Koronakevät piristi selvästi vapaa-ajan asuntojen kauppaa Mikkelissä. Tammi-kesäkuussa kaupungissa tehtiin 37% enemmän kauppoja.
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan Mikkelissä tehtiin tammi-kesäkuussa yhteensä 84 vapaa-ajan asumisen tontti- ja asuntokauppaa, kun koko vuonna 2019 kauppoja tehtiin 112. Mikkelissä on noin 10 500 vapaa-ajan asuntoa, joka on toiseksi eniten Suomessa Kuopion jälkeen.
Myös Savonlinnassa kauppojen määrä kasvoi 34 prosentilla.
Yli kaksi kolmesta mökkiläisestä tulee maakunnan ulkopuolelta, yleisimmin pääkaupunkiseudulta. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vapaa-ajan asumisen kehittämisen projektipäällikkö Tuula Pihkalan mukaan vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä todettiin maakunnan ulkopuolelta tulevien vapaa-ajanasukkaiden tuovan tänne hieman vajaa 160 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 toteutetussa kaupallisessa selvityksessä todettiin, että Mikkelissä tehdään kaupungin asukaslukuun nähden 13% enemmän päivittäistavarakauppaa ja jopa 52% enemmän erikoistavarakauppaa. Maakuntakeskuksen aseman lisäksi merkittävä volyymiä kasvattava tekijä on nimenomaan vapaa-ajan asutus.
–Olemme tutkineet vapaa-ajan asujien tarpeita ja viesti oli selvä: paikallisia palveluita halutaan käyttää enemmän, jos ne vain löydetään. Siihen problematiikkaan olemme panostaneet. Näemme vapaa-ajan asukkaat meidän osa-aikaisina asukkaina. He ovat kuin meidän omaa väkeä, matkailujohtaja Maisa Häkkinen MikseiMikkelistä lisää.
Kuva: Pihla Liukkonen Alkuperäinen uutinen: STT 29.7.2020
Elokuussa voi järjestää yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia myös sisätiloissa, jos noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Keskeistä on varmistaa turvaetäisyydet ja tehostetut hygieniakäytännöt.
Rajoitus pohjautuu aluehallintovirastojen 1.7.2020 antamiin, tartuntatautilain mukaisiin määräyksiin. Yli 500 henkilön tilaisuuksissa järjestäjällä on vastuu noudattaa THL:n ja OKM:n ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi. Tilaisuuksissa on muun muassa huolehdittava hygieniasta ja varmistettava 1−2 metrin turvavälit henkilöiden tai seurueiden välillä. Turvavälit on pidettävä myös tilaisuuteen saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Tungoksia ja tiiviitä jonoja ei saa päästää syntymään. Järjestäjän voi olla syytä rajata osallistujia erillisille alueille, jotta ohjeita voidaan noudattaa.
Alle 500 henkilön tilaisuudet ovat elokuussa sallittuja ilman erityisiä edellytyksiä, mutta suositus on, että niissäkin noudatetaan THL:n ja OKM:n ohjetta turvaväleistä ja hygieniakäytännöistä.
Tärkeää on myös muistaa, että jos tapahtumaan tai yleisötilaisuuteen liittyy ravintolatoimintaa, siinä on huomioitava tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset ravintoloiden toiminnan velvoitteet. Ravintoloissa esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka, ja asiakaspaikat täytyy sijoittaa riittävän väljästi.
Aluehallintovirasto korostaa jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.
Tartuntatautilaki mahdollistaa määräysten antamisen korkeintaan yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jos epidemiologinen tilanne Suomessa muuttuu merkittävästi huonompaan suuntaan, aluehallintovirastot voivat tarvittaessa muuttaa elokuuta koskevia rajoituspäätöksiään.
Kirjoittanut: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Mikkelin yritysrakennetaulukko päivitetty 15.7. tuoreempaan versioon.
Tässä artikkelissa analysoidaan lyhyesti koronaepidemian vaikutuksia Mikkelissä verrattuna muuhun Suomeen. Artikkelin sisältö on tarkastamaton. Käytetyt tietolähteet esitetään artikkelin lopussa.
Mikkeli vaikuttaa selvinneen koronaepidemiasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Toukokuun loppuun 2020 mennessä valtakunnallinen työttömyysprosentti oli 16,5%, kun vastaava osuus Mikkelissä oli 15,7% ja Mikkelin seudulla 14,9%.
Työllisten määrän kehitys koronaepidemian aikana
Koronaepidemian taloudellisten vaikutusten jakautuminen vaikuttaa noudattavan pääsääntöisesti itse epidemian levinneisyyttä: pahiten koronaepidemiasta kärsineellä Uudellamaalla myös taloudelliset vaikutukset ovat olleet pahimmat. Uudenmaan työttömyysprosentti oli toukokuun lopussa 17%. Palkkasumma Vantaalla ja Helsingissä laski molemmissa yli 10%. Myös asumistuen hakijoiden osuus kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan palkkasumma on tarkastelualueen kaikille työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita.
Poikkeuksia tilastoon kuitenkin mahtuu esimerkiksi alueellisen elinkeinorakenteen takia. Savonlinnassa, jossa tautitapauksia todettiin kesäkuuhun mennessä vain 12, alueellinen palkkasumma laski toukokuun loppuun mennessä 14% laskun ollessa maamme kaupungeista toiseksi suurin. Suurin euromääräinen pudotus palkkasummassa on ollut valtakunnallisesti teollisuudessa ja logistiikassa, joka näkynee Savonlinnan luvuissa.
Työttömyysprosentti määritellään työttömien osuutena työvoimasta. Mikkelissä työvoiman määrä on TE-keskusten tilastoinnissa 24 571 henkilöä, joka on 46,2% kaupungin väkiluvusta. Tässä artikkelissa työttömyys jaetaan kahteen osaan, eli lomautettujen määrään ja kokonaan työttömien määrään.
Työttömyysprosentin nopeaan kasvuun on Mikkelissä vaikuttanut erityisesti suuri lomautusten määrä. Lomautukset kääntyivät maaliskuussa jyrkkään nousuun, joka taittui vasta kesäkuussa. Haasteena on huhtikuusta alkaen ollut myös lomautusten kääntyminen kokonaan työttömyydeksi.
Lomautukset ovat yritykselle keino sopeuttaa kustannuksia, kun palkkojen maksuun käytettävä tulovirta on kokonaan tai osittain tyrehtynyt. Lomautus on usein lyhytaikainen: kun tulovirta palautuu, myös työllisyys palautuu.
Sen sijaan kokonaan työttömien määrän kasvu aiheuttaa Mikkelissä ja seudulla pidempiaikaisia ongelmia: työtä on vähemmän kuin kysyntää, tai työllisyyteen syntyy ns. kohtaanto-ongelma, jossa työttömien työnhakijoiden osaaminen ja työtä tarjoavien työnantajien tarpeet eivät kohtaa toisiaan. Kokonaan työttömyyden hoitoon tarvitaan voimakkaita työllisyystoimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi yritysten kasvukannustimet, vientivetoisen uusyritystoiminnan tukeminen, ketterät koulutusmallit kohtaanto-ongelman ratkaisuun, työntekoon kannustava perusturva sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet. Yleisesti ottaen työttömyys on Suomessa ollut EU-27:n keskitasoa (6,7 % kesäkuussa 2020) korkeampi.
Koronaepidemia on lisännyt työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Eniten lomautuksista ovat kuitenkin toistaiseksi kärsineet palvelu- ja myyntialan työntekijät. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden määrä on kasvanut Mikkelissä ja koko Suomessa voimakkaasti. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Etelä-Savossa toukokuun lopussa 1174, mikä on yli 400 henkilöä tai 55% enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lähde: Etelä-Savon TE-toimisto
Koronaepidemian vaikutus elinkeinoihin
Mikkelin kaupungin elinkeinorakenne on hajautunut useaan tasavahvaan toimialaan, jonka vuoksi koronaepidemian vaikutukset nähtiin valtakunnallista tasoa heikompina. Hajautetun elinkeinorakenteen haittapuolena on, että vaikutuksia saatetaan nähdä pitkällä aikaväleillä sykleittäin.
Etelä-Savon maakuntakeskuksena Mikkeli on myös hallintokaupunki. Julkishallinto on energia-alan ohella ainoa ala, jossa työntekijöiden palkkasumma ei ole koronaepidemian aikana laskenut, vaan kustannukset ovat akuutin epidemian hoidon (työvoiman tarpeen) vuoksi pikemminkin kasvaneet. Tilanne ei kuitenkaan ole kestävä, vaan samanaikaisesti verokertymän alenemisen kanssa julkiset toimintamenot kasvavat ja näitä joudutaan rahoittamaan esimerkiksi velkarahalla tai omaisuuserien myynneillä.
Lähes kaikki toimialat ovat kärsineet koronaepidemiasta. Toimialoittain tarkasteltaessa pahiten kriisi on iskenyt majoitus- ja ravintola-aloille, matkailuun ja erikoistavarakauppaan sekä henkilöliikenteeseen. Suurin euromääräinen palkkasumman lasku on ollut teollisuudessa. Tukien osalta esimerkiksi suurimmat yksinyrittäjätuen saajaryhmät ovat parturi-kampaamot sekä hieronta- ja terapiapalvelut.
Noin puolet Mikkelin kaupungin yrityskannasta on hakenut jotain koronaepidemian vuoksi suunnattua yritystukea. Mikään tuki ei kuitenkaan korvaa menetyksiä täysimääräisenä, vaan kompensaatiot vaihtelevat ollen 20-50% yrityksille aiheutuneista menetyksistä. Kehitystuet ovat joissain tapauksissa saattaneet tuoda paremman lopputuloksen.
Merkittävä parannus oli työttömyysturvan väliaikainen laajentaminen koskemaan myös yrittäjiä. Toukokuun loppuun mennessä noin 1000 eteläsavolaista yrittäjää oli hakenut Kelan työttömyysturvaa. Yrittäjien kohdalla työttömyyden on katsottu olevan väliaikaista, jonka vuoksi näitä ei ole otettu huomioon virallisia työttömyyslukuja laskettaessa. Työttömyysturvaa saavien yrittäjien vaikutus työttömyysprosenttiin olisi reilu 2 prosenttiyksikköä.
Maalis-kesäkuussa Mikkeliin rekisteröitiin 64 uutta yritystä. Samaan aikaan 110 lopetti yritystoiminnan. Osalla lopettamisen syy ovat olleet talousvaikeudet, mutta merkittävä osa lopettaneista yrityksistä on ollut taloudellisesti terveitä ja päätös lopettamisesta on kenties kypsynyt jo pidempään. Koronaepidemia vaikuttaa vauhdittaneen näiden lopettamissuunnitelmien toteuttamista.
Seuraava taulukko esittää Mikkelin kaupungin yksityisten työpaikkojen osuutta toimialoittain.
Lomautukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea palvelualoille. Mikkelin elinkeinorakenteen ja työpaikkojen kannalta vakava isku on, mikäli muilla suurilla toimialoilla, kuten teollisuudessa tai rakennusalalla nähdään voimakkaita jälkivaikutuksia. Myös maa- metsä ja kalatalous ja vapaa-ajan asutus tuottavat merkittäviä toimialat ylittäviä vaikutuksia. Jälkivaikutuksia arvioidaan yleisesti tulevan ja esimerkkejä voivat olla mm. teollisuuden ja rakennusalan kysynnän heikkeneminen. Ennakkotietoja ilmiöstä on jo: valtakunnallisesti teollisuuden tilauksia saatiin toukokuussa 28,4% vähemmän kuin vuosi sitten. Tilausmäärät ovat laskeneet nyt viisi kuukautta peräkkäin ja tammi-toukokuun tarkastelujaksolla tilaukset ovat vähentyneet 12,2%. Tilauskanta on heikentynyt erityisesti paperi- ja kartonkituotteiden toimialalla ja metalliteollisuudessa, molemmissa noin 30 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että molemmilla aloilla kuukausivaihtelu on tyypillistä. Nämä toimialat ovat toistaiseksi osoittautuneet jälkisyklisiksi, eli nopean koronaepidemian vaikutusten arvioidaan iskevän viiveellä.
Vapaa-ajan asutuksen tuottama palvelujen kysyntä on koronarajoitusten purkamisen jälkeen osoittautunut monin paikoin jopa tavanomaista vuotta vilkkaammaksi. Toisaalta jo iskun saaneen palvelualan lisäksi kaupungin teollisuuden, rakentamisen ja maa- ja metsätalouden yritystoimintaa ja kehitystoimintaa olisi nyt olennaista tukea esimerkiksi hankintapolitiikalla, kehitystoimin ja edunvalvontatoimin, joilla myös valtion toteuttamia elvyttäviä hankkeita saataisiin alueelle. Esimerkiksi Mikkelin kaupungin vuosille 2020-2023 suunnitteleman 136,7 MEUR investointiohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 1775-2050 henkilötyövuotta riippuen siitä, kuinka suuri osa ohjelmasta kohdistuu infrastruktuuriin.
Suorien vaikutusten vanavedessä tulee kunnallisverovaikutus
Mikkelin kaupungin kannalta merkittävä tekijä on, miltä osin Suomen valtio korvaa koronaepidemiasta aiheutuvia kustannuksia. Tätä keskustelua ei ole vielä käyty loppuun.
Aiheutuneet kustannukset voidaan jakaa koronaepidemiasta johtuviin kasvaneisiin toimintakustannuksiin sekä välillisiin kustannuksiin, joita ovat esimerkiksi verokertymän aleneminen vuoden 2020 osalta.
Verokertymän aleneman osalta alueellinen palkkasumma on ensivaiheen mittari, josta saadaan karkea arvio verokertymästä. Kertymätilasto valmistuu noin kuukauden viiveellä, joten kesäkuun lopussa saatiin tiedot toukokuun palkkassummakertymästä.
Merkittävästä alenemasta huolimatta Mikkeli edustaa valtakunnallista keskitasoa: palkkasumma laski toukokuussa 8,2% vuoteen 2019 verrattuna, kun Etelä-Savossa esimerkiksi Savonlinnan osalta laskua oli 14%.
Jos ajatellaan, että Mikkelin kaupungin kunnallisverotulot vuonna 2019 olivat 204,3 miljoonaa euroa, merkitsee yksin toukokuun 8,2% lasku palkkasummassa jo lähes 1,4 miljoonan euron vajetta kaupungin verokertymässä olettaen, ettei kaupungin väliluku samalla muuttuisi. Julkisen talouden ja palvelujen kannalta toivottavaa on, että koronaepidemian aiheuttama lasku palkkasummassa jäisi lyhytaikaiseksi. Seuraava päivitys palkkasumman kehittymisestä saadaan elokuun alussa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa koronavaikutusten arviointia, palataan jälleen elokuun alussa.
Suurin osa ravintoloiden toimintaa säädelleistä rajoituksista poistuu tänään. Suomi avaa myös rajansa 17 eurooppalaiselle maalle ja matkustusrajoitukset 11 Euroopan ulkopuoliseen maahan poistuvat.
Lähtökohtaisesti matkustusrajoitukset puretaan maista, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on myös laskussa. Raja-arvona matkustamiselle pidetään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.
Suomi on aiemmin luopunut rajoituksista Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan liikenteessä sekä huvialusliikenteessä.
Nyt sisärajavalvonta poistuu seuraavien maiden osalta: Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Sveitsi.
Epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta ja maahantulon rajoitukset jatkuvat edelleen Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla sekä Suomen ja Espanjan, Luxemburgin, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin ja Tsekin tasavallan välisessä liikenteessä.
Ravintoloiden rajoitukset poistuvat
Kaikki ravintoloiden ja kahviloiden aukioloa, anniskeluaikoja sekä asiakasmääriä koskevat koronarajoitukset päättyvät tänään. Jatkossa anniskeluaika määräytyy normaalisti alkoholilain mukaisesti, eikä ravitsemisliikkeiden aukioloa tai asiakaspaikkamäärää enää rajoiteta.
Asiakkailla tulee kuitenkin edelleen olla oma istumapaikka, riittävä etäisyys muihin asiakkaisiin sekä mahdollisuus käsienpesuun. Myös ravintoloiden ohjeistamisvelvollisuus mm. ulko-ovilla säilyy. Tilojen ja pintojen puhtaanapitoon on myös edelleen kiinnitettävä korostetusti huomiota.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakasmäärät kasvoivat tammi-kesäkuussa +52% viime vuoteen verrattuna. Yhtiö palveli alkuvuonna yhteensä 1004 asiakasta, kun vuotta aiemmin asiakasmäärä oli 659. Samaan aikaan yhtiön verkkopalvelujen käyttö kasvoi +381%.
-Olemme kehittäneet sähköisiä palvelujamme ja maaliskuuhun mennessä käyttömäärät olivat +160% kasvussa. Koronakevät kasvatti palvelujen kysyntää vielä huomattavasti, palvelujohtaja Petri Pelli MikseiMikkelistä toteaa.
Uusina palveluina koronalinja ja palvelubotti
Akuutin neuvontatarpeen johdosta yhtiö avasi 18.3. uuden koronalinja-palvelunumeron, jossa on kesäkuun loppuun mennessä annettu neuvontaa 469 yrittäjälle. Linja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä numerossa 010 340 3080 ja on avoinna myös kesällä arkisin klo 8-16.
-Parhaimmillaan linjalla työskenteli 11 päivystäjää. Nyt kysyntä on rauhoittunut, mutta edelleen linjalle tulee puheluita päivittäin. Erityisesti rahoitusneuvonta on aikaavievää: yhteen hakemukseen käytetään useita tapaamisia. Aikaa saattaa kulua yrityksen tarpeista ja hakemuksen koosta riippuen useita tunteja, Pelli kertoo.
Uutena palveluna yhtiö avasi myös sähköisen palvelubotin, joka vastaa yritysten kysymyksiin mikseimikkeli.fi koronasivuilla.
Yritysrahoituksen hakemista vahvistettiin keväällä
Yritysten rahoitushakemuksissa auttaminen on ollut yhtiön toiminnan erityisenä painopistealueena kevään aikana. Apuun valjastettiin myös vapaaehtoisista alueen yrityksistä koostunut konsulttiverkosto.
-Näkemyksemme on, että käyttöpääoman riittävyys koronan yli säilyttää tässä tilanteessa parhaiten yrityksiä ja työpaikkoja Mikkelissä. Rahoituksen saatavuudella vaikutamme suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Iso kiitos kaikille yhteisrintamassa mukana olleille julkisille ja yksityisille asiantuntijoille – tämä oli hieno näyte yhteishengestä.
-Henkilöstömme on ollut apuna erityisesti Business Finlandinja ELY-keskuksen rahoitushakemuksissa, mutta lisäksi olemme neuvoneet yrittäjiä esimerkiksi yrittäjän työttömyystuen, akuutin kulurakennejärjestelyn, vuokrahelpotusten ja monien muiden rahoituslähteiden hyödyntämisessä.
MikseiMikkeli järjesti myös Mikkelin kaupungin yksinyrittäjätukien käsittelyn, johon avuksi saatiin alkuvaiheessa työvoimaa lisäksi emokaupungilta. Yksinyrittäjätukia on myönnetty 3.7. mennessä Mikkelissä 398 yritykselle. Tukea on vielä runsaasti haettavana, sillä myöntövaltuutta on 1059 yritykselle.
Yhtiön suoralla avustamisella on saatu yli 5 miljoonaa euroa koronatukia Mikkeliin. Määrä on yli puolet kaupungin yrityksiin kokonaisuudessaan saadusta koronarahoituksesta.
Erityisesti ELY-keskusten kautta jaettua tukea mikkeliläiset yritykset hakivat aktiivisesti:ELY–rahoituksessa Mikkeli haravoi kaupungin kokoon nähden vertailuryhmässä eniten rahoitusta. Business Finlandin tuessa Mikkeli pärjäsi myös hyvin, mutta kaupungin yrityskannan painottuessa mikroyrityksiin merkittävä osa yrityskannasta jäi tukien hakukriteerien ulkopuolelle, sillä Business Finlandin tuet suunnattiin yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille.
Taulukko perustuu ELY-keskuksen 1.7.2020 julkaisemaan rahoitustilastoon. Päätöksiä jo jätetyistä hankkeista tehdään vielä, joten asukaskohtaiset summat kasvavat edelleen. Business Finland mukaan lukien asukaskohtaisen koronarahoituksen määrä Mikkelissä on lähes 200 euroa (ilman yksinyrittäjätukea).
-MikseiMikkeli on pyrkinyt aktiivisella koronaneuvonnallaan vaikuttamaan tukirahoituksen hakemiseen. Toimintamme on huomioitu myös valtakunnallisesti ja olemme päässeet kertomaan työstämme useampaankin otteeseen.
Korona ei pysäyttänyt myöskään yritysten tavanomaisia rahoitustoimintoja, vaan koronarahoitukseen liittymättömiä yritystukihakemuksia on lisäksi MikseiMikkelin avulla tehty 1-6/2020 ajalla 11,5 miljoonan euron edestä. Koko vuoden 2019 aikana MikseiMikkelin avustamana yritysasiakkaille saatiin rahoitusta noin 15,1 miljoonan euron edestä.
-Koronatilanne huomioiden alkuvuosi on sujunut rahoituksen osalta yllättävänkin hyvin, Pelli jatkaa.
Syksy näyttää yritysten tilanteen
Koronaepidemian johdosta Mikkelin työttömyys nousi toukokuussa 14,7 prosenttiin. Valtakunnallinen työttömyysprosentti oli kuitenkin samaan aikaan 16,5%, joten Mikkelissä on selvitty koronasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Työttömyysprosentin kasvuun vaikutti erityisesti suuri lomautusten määrä.
Lomautukset korostuivat erityisesti palvelu- ja myyntityössä. Sen sijaan teollisuus reagoi koronaepidemiaan viiveellä. Edelleen huolena on, että ennen koronatilannetta saatujen tilausten valmistuessa varsinkin vientiteollisuudessa voi tulla tilauskannan notkahdus.
Kehitysyhtiö pyrkii jatkossa vaikuttamaan siihen, että lomautukset eivät kääntyisi alueella pysyväksi työttömyydeksi. Tämä trendi on ollut näkyvissä huhtikuusta alkaen.
-Näemme tärkeäksi edistää nyt työmarkkinoiden toimivuutta siten, että työnsä koronaepidemian johdosta menettäneet työllistyisivät mahdollisimman nopeasti uudelleen. Myös yritykset on tärkeää saada takaisin kasvu-uralle, sillä aito kasvu luo työmahdollisuuksia ja elinvoimaa alueelle.
-On erittäin positiivista, että Etelä-Savon Kauppakamarin Teollisuusvaliokunta antoi lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota työntekijöistä huolehtimiseen ja kiinni pitämiseen myös vaikeina aikoina. On monia aloja, joilla osaajapula on vastassa heti tilanteen normalisoituessa.
Osaajien houkuttelua ei voi unohtaa näinäkään aikoina ja MikseiMikkeli valmistelee parhaillaan uusia toimenpiteitä tässäkin aihepiirissä.
Lisätiedot:
Petri Pelli, palvelujohtaja (kuvassa) Puh. 050 372 4344 petri.pelli(at)mikseimikkeli.fi
Mikkelin kaupunki on vastaanottanut perjantaihin 3.7. mennessä yhteensä 456 yksinyrittäjätuen hakemusta. Tuki on myönnetty yhteensä 398 hakijalle.
-Tuen käsittelyssä saattaa kesäaikana olla pieniä viiveitä, mutta pääsääntöisesti hakija saa päätöksensä edelleen päivissä, Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.
Kaupungilla on valtuus myöntää tukea enintään 1059 hakijalle, joten tukea on vielä runsaasti jäljellä. Suomen kunnissa yleisesti arvioidaan, että tuen kriteerien säilyessä nykytasolla tukea jää jakamatta.
-Mikäli yrityksesi on kärsinyt taloudellisesti koronaepidemian vuoksi, kehotamme tekemään hakemuksen.
Yritys voi olla oikeutettu myös uuteen 7.7. avattavaan kustannustukeen. Tukien jakamisessa aiemmin saadut tuet otetaan huomioon ja esimerkiksi jo saatu yksinyrittäjätuen osuus vähennetään yleisestä kustannustuesta. Tuet eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.
Pursialassa sijaitseva Mikkelipuisto saa uudet jatkajat. Mikkelipuistoyhdistys ry:n toiminta päättyi konkurssin myötä toukokuun lopussa.
Osuuskauppa Suur-Savo tiedottaa, että se ja Juniikki Oy jättivät yhteisen tarjouksen Mikkelipuiston konkurssipesälle ja pääsevät nyt yhdessä kehittämään Mikkelipuiston toimintaa. Juniikki Oy on hallinnoinut ja pyörittänyt Visulahden matkailukeskuksessa Xon-puistotoimintaa. Osuuskaupan vahvuutena on ravitsemiskauppa.
Tiedotteen mukaan sekä Greeneri-ravintola että nykyiset mallipuutarhat säilyvät, joskin niiden hoidosta tai mahdollisesta kehittämisestä on tavoitteena keskustella vuokralaisten kanssa loppukesästä. Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ottaa vastuulleen yhteistyökumppanina puutarha-alueiden ylläpitämisen. Mikkelipuisto toimii tulevaisuudessa Esedun puutarha- ja matkailualan oppimisympäristönä.
Tulevien vuosien isona panostuksena on saunamaailman rakentaminen Mikkelipuiston yhteyteen tai sen lähelle. Asia vaatii vielä syksyn aikana valmistelua Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisenä lähiajan isona asiana on varmistaa kesäajan kasvien ja puutarhojen hoito ja lähinnä kastelu. Menneet viikot ovat kuivattaneet pihan ja kasvit. Huonoon kuntoon päässyt hoitamaton puisto on myös herättänyt keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa yhdistyksen mentyä konkurssiin.
Valtioneuvoston kestävän kehityksen pääsihteeristö on hyväksynyt Visit Saimaan antaman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.
Sitoumuksella Visit Saimaa sitoutuu vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään Saimaan alueen arvoista, lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista sekä lisäämään matkailijoiden ymmärrystä luontoa ja vastuullisempaa matkustamista kohtaan.
-Meillä vastuullisuus on läpileikkaava teema kaikessa tekemisessä. Sitoumus2050 on meille väline, jonka avulla jatkamme työtä vastuullisen matkailun edistämiseksi, teemme työtä näkyväksi ja haastamme mukaan myös muita toimijoita ja yrityksiä, Visit Saimaa -hankkeen vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen kertoo.
-Olemme sitoumuksessa määritelleet myös konkreettiset toimenpiteet, joiden eteen jatkamme työtämme nyt entistäkin innokkaammin. Visit Saimaa liittyi samalla myös Etelä-Savon Maakuntaliiton ”Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialue maailmalle” -toimenpidesitoumukseen.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskuntasitoumuksen visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Sitoumus on samaan aikaan sekä kestävän kehityksen strategia että työkalu.
Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa konkreettisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpidesitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa. Palvelua hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.
Lisätiedot:
Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 –Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. +358 50 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi
MikseiMikkelin sähköinen toimitilat-palvelu sisältää Mikkelin seudun vapaita liikekiinteistöjä ja tontteja, yhdistäen niin yksityiset kuin julkiset tilojen tarjoajat. Palvelu on kaikille ilmainen. Vuonna 2019 toimitilat-palvelullamme oli 5545 käyttäjää. Kesäkuun 2020 loppuun mennessä käyttäjiä oli 2383.
Esimerkiksi Kalevankankaalla on tarjolla yritystontteja yhteensä noin 13 hehtaaria. Tonttien myyjä on Metsähallitus. Kortteleista on mahdollista neuvotella myös pienempiä tontteja.
Saimaan luonto- ja kulttuuriarvot voivat lisätä alueen vetovoimaa matkailijoiden keskuudessa. Uusi GeoNaCu Saimaa -hanke tarttuu mahdollisuuteen kehittämällä yhdessä kolmea keskeistä kohdetta: Anttolan luonnonkeskus Luonteria ja Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskus Astuvaa Mikkelissä sekä Saimaa Geoparkia.
Hankkeen projektipäällikkönä aloittaa 6.7.2020 Tarja Pönniö-Kanerva.
Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen kehittäminen pääsee nyt vauhtiin, ja luonnonkeskuksen ja kalliotaidekeskuksen palvelupisteet on avattu jo täksi kesäksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Saimaan alueesta Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa.
– Haluamme kehittää alueen luonto- ja kulttuurimatkailua kansainvälisen matkailijan korkeiden vaatimusten tasolle olemassa olevia kohteita, reittejä ja palveluja hyödyntäen. Haluamme tarjota ainutlaatuisen, omakohtaisen luontokokemuksen, joka muuttaa matkailijan ajattelutapaa ja arvoja sekä auttaa ymmärtämään puhtaan ja monimuotoisen luonnon merkityksen hyvinvointimme lähteenä, toteaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.
Anttolan luonnonkeskus Luonterin palvelupiste
Anttolan palvelupiste toimii Terassiravintola Poijun yhteydessä Anttolan satamassa. Palvelupisteestä on saatavilla mm. tietoa Saimaan järviluonnosta, retki- ja reittineuvontaa sekä vuokravälineitä (mm. kanootteja ja sähköpyöriä). Alueen vetovoimaisia kohteita ovat Saimaan Luonterin lisäksi mm. Neitvuoren alueen retkeilyreitit ja Sydänmaan reitistö. Luonnonkeskus Luonterin kautta voi varata mm. opastettuja veneretkiä m/s Kuutilla ja m/s Anttolalla sekä Opas-Guide Tiina Leinosen melonta- ja luontoretkiä. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/luonteri
Ristiinan kalliotaidekeskus Astuvan palvelupiste
Ristiinan kalliotaidekeskuksen palvelupiste toimii Kallioniemessä. Kallioniemen palvelupisteestä on saatavilla tietoa Astuvansalmen kalliotaiteesta ja alueen historiasta sekä omatoimisista ja ohjatuista retkistä maalauksille. Kallioniemessä on myös vuokrattavana soutu-/moottorivene, jolla voi lähteä omatoimiretkelle. Opastettuja retkiä maalauksille järjestetään ke–su klo 12 ja 14 (poikkeukset nettisivuilla). Retken hinta on 25 € per henkilö. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/astuva
Vetovoimaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus
Anttolan luonnonkeskuksen ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen kehittämisessä painottuvat vahvasti kiinnostavat sisällöt ja toimijoiden verkostoituminen. Anttolaan suunniteltu luonnonkeskus ja Ristiinan alue ovat Saimaa Geoparkin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita.
– Alueella sijaitsee kuusi geo-, luonto- tai kulttuurikohdetta, ja on myös geoparkin intressien mukaista kehittää aluetta useamman toimijan voimin. Hankkeen osatoteuttajana Saimaa Geopark ry kehittää erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa sekä tuottaa matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden yhteisen toimintamallin, toteaa Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen.
GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hankkeen yhteinen tavoite on asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja monikanavaisesti löydettävissä oleva luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus, joka houkuttelee paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita.
Hanke toteuttaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan Saimaa-sopimusta luomalla yhteisiä Saimaa-sisältöjä ja vahvistamalla Saimaa-brändiä. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosina 2020–2025. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.
Hanketta hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, ja se jatkuu 31.12.2022 saakka. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto/Euroopan aluekehitysrahasto, Mikkelin kaupunki ja Saimaa Geopark ry.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
