ELY-keskuksen mukaan viikkojen jonot. Jotta maksatushakemuksen tekeminen ja käsittely olisi sujuvaa, hakijoiden suositellaan tutustuvan maksatushakemukseen ja sen täyttövinkkeihin etukäteen. Oikein ja riittävän kattavasti täytetty hakemus sujuvoittaa käsittelyä ja samalla voidaan välttyä mahdollisilta lisäselvityspyynnöiltä sekä viivästyksiltä maksatuksessa.

Lahden seudun kehitys LADEC järjesti toukokuussa tietoiskut maksatushakemuksten täyttämisestä ja tietoiskujen tallenteet on vielä katsottavissa LADEC:n sivuilla:
https://www.ladec.fi/tapahtumat/tietoiskut-elyn-koronarahoituksen-maksatushakemuksista

Lisäksi ELY-keskuksen sivuilla on tietoa ja muistilista (pääset muistilistaan tästä) maksatushakemuksiin liittyen.

MikseiMikkelin koronalinja auttaa ja neuvoo tarvittaessa Mikkelin seudun yrityksiä maksatushakemusten tekemisessä. Koronalinja palvelee numerossa 010 340 3080 arkisin klo 8-16.

ESR_yhdistelmalogo

Kansallisarkisto hakee nyt osaajaa

Osasto: by Emmi Liikanen

Kansallisarkistossa on käynnissä valtionhallinnon paperiaineistojen massadigitointihanke. Massadigitointia tehdään tällä hetkellä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa ja se tullaan laajentamaan myös Mikkeliin keskusarkistoon. Kansallisarkisto hakee nyt osaajaa vastaamaan massadigitoinnin ympäristön laajentamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta.

Hakuilmoitus täällä.

Lake Saimaa -yhdistys perustettiin – mukana myös Mikkeli

Osasto: by Emmi Liikanen

Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot sekä Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan, Imatran ja Varkauden kaupungit allekirjoittivat loppuvuodesta 2019 Saimaa-sopimuksen. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosien 2020 – 2025 aikana. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Yhteistyön toimeenpanotahoksi perustettiin Lake Saimaa -yhdistys, joka vastaa Saimaa-sopimuksen toteuttamisen strategisista linjauksista, toiminnan kehittämisestä sekä tuloksien seuraamisesta. Lake Saimaa -yhdistyksen puheenjohtajana toimii vuoden 2020 ajan Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka ja varapuheenjohtajana Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Talkan mukaan Lake Saimaan yhteistyö tulee näkymään muun muassa alueen yhteisinä digitaalisina palveluina, kuten digialustana, jolla korvataan aikanaan Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon nykyiset verkkoalustat, eli VisitSaimaa.fi ja GoSaimaa.fi -verkkosivut.

– Koronapandemiasta huolimatta katsomme tulevaisuuteen ja näemme matkailun potentiaalin olevan edelleen suuren. Uskomme, että ensimmäisenä vilkastuu kotimaan matkailu ja tilanteen normalisoiduttua myös ulkomaan matkailu. Tuolloin sekä palvelutarjonnan että digitalisaatiota hyödyntävän markkinoinnin ja myynnin on oltava iskussa.

Alueen yhteisten digitaalisten palvelualustojen lisäksi Lake Saimaa jatkaa vuonna 2017 alkanutta Lake Saimaa Purest Finland -brändiin perustuvaa aluemarkkinointia. Tavoitteena on vahvistaa kehittämistyötä esimerkiksi palveluiden tuotteistamisen ja paketoimisien suhteen, kertoo Lake Saimaa ry:n hallituksen jäsen ja Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahman.

– Yhteistyö näkyy jo nyt esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa, valtakunnallisessa 100 syytä matkailla kotimaassa -kampanjassa, molempien alueiden elämyksiä yhdistävässä Lakeland Experiences -myyntikanavassa sekä Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeessa.

Saimaan alueen yhteisenä vahvuutena ovat muun muassa ainutlaatuinen järviluonto sekä lyhyet etäisyydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Maakuntarajat ylittävät ominaispiirteet korostuvat sekä Lake Saimaa -tekemisessä että alueen muussa yhteistyössä. Rahman uskoo, että Saimaan aluetta yhdistävä puhdas ja aito luontokokemus kiinnostaa matkailijoita niin kotimaassa kuin ulkomailla tänä päivänä.

– Saimaan alueen toimijoiden yhteistyöllä on vahvat juuret, mutta nyt on yhteistyön syventämisen aika. Yhdessä voimme tehdä enemmän ja näkyvämmin.

Saimaan alueen yhteiset tavoitteet, yhteistyöhalu sekä vahvuudet on nostettu keskeisiksi tekijöiksi esimerkiksi myös Saimaa-ilmiö 2026 -hakukirjassa, jolla tavoitellaan Itä-Suomen yhteistä Euroopan kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026. Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeessa ovat mukana Saimaata ympäröivät maakunnat ja niiden keskuskaupungit – Joensuu, Kuopio, Lappeenranta sekä Mikkeli.

Hallitus julkaisi esityksensä yritysten kustannustuesta

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Hallitus on 5.6. antanut eduskunnalle esityksensä uudesta yritysten kustannustuesta. Uuden tuen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa.

Tukeen esitetään yhteensä 300 miljoonan euron määrärahaa. Kustannustuki olisi määrältään enintään 500 000 euroa hakijaa kohden. Kustannustuki on korvaus yrityksen kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista. Tuki korvaa aiemmin käytössä olleet ELY-keskusten ja Business Finlandin kehitysrahoitukset.

Eduskunnan odotetaan vahvistavan tuen ehdot viikon 24 aikana. On mahdollista, että tuen ehdot joiltain osin muuttuvat eduskuntakäsittelyssä.

Hallitus esittää tuen myöntämisen ehdoiksi seuraavaa:

1. Yrityksen ja yrityksen edustaman toimialan myynti on laskenut
  • Hakijayrityksen toimialan myynti on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden, ja
  • Yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Yrityksen huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yritys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrataan vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvoon.
  • Liikevaihdon lasku todennetaan Verohallinnolle annetuista ALV-ilmoituksista.
2. Hakijayrityksellä on oltava kiinteitä, vaikeasti sopeutettavia kustannuksia
  • Tukea maksetaan yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella.
  • Tuen euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa. Alle 2000 euron tukea ei makseta.
  • Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta

Tuen määrä

Myönnettävä tuen määrä perustuu professori Vesa Vihriälän työryhmän aiemmin esittämään malliin.

Tehdään tuesta käytännön esimerkki.

Tapion Tilataksit Oy on hyvämaineinen koululaiskuljetuksia tekevä taksiyritys, jonka kuukausittainen myynnin keskiarvo vuoden 2019 maalis-kesäkuussa oli 15 000€ alv 0% (liikevaihto). Huhti-toukokuu ovat yritykselle tavanomaista tärkeämpiä myyntikuukausia. Yritys on merkittävästi kärsinyt koronavirusepidemiasta huhti-toukokuussa 2020, jolloin kuukausittainen liikevaihto laski kolmasosaan tavanomaisesta ollen keskimäärin 5000 euroa kuukaudessa.

Yritys on tavanomaisesti maksanut palkkaa kolmelle henkilölle, kullekin 2500 euroa kuukaudessa sivukuluineen. Lisäksi yrityksellä on velkaa kahdesta taksiautosta, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan harjoittamiseksi. Velan lyhennykset autoista ovat yhteensä 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi taksien käyttökulut, vakuutukset ja yrityksen muut kiinteät kulut ovat yhteensä 4000 euroa kuukaudessa.

Yrityksellä on täten yhteensä 7500 euron palkkakulut ja 5000 euron kiinteät kulut kuukaudessa. Kiinteiden kulujen osuus on alle puolet vertailukauden liikevaihdosta, joten kulujen osuutta ei laskennallisesti leikata.

Tapion Tilataksit Oy:n toimiala kuuluu niiden joukkoon, joiden myynti on laskenut vähintään 10%. Lisäksi Tapion Tilataksit Oy:n osalta voidaan todeta yli 30% myynnin lasku.

Kustannustuen määrä kahden kuukauden enimmäisajalta (kustannukset kerrottu kahdella) on täten:

((15000€-5000€)/15000€-30%) * (10 000€ + 15 000€)  = 9167 €

Tuen hakeminen

Hallituksen esitys etenee nyt eduskuntaan ja tuen tulee myöntämään Valtiokonttori. Valtiokonttori tiedottaa hausta yrityksille tarkemmin.

Esityksen mukaan tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorista 31.8.2020 mennessä. Valtiokonttori tekee tukipäätöksen yritysten hakemusten ja Verohallinnon toimittamien yritysten myyntitietojen perusteella. Valtiokonttori valvoo myös jälkikäteen sitä, että tuet on myönnetty oikein perustein, ja voi muun muassa periä virheellisten tietojen perusteella myönnetyt tuet takaisin.

Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, jonka liikevaihto olisi laskenut vähintään 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.

Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset kaavaillaan otettavaksi tuen piiriin.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta nämä tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennetään 70 prosenttia.

Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan Kalevankankaan kehittämiseen

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Mikkelin Kalevankankaalle on viime vuosina investoitu paljon rakennettuun ympäristöön, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Näin on luotu edellytyksiä uusien palvelualan yritysten sijoittumiselle alueelle. Nyt kysytään mikkeliläisiltä itseltään, millaisia palveluja he haluaisivat Kalevankankaalle.

Osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi on avattu kysely, jossa asukkaita ja yrittäjiä kannustetaan kertomaan nykyisestä alueen käytöstään, liikkumisestaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Kyselyssä on käytössä karttapohjainen kysely- ja analyysityökalu Maptionnaire, jota hyödynnetään ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Vastaajat voivat esimerkiksi sijoittaa alueelle toivomiaan palveluja suoraan kartalle.

Vastaamalla kaikille avoimeen kyselyyn mikkeliläiset voivat vaikuttaa, millaisia palveluja Kalevankangas tarjoaa tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueen palveluiden ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Karttapohjainen tiedonkeruu on uutta Mikkelissä

Kysely on osa laajempaa selvitystä, jossa alueen nykytila kartoitetaan palvelujen ja yritysympäristön kehittämisen pohjaksi. Työssä tarkastellaan Kalevankangasta paikallisella, kunnallisella sekä seudullisella tasolla hyödyntäen olemassa olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja. Selvitys toteutetaan Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tiina Laatikaisen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteistyönä.

Paikkatietoanalyyseillä tarkastellaan Kalevankankaan alueen sijaintiin perustuen esimerkiksi etäisyyksiä, väestömääriä, palveluiden kattavuutta sekä paikallista, kunnallista ja seudullista merkitystä. Tuloksia voidaan esittää kartalla tai laskelmina. Ympäristön paikkatietopohjaiset analyysit tukevat alueen strategista kehittämistä. Tulosraportti julkaistaan alkusyksystä.

Kalevankankaasta hyvinvointipalvelujen kehittämisalusta

Kalevankankaan alue on yksi Mikkelin kaupungin kolmesta kehittämisalustasta. Kaksi muuta alustaa ovat EcoSairila ja Memory Campus. Alustojen päätavoitteena on luoda Mikkelin alueelle elinvoimaa lisäämällä yritystoimintaa, synnyttämällä uusia työpaikkoja ja kasvattamalla TKI-toimintaa.

Kalevankankaalla on jo investoitu kaupunkilaisten hyvinvointiin ja uusiin harrastamisen mahdollisuuksiin. Ravirataa ja jäähallia on uudistettu ja alueelle on nousemassa uusi jalkapallohalli. Monitoimiareena Saimaa-stadiumilla sijaitsee Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö, josta alueen hyvinvointiyritykset saavat tukea toimintansa kehittämiseen.

Visiona on, että Kalevankangas houkuttelee erityisesti uusia hyvinvointi- ja elämysalan yrityksiä ja palveluntarjoajia. Kalevankankaan kehittämisprojektin toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kysely on avoinna 18.5.–14.6.2020. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan vapaalippuja Kalevankankaan liikunta- ja testauspalveluihin.

Biobusiness törmäytti opiskelijat ja kehittämisen

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Kun opetuksen ja TKI-hankkeen tarpeet kohtaavat, voi syntyä erinomaista jälkeä. Xamkin Environmental Engineering -koulutus ja Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hanke toteuttivat yhteistyössä sisältöä Biobusiness-opintojaksolla. Mukana yhteistyössä oli hanketoimijoita Xamkista sekä MikseiMikkelistä.

Environmental Engineering -koulutus on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Mikkelin kampuksella kontaktiopetuksena järjestettävä tutkintoon johtava koulutus. Pääosa opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. Koulutus järjestetään englannin kielellä.

Businessideoita ja alustan kehittämistä

Environmental Engineering -koulutuksen Bio Business -opintojaksolla opiskelijaryhmälle toteutettiin verkossa työpajoja yhteistyössä BBC1 -hankkeen kanssa. Alustuksena yhteistyölle hanketta ja sen sisältöjä esiteltiin opiskelijoille. Tämän jälkeen yhteistyö jatkui verkkotyöpajojen merkeissä.

Osana yhteistyötoteutusta opiskelijat työstivät tiimeissä bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyviä liikeideoita, jotka he “pitchasivat” kurssin vetäjille. Opiskelijatiimit saivat aikaan hienoja ideoita ja heille tarjoutui yhteistyön myötä mahdollisuus osallistua esittelemillään ideoilla hankkeen järjestämään liikeideakilpailuun. Tämä rajat ylittävä (Venäjä-Suomi) bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyvä ideakilpailu toteutetaan yhteistyössä ITMO yliopiston (Venäjä) kanssa. Kilpailun jatkumona toteutetaan kiihdyttämisohjelma, jossa ideoita pääsee kehittämään eteenpäin.

Yhteistyön aikana opintojaksolla toteutettiin myös Ecosairila-työpaja, jonka yhteydessä opiskelijat pääsivät ideoimaan ja vaikuttamaan suunnitteilla olevan digitaalisen alustan, EcoSairila showroomin, suunnitteluun ja sisältöön.

EcoSairilan tavoite on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

EcoSairila on jäteveden- ja jätteenkäsittelyn sekä kiertotalouden ja biokaasun tuotannon huippuosaamisen keskittymä Mikkelissä, joka perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, raaka-ainevirtojen hyödyntämiselle sekä alueen TKI-yhteistyölle. Tarkoitus on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

BBC1 -hankkeessa aloitetaan EcoSairilan digitaalinen mallinnus, jotta siellä tapahtuvia huippumoderneja kiertotalouden malleja ja prosesseja voidaan kuvata havainnollisesti eri kohderyhmien käyttöön. EcoSairilan digitaalisen showroomin kehittämiseen saatiin opiskelijoilta hyviä ajatuksia ja ideoita.

Rohkaiseva kokemus yhteistyöstä

Yhteistyötä toteutettiin järjestämällä kolme yhteistä opetuskertaa ja tekemällä kaksi ryhmätyötä. Ryhmätöitä ohjattiin opetuskertojen välillä käymällä ohjauskeskusteluja ryhmittäin. Koronatilanteen vuoksi opetus toteutettiin etäopetuksena.

Käytimme ryhmätapaamisten välineenä Adobe Connectia ja materiaalin jako- ja tehtävien palautuskanavana Xamkin Learn-alustaa. Ryhmätyöt tehtiin osittain AC:n ryhmätyötiloissa (breakout rooms) ja osittain omatoimisesti tapaamisten välillä.

Positiivista palautetta

Hyvän yhteistyökokemuksen jälkeen opetuksen ja TKI:n yhteistyötä on luontevaa jatkaa.

”Opintojakson ja hankkeen tarpeiden yhteensovittaminen onnistui erittäin hyvin. Hanke pystyi hyötymään opiskelijoiden ennakkoluulottomista ideoista. Toisaalta opiskelijat saivat kokemuksen, että heidän tehtävänsä oikeasti vaikuttavat asioihin, sanoo Timo Antero Leinonen, opintojakson opettaja.

”Thank you for arranging such an interesting, challenging and relevant course.” Lainaus opiskelijan palautteesta.

”Opiskelijoilla on tuoreita ja rohkeita ideoita, jotka antavat merkittävää lisäarvoa kehityshankkeille. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat saavat aidon kosketuksen siihen, mitä kentällä tapahtuu ja kokemuksen siitä, että he ovat olleet osana todellista kehitystyötä.” Saija Tillgren, Miksei Mikkeli.

”En tiedä voiko yhteistyö enää sujua mallikkaammin. Meillä oli yhteiset intressit, saimme yhteistyössä aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa sekä luotua opiskelijoille aidon yhteyden TKI-toimintaan.”  Anna-Maija Torniainen, Xamk.

Lisää hankkeesta:

Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hankkeen tavoitteena on parantaa rajat ylittävää (Suomi-Venäjä) yhteistyötä ja luoda yrityksille ja yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia bioteknologian ja kiertotalouden aloilla. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta. Hanketta hallinnoi MikseiMikkeli ja osatoteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus, ITMO yliopisto (Venäjä) ja the Association for Environmental Partnership, AsEP (Venäjä). Hanke toteutuu 1.09.2019 -28.2.2022.

Ravintolatuki täsmentyi – näin lasket omasi

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Presidentti Sauli Niinistö on 29.5. vahvistanut lain ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä. Valtioneuvosto antaa kesäkuun ensimmäisellä viikolla asetuksen voimaantulosta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 5.6.2020, jonka jälkeen ravintola-alan yritykset voivat hakea tukea.

Ravintolatuki jakautuu kahteen osaan, jotka ovat:

1. Uudelleentyöllistämisen tuki joka on tarkoitettu ravintola-alan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle.

2. Toiminnan rajoitusten hyvitys, joka on tarkoitettu ravintola-alan yrityksille hyvitykseksi niiltä kalenteripäiviltä, jotka sisältyvät rajoitusvelvoitteen tarkoittamaan ajanjaksoon (4.4.2020 – 31.5.2020).

Uudelleentyöllistämisen tukea on kunkin yrityksen haettava itse KEHA-keskukselta. Toiminnan rajoitusten hyvitys toteutetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien arvonlisäverotietojen perusteella.

Uudelleentyöllistämisen tuki (katso esimerkit alla)

Uudelleentyöllistämisen tuki on tarkoitettu ravintola-alan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle. Tukena maksetaan hakijalle hakemuksen perusteella 1000 euroa kustakin työntekijästä, jolle tuen saaja maksaa 1.6. alkaen seuraavan kolmen kuukauden ajalta palkkaa vähintään 2500 euroa. Tuki voidaan myöntää ja maksaa ennakkoon edellyttäen, että yritys sitoutuu maksamaan palkkaa tuen perusteena oleville työntekijöille.

Uudelleentyöllistämisen tukea voi saada myös vuokratyöntekijöiden työllistämiseen, mikäli yritys käyttää vuokratyövoimaa.

Uudelleentyöllistämisen tukea voidaan myöntää enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500.

Tukea ei myönnetä niistä työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin ravitsemisyritykselle on myönnetty muuta valtiontukea rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalle tai osalle tästä ajasta.

Hakemus tuen saamiseksi tulee jättää KEHA-keskukselle viimeistään 31.8.2020.

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen (katso esimerkit alla)

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen toteutetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella.

Hyvityksen määrä lasketaan yrityksen arvonlisäveroilmoitusten tietoihin perustuen myynnistä vuoden 2019 huhti- ja toukokuulta tai vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta sekä vuoden 2020 huhtikuulta.

Jos vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun myyntien keskiarvo on pienempi kuin vuoden 2019 huhtikuun ja toukokuun euromääräisten myyntien keskiarvo, jälkimmäistä keskiarvoa pidetään vertailulukuna.

Jollei yritys tee kuukausittaisia veroilmoituksia, tulee sen todentaa muulla tavalla myynnit edellämainituilta kuukausilta.

Vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun euromääräisten myyntien keskiarvo on vertailukohta hyvityksen laskennalle (vertailuluku).

Jos vuoden 2020 huhtikuun myynti on edellämainittua vertailulukua pienempi, ravitsemisyritys on oikeutettu hyvitykseen. Hyvitys suhteutetaan toiminnan supistumiseen.

Ravitsemisyritykselle määritetään vertailuluvusta euromääräinen osuus (hyvitysosuus), joka on:

1) 15 prosenttia enintään yhden miljoonan euron määräisestä vertailuluvusta; ja
2) viisi prosenttia siitä vertailuluvun määrästä, joka on yhtä miljoonaa euroa suurempi.

Hyvitys kultakin rajoituspäivältä määräytyy seuraavassa järjestyksessä:

1) tammi-helmikuun ja huhtikuun myyntien erotus jaetaan vertailuluvulla (toiminnan supistumiskerroin);

2) toiminnan supistumiskertoimella kerrotaan hyvitysosuus;

3) hyvitys kultakin rajoituspäivältä on 2 kohdan tulema jaettuna luvulla 30, joka on vuoden 2020 tammi- ja helmikuun kalenteripäivien kuukausikohtainen keskiarvo.

Esimerkki 1: Katin Kuppila Oy

Katin Kuppila Oy:n ovet ovat olleet asiakkailta suljettuna lauantaista 4.4. alkaen valtioneuvoston asetuksen johdosta. Kati avasi yrityksensä ovet jälleen 1.6., kun rajoituksia lievennettiin. Katin Kuppilassa aiotaan heti työllistää molemmat henkilöt, jolloin yritys hakee KEHA-keskukselta uudelleentyöllistämisen tukea 2hlöä x 1000€ = 2000€. Kuppila ei ole saanut muita valtiontukia. Helmikuussa 2020 kahvila maksoi palkkoja työntekijöille yhteensä 4000 euroa, jonka perusteella KEHA-keskus laskee, että palkkatukea voidaan hakea enintään 4000/2500 = 1,6 (tulos pyöristetään lähimpään tasalukuun = 2) kahdelle henkilölle.

Kuppila laittaa sähköisen hakemuksen KEHA-keskukseen ja pyytää tuen maksua ennakkoon. Vastineena tuesta Katin Kuppila sitoutuu maksamaan molemmille työntekijöille 2500€ palkkaa (kullekin, yhteensä siis 5000€) 1.6. alkaen tulevan kolmen kuukauden aikana.

Vetovoimaisena lounaspaikkana Katin Kuppilan myynnit ovat hyvät ympäri vuoden. Yritys on avoinna 7 päivänä viikossa ja yritys työllistää kaksi henkilöä. Tammikuussa 2020 Katin Kuppilan liikevaihto oli 17 000 euroa ja helmikuussa 19 000 euroa. Keskimäärin tammi-helmikuussa kuukauden myynti (vertailuluku) oli täten 18 000 euroa. Vuonna 2019 huhti-toukokuussa yrityksen kuukauden myynti oli keskimäärin 16 000 euroa, joten yrityksen vertailukohdaksi valitaan parempi tammi-helmikuun 2020 myynti.

Huhtikuussa 2020 myyntiä ehti tulla vain kolmelta päivältä yhteensä 2000 euroa ennen sulkemispakkoa.
Huhtikuun myynti on pienempi kuin tammi-helmikuun keskimääräinen myynti, joten Katin Kuppila on oikeutettu toiminnan rajoitusten hyvitykseen.

Hyvitysosuuden määrä on 15% tammi-helmikuun vertailuluvusta 18 000 eurosta. Hyvitysosuus on siis 0,15*18000€ = 2700 euroa. Aiemmin mainittua viiden prosentin laskukaavaa ei käytetä, koska Katin Kuppilan myynnit eivät ylitä miljoonaa euroa.

Seuraavaksi lasketaan toiminnan supistumiskerroin. Tammi-helmikuun keskimääräisestä myynnistä (vertailuosuus) eli 18 000 eurosta vähennetään huhtikuun toteutunut myynti 2000 euroa . Näin saadaan erotuksena 16 000 euroa, joka jaetaan edelleen vertailuluvulla eli 18000 eurolla. 16 000 / 18000 = 0,8888. Tulos on laissa tarkoitettu toiminnan supistumiskerroin.

Toiminnan supistumiskertoimella 0,88888 kerrotaan hyvitysosuus 2700 euroa, josta saadaan tulokseksi 2397,60€.

Lopullisena hyvityksenä maksetaan yritykselle kultakin rajoituspäivältä 1/30 * 2397,60€ = 79,92 euroa päivä.

Koska rajoituspäiviä tuli Katin Kuppilalle 4.4. – 31.5.2020 yhteensä 58, on Katin Kuppila Oy:n kokonaishyvityksen määrä täten 58*79,92€ = 4635,36 euroa.

Esimerkki 2: Rauskin Ravintola Oy

Rauskin Ravintola Oy on kesäkauden kuumin kohtauspiste. Ravintola avaa tavallisesti ovensa pääsiäiseksi ja on avoinna koko kesän. Sesonkikaudella yritys työllistää kolme henkilöä.

Uudelleentyöllistämisen tuki
Koska Rauskin Ravintola on sesonkiyritys eikä helmikuussa 2020 työllistänyt yhtään täysiaikaista työntekijää, yritys ei ole oikeutettu uudelleentyöllistämisen tukeen. Tukilain kirjaimen mukaisesti ”Tukea voidaan myöntää enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500.”

Toiminnan rajoitusten hyvitys
Koska Rauskin Ravintola Oy:n toiminta on sesonkiluonteista, oli tammi-helmikuun 2020 veronalainen myynti vain 3200 euroa – tiloissa pidettiin vain kahdet perhejuhlat. Sen sijaan vuoden 2019 huhti-toukokuun keskimääräinen kuukausiliikevaihto oli 23 000 euroa. Ravintolan vertailukohdaksi valitaan siis yritykselle edullisempi viime vuoden vertailukohta.

Yrityksen oli määrä avata ovensa huhtikuun 1. viikolla, mutta koronarajoituksista johtuen ovet päästiin avaamaan vasta 1.6.2020. Tästä johtuen myyntiä ei kertynyt ollenkaan. Rajoituspäiviä kertyi Katin Kuppila Oy:n tavoin 58.

Vertailuluku: huhti-toukokuun 2019 veronalaisen myynnin kuukausikeskiarvo eli 23 000 €

Hyvitysosuus: 15% vertailuluvusta eli 0,15 * 23 000€ = 3450 €

Supistumiskerroin: (23 000€ – 0€ ) / 23 000€ = 1,0

Hyvitysosuus/päivä: (1,0 * 3450 euroa) * (1/30) = 115 € / päivä

Hyvitys yhteensä: 58 rajoituspäivää * 115€ / päivä = 6670 €

Mikaelin terassilla, Mikkeli

Mikkelissä autetaan ravintoloita löytämään asiakkaat ja tulovirrat kriisistä huolimatta

Osasto: by Jukka Kumpusalo

Eduskunta hyväksyi perjantaina 29.5. tartuntatautilain väliaikaiset muutokset, joiden myötä osa ravintoloiden toiminnan rajoituksista purettiin ja ravintolat voivat avata ovensa rajoitetusti maanantaista 1.6.2020 alkaen.

Vaikka ovien avaaminen on ravintoloille nyt mahdollista, on yritystoiminnan kannattavuus monilla vaakalaudalla.

-Tartuntatautilain mukaan ravintolan sisätiloihin voidaan ottaa asiakkaita nyt enintään puolet suurimmasta sallitusta asiakaspaikkamäärästä. Ravintolat saavat olla avoinna enintään klo 23 saakka ja anniskeluaikaa on rajoitettu klo 9-22 välille, Olli Marjalaakso Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Kesäkuun alusta alkaen siis ravintoloiden kulut alkavat kertyä, mutta tulovirtaa rajoitetaan. Monet ravintola-alan yrittäjät ovat jo valmiiksi joutuneet ahtaalle koronakriisistä johtuvien rajoitteiden vuoksi.

Yhtenä keinona terassin laajennus

Mikkelissä etsitään nyt erilaisia keinoja helpottaa yritysten ahdinkoa. Yksi ratkaisu tilanteeseen on terassien laajentaminen.

-Ravitsemusliikkeen asiakkaiden enimmäismäärä on sisätiloissa rajattu puoleen normaalista. Ulkotiloissa asiakasmäärää ei kuitenkaan ole rajattu, kunhan riittävistä turvaetäisyyksistä huolehditaan ja jokaiselle asiakkaalle varataan oma istumapaikka, Marjalaakso toteaa.

Mikäli kysyntää on ja sää sallii, terassia laajentamalla yritys voi varmistaa yritystoiminnalleen riittävän tulovirran.

-Olemme olleet hyvin suopeita ja vastaanottavaisia kaikille ravintolayrittäjien terassien laajennusta koskeville lupahakemuksille, toteaa palvelupäällikkö Linda Asikainen Mikkelin kaupungilta.

Asikainen painottaa, että terassin on sijaittava kaupungin hallinnoimilla alueilla, jotta lupakäsittely on ylipäätään mahdollista.

Yrittäjiä kehotetaan olemaan rohkeasti yhteydessä kaupunkiin ja kertomaan oma idea terassin toteutuksesta. Jokainen hakemus arvioidaan ja ratkaisu suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä hakijan kanssa.

-Tässä tilanteessa olennaista on löytää kaikki ahdinkoa helpottavat keinot yhdessä yrittäjien kanssa. Keksi hyvä idea, ehdota se meille ja katsotaan yhdessä paras ratkaisu, kannustaa Asikainen.

Lisätietoa terassiluvista kaupungin alueilla:

Palvelupäällikkö Linda Asikainen
Mikkelin kaupunki
p. 040 129 4914

Artikkelikuva: Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin terassi, Pihla Liukkonen

ESR_yhdistelmalogo