Hyväntekeväisyysjärjestöt jakavat tänäkin vuonna tukea tarvitseville jouluiloa monin eri tavoin ja kannustavat mukaan uusia vapaaehtoisia.
Noin kahdeksan vuoden ajan toiminut Toivon Kammari ry kerää tänä jouluna uusia leluja sairaalan päivystyksessä käyville lapsille. Lelut voi toimittaa liikkeeseen Porrassalmenkatu 31:een. Toivon Kammarin Ari Heinonen kertoo lisää videolla.
Ari Toivonen: Keräämme joulun ajaksi leluja päivystyspolin lapsipotilaille
Toivon Kammari ottaa vastaan ympäri vuoden keräystavaraa. Yhdistys tukee viikoittain opiskelijoita ja vähävaraisia.
Toivon kammarissa kaikenlaiselle kodin tavaralle on kysyntää.
Reilut kymmenen vuotta toiminut ViaDia Mikkeli ry tunnetaan hävikkiruoan jaosta. Apua viedään perille ympäri vuoden. Joulun ajalle yhdistyksen perustajajäsenellä Sami Järvisellä on vinkki, miten voitaisiin varmistaa joulumieltä myös joulua yksin viettäville ihmisille nyt, kun koronarajoitusten takia yksinäisten joulujuhlaa ei voida järjestää.
Tehdään yhdessä tuhansia auttava joulujuhla!
ViaDialla on kirpputorit Savilahdenkadulla ja Moisiossa. Niille toivotaan joulun alla tavaralahjoituksia, joita voidaan toimittaa ruokakassien kanssa lapsiperheille myös nyt joulun alla.
Pyytäisimme lapsiperheille urheiluvälineitä ja leluja.
Hope Mikkeli ry:llä on tänäkin vuonna joulukuuset Kauppakeskus Akselissa ja Prismassa. Niistä voi poimia itselleen sopivan lapsen lahjatoiveen, toteuttaa sen ja viedä lahjan toivepallon kanssa joko Prisman infotiskille tai Kauppakeskus Akseliin Hopen lahjapajaan. Videolla Hope Mikkeli ry:n tiiminvetäjä Tiia Herttuainen kertoo, miten yhdistyksen kautta voi jakaa jouluiloa.
Joulun alla toteutamme lasten lahjatoiveita ja jaamme ruokakasseja.
Korona-aikana Hopen asikasmäärä on ollut kasvussa, joten uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan ympäri vuoden. Tällä hetkellä yhdistyksen asiakasrekisterissä on 350 perhettä, joissa asuu noin 800 lasta.
Tervetuloa vapaaehtoiseksi ympäri vuoden sen mukaan, miten itselläsi on antaa aikaa.
Tätä päivää ovat ns. pop up -osallistumiset eli vapaaehtoinen voi lähteä mukaan tekemään hyvää vaikka vain yhteen tapahtumaan silloin, kun oma aikataulu antaa myöden.
Hyvä teko tarttuu -hanke järjestää useita koronatalven tyyliin sopivia tapahtumia, joiden toteutukseen kaivataan vapaaehtoisia. Hanke koordinaattori Sari Leppänen uskoo, että jokaiselle löytyy kiinnostavista tapahtumista sopivan kokoinen tehtävä myös joulunaikaan.
Hyvä teko tarttuu -hanke etsii uusia, mikkeliläisiä kiinnostavia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia antaa oma panos muiden hyväksi. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vetämä hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hanketyöntekijä Paula Gynther auttaa myös löytämään juuri sinulle sopivan tavan tehdä työtä muiden hyväksi.
Paula Gynther: Tule mukaan vapaaehtoistyöhön ja kerro, miten työtä voisi kehittää
Mikkelin keskusta-alueen tyhjät liiketilat ovat vähentyneet keväästä 11 liiketilalla. Tyhjiin liiketiloihin on avautunut muun muassa toimistoja ja arkisin auki olevaa palveluliiketoimintaa.
Lauantaisin aukiolevien kauppojen määrä on valtakunnallisen trendin mukaisesti vähentynyt myös Mikkelissä. Ravintoloiden määrä on sen sijaan pysynyt samalla tasolla. Mikkelissä on peräti 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa.
Keskustan elinvoimaa on seurattu kaupunkikeskustat ry:n menetelmällä vuodesta 2015 alkaen vuosittain keväisin. Laskenta tehdään kaupungin toimeksiantona. Menetelmässä seurataan liiketilojen käyttöä ja käyttöastetta.
Nyt tehty marraskuun laskenta oli välipäivitys, jonka avulla selvitetään, miten elinvoima on kehittynyt koronakevään ja kesän jälkeen. Syksyn päivityskartoitus tehtiin 16.11.2020 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:n toimesta.
Mikkelissä on verrattain vähän tyhjiä liikehuoneistoja keskustan alueella. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt keväästä 11 kappaleella ollen nyt 21 tyhjää liikehuoneistoa. Tämä tarkoittaa, että tyhjien huoneistojen prosenttiosuus kaikista käytössä olevista keskustan liikehuoneistoista on 5,07 prosenttia, joka valtakunnan keskiarvoon (11,0% / kevät 2020) verrattuna on alhainen. Kartoitushetkellä koronan vuoksi tilapäisesti suljettuja toimipaikkoja oli kaksi.
Vaikka valtakunnallisen trendin mukaisesti varsinaisten kivijalkakauppojen määrä vähentyy myös Mikkelissä, tiloihin on löytynyt muita toimijoita kuten arkisia palveluja ja toimistoja.
Koronakevään tiedetään kurittaneen kauppa- ja palveluyrityksiä, erityisesti erikoiskauppaa ja ravintoloita. Kartoituksen mukaan koronan tämänhetkiset vaikutukset näyttäytyvät Mikkelin keskustassa vähäisinä.
Keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:stä kommentoi kartoituksen tulosta ja pohtii koronan ja etätyön mahdollisia vaikutuksia ravintolatoimintaan.
– Lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat lisäävät elinvoimaa, tyhjät liiketilat puolestaan vähentävät sitä. Kaupunkikeskustoissa kauppojen määrä on laskenut vuosi vuodelta, näin myös Mikkelissä (nyt 113 kpl). Ravintoloiden määrä sen sijaan on pysynyt samalla tasolla – Mikkelissä on 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa. Jatkossa nähdään, kuinka ravintola-ala kokonaisuutena tulee selviämään etätyösuositusten ja toiminnan rajoitusten aiheuttamasta kysynnän laskusta.
Myös Mikke ry:n toiminnanjohtaja Kati Häkkinen on ilahtunut kartoituksen tuloksesta.
– Mikkelin keskustassa on erittäin palveleva ja laadukas tarjonta. Verrattuna useaan kaupunkikeskustaan, meiltä puuttuvat suuret kansainväliset ketjut, mikä mielestäni kertoo meistä mikkeliläisistä kuluttajina. Tykkäämme edelleen ostaa pienemmiltä toimijoilta. Olen todella ylpeä kaikista keskustan yrittäjistä ja toimijoista, jotka ovat venyneet äärirajoille koronan keskellä. Edelleen jatkamme yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä etsimme ratkaisuja, joilla pääsemme ensi kevään yli.
Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä pohtii asiaa kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta.
– Tieto liiketilojen positiivisesta käyttöasteen muutoksesta Mikkelin keskustassa on ilman muuta kaupungin elinvoimaisuuden kannalta hieno uutinen. Se näkyy positiivisesti, niin asiointimahdollisuuksia ja palveluja haluavalle kuluttajalle, yritystoiminnalle ja yleisemminkin kaupunkikuvan yleisilmeessä. Samalla se kertoo mikkeliläisten yritysten muuntautumiskyvystä vaikeassa koronaepidemiassa, joka on vaikuttanut merkittävästi perinteiseen asiakaskäyttäytymiseen.
– Merkille pantavaa tilanteessa on, että keskusta-alueelle on säännöllisesti syntynyt uusia kerrostaloinvestointeja ja asukasluku on näin ollut kasvussa. Asukasluvun kehitys tukee erityisesti näissä tilastossa näkyviä keskustan ja markkinatorin liiketoimintoja. Kaupunkia tulee kehittää myös keskustan elinvoimaisuuden kehittymisestä huolehtien. Viimeisestä kaupungin omasta merkittävimmästä investointipanostuksesta alkaa olemaan kymmenkunta vuotta, joten tämä tilastotuloskin kannustaa miettimään kaupungin omia toimia kehityksen jatkuvuuden varmistamiseksi.
Vuonna 2011 Suomeen rantautunut kansainvälinen pörssiyritys Trimble on laajentanut viime vuosina toimintaansa yritysostoin.
Suomen neljästä toimipisteestä yksi sijaitsee Mikkelissä, ja sinne etsitään parhaillaankin uusia osaajia kehittämään metsätoimialan yrityksille ohjelmistoja.
Nasdaqiin listautuneen Trimblen pääkonttori löytyy Piilaaksosta. Kahdeksalla toimialalla toimiva yritys tuli alkujaan Suomeen ostettuaan Tekla-nimisen pörssiyhtiön, joka on nykyään Trimble Solutions.
Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry Europe -yhtiöön, joka on keskittynyt metsätoimialan ohjelmistokehitykseen. Trimble Forestry on ostanut Suomesta yhteensä kolme metsätoimialan ohjelmistoyritystä, joista ensimmäisen vuonna 2015 tullessaan Suomeen.
Alkuvuonna Mikkelin-yksikkö otti käyttöönsä Länsi-Savon toimitilan yläkerrasta 400 neliötä, jossa työskentelee viidesosa yrityksen suomalaisista työntekijöistä eli 24.
”Haluamme olla vahva paikallinen toimija Mikkelissä”, Perttu Aunola, Trimble Forestry
Trimblen Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola ja Mikkelin yksikköä vetävä Petri Palo työskentelivät aiemmin metsäalalle ohjelmistokehitystä tekevissä yrityksissä.
”Trimble Forestry pystyy nyt tarjoamaan suomalaisasiakkaille tehtyjä ratkaisuja myös kansainväliseen markkinaan. Tämä on yritykselle kasvun paikka, ja siksi vahvistamme teknistä osaamistamme rekrytoinnein”, Perttu Aunola kuvaa.
Tänä syksynä Mikkelissä on jo aloittanut ohjelmistokehittäjä. Parhaillaan etsitään tiimiin tietokanta-asiantuntijaa, jonka toivotaan sijoittuvan ensisijaisesti Mikkeliin.
”Täällä Mikkelissä erityisosaamisemme on sahateollisuudessa ja puunhankinnan ratkaisuissa. On aika uniikkia globaalisti, että osaaminen kattaa koko arvoketjun puunhankinnasta sahaukseen ja pystymme toimittamaan merkittäville kansainvälisille ja suomalaisille toimijoille ratkaisuja siihen. Meillä on käytössämme kokonaisvaltaiset ratkaisut puunhankintaan ja metsäomaisuuden hallintaan.”
”Trimble on vakavarainen yritys, ei muuta kun ottakaa yhteyttä”, Mikkelin yksikköä vetävä Petri Palo kehottaa.
Asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Versowood, Pölkky, Metsä Group, Stora Enso ja Metsähallitus . Trimble Forestry toimii Suomessa neljällä paikkakunnalla eli Espoossa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Mikkelissä.
”Kaikilla näillä paikkakunnilla on koulutusta, joka tukee meitä saamaan uusia osaajia. Pääkaupunkiseudulla kilpailu osaajista on todella kovaa. Maakunnissa vaihtuvuus on isossa kuvassa ehkä vähän maltillisempaa eli sekin tukee Mikkelissä toimimistamme.”
Yrityksellä on ollut jo aiemmin yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Hyviä kokemuksia on muun muassa lopputöiden tekijöistä. Nyt yhteistyötä haluttaisiin viritellä uudelleen. Yritystä kiinnostaisi tarjota lopputyömahdollisuuksia, harjoittelupaikkoja sekä työpaikkoja valmistuneille. Metsänhoitajataustainen Aunola on itsekin perehtynyt ohjelmistokehitykseen 1990-luvulta saakka työn kautta.
”Trimblen dna:ssa on, että me ollaan hyvin vahva toimialayhtiö. Haluamme olla lähellä asiakkaitamme, ymmärtää heidän liiketoimintaprosessejaan ja toimittaa ratkaisuja niihin. Metsätoimiala on meille tosi, tosi tärkeä. Toimialan osaaminen on tärkeää ohjelmistokehittäjästä alkaen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koulun penkiltä pitäisi osata metsäasiat, sillä me pystymme kouluttamaan. Meillä on metsätoimialan koulutuksen saaneita ihmisiä töissä varmaan kymmenkunta. Lisäksi olemme ohjelmistotalo, joten tarvitsemme osaamista moderneista webbi- ja pilvipalveluteknologioista. Xamkin koulutustarjonta on tosi mielenkiintoinen meidän näkökulmastamme.”
”Xamkissa yhdistyvät metsätoimialan ja ohjelmistoteknologian koulutus”
Erityinen uusi tarve yhtiöllä on tällä hetkellä ns. business analyst -osaajille, jotka ymmärtävät syvällisesti asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja pystyvät toimimaan kehitystiimin ja asiakkaan välissä.
”He pystyvät tuomaan tuotteitamme asiakkaille ja tarkastelemaan niitä asiakkaan liiketoiminnan tarpeiden kautta.”
Strategisena kasvusuuntana nähdään data-analytiikka. Yritys pitää tärkeänä, että Xamkin Kouvolan kampuksella kehitetään data-analytiikan koulutusta.
”Strukturoidun ja strukturoimattoman erilaisen liiketoimintadatan yhdistely on meille strateginen suunta. Olemme toimittaneet toiminnanohjausjärjestelmiä metsäteollisuudelle, niin asiakkaamme saavat tietoa liiketoiminnastaan yli koko arvoketjun. Seuraava vaihe on, että liiketoimintaprosessia pystytään optimoimaan. Meillä on jo tuotantokäytössä esimerkiksi puun katkonnan ohjaukseen ohjelma, jotta hakkuukone pystyy haluttaessa katkomaan puun jo metsässä haluttuun mittaan, mikä parantaa sahan kannattavuutta.”
”Nyt avautuu uusia mahdollisuuksia datalähtöisille palveluille ja analytiikalle”
Aunola muistuttaa, että yleensä yrityksen suomalaisilla asiakasyrityksillä on itselläänkin vahvaa omaa ohjelmisto-osaamista. Valtavirtana kuitenkin on, että varsinainen ohjelmistokehitys tehdään usein oman talon ulkopuolella.
”Tietohallinto, tietohallintojärjestelmän ohjaus ja liiketoiminnan kehittäminen pidetään omissa käsissä ja niihin voi olla hyvinkin vahvat resurssit.”
Trimble Forestry tekee valmisohjelmistoja, joita asiakas pystyy ottamaan käyttöön. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille lisäarvoa sillä, ettei kaikkia ohjelmistoja tarvitse räätälöidä itse. Yleensä ohjelmistot sijaitsevat ohjelmistotalon serverillä tai kansainvälisten pilvipalvelujen alustoilla, mistä ne ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
”Perinteisesti Suomessa isotkin toimijat ovat toimineet niin, että ohjelmistot on tehty räätälöidysti, mutta silloin projektit kestävät tyypillisesti vuosia. Kun niistä tulee asiakaskohtaisia, ohjelmistojen elinkaaren hallinta voi tulla ongelmalliseksi. Me teemme ohjelmistotuotteita ja vastaamme niistä joissain tapauksissa myös palveluna asiakkaille eli asiakas maksaa niistä käytön mukaan.”
Vaikka Suomessa metsäala onkin jo pitkällä digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja käytössä, Aunola muistuttaa, data-analytiikan kanssa ollaan vielä lähtökuopissa.
”Uskomme, että nyt on murroksen paikka sekä teknologisten mahdollisuuksien että pilvipalveluteknologian puolella, mutta myös sen osalta, että toiminnanohjausjärjestelmät ovat paikoillaan keräämässä dataa. Seuraava kasvusuunta on data-analytiikassa ja datalähtöisissä palveluissa. Ja siinä paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli kasvatettaessa osaamista ja osaajapoolia. Uskon, että ihmisille, jotka energisoituvat metsätoimialasta ja tietotekniikasta, Trimble on ykköspaikka Suomessa ja kansainvälisestikin.”
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy vetoaa alueen sijoittajiin Etelä-Savon kasvuyritysrahastosta puuttuvan 250.000 euron pääoman kokoon saamiseksi. Jos puuttuvaa pääomaa ei saada kasaan viikon sisällä, koko hanke kaatuu. Toteutuessaan 3,5 miljoonan pääomalla arvioidaan olevan noin 10 miljoonan euron vipuvaikutus alueen kasvuyritysten investointeihin. Investoinnit puolestaan tuovat alueelle kovasti toivottua elinvoimaa.
Etelä-Savon kasvuyrityksiin sijoittavalla, minimissään 3,5 miljoonan euron rahastolla on enää reilu viikko aikaa kerätä puuttuva pääoma tai rahastoa ei voida käynnistää. Rahaston synnyssä keskeinen tekijä on ELY-keskuksen sille myöntämä miljoonan euron pääoma, jonka maksamisen ehtona on, että vähintään 2,5 miljoonaa euroa on kerätty alueen kunnilta ja yksityisiltä sijoittajilta marraskuun loppuun mennessä. Rahaston tavoitteena olisi kehittää alueellista elinvoimaisuutta, tukea alueelle sijoittuvia uusia ja jo toiminnassa olevia kasvuyrityksiä tekemällä niihin pääomasijoituksia ja antamalla muuta neuvontaa yritysten kehittämisessä.
Rahaston synnyssä keskeisesti vaikuttavan, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että vaikka alueen kaupungit, kunnat, yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet hienosti mukaan alueen yhteiseen hankkeeseen niin tällä hetkellä pääomaa puuttuu vielä noin 250.000 euroa. Keskusteluja kuitenkin käydään koko ajan puuttuvan pääoman saamiseksi kasaan.
Niittuaho-Nastolin toteaa, että alueella ei välttämättä ole ymmärretty, kuinka tärkeää olisi saada rahasto myös Etelä-Savon alueelle. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on jo käynnistetty vastaavat rahastot. Alueen oma kasvuyritysrahasto olisi tärkeää alueen yritystoiminnan kehittämiseksi ja kasvuyhtiöiden ja vakiintuneiden toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Alueen kasvuyrityksille olisi tarjolla erilaisia julkisia ja yksityisiä rahoitusmuotoja, jotka vaativat toteutuakseen omarahoitusosuutta, jota olisi saatavilla kasvuyritysrahaston kautta.
Rahaston hallinnointiin valitun Redstone Nordics Oy:n johtava osakas Kaj Hagros painottaa, että suunnitteilla oleva kasvuyritysrahasto tulisi olemaan hyvä täsmäväline parantamaan kasvuyritysten onnistumismahdollisuuksia ja tukemaan niiden kasvua. Jos rahasto saadaan toimintaan, se pyrkii tunnistamaan kaikkein potentiaalisimmat kasvuyritykset Etelä-Savon alueella, tekee niihin pääomasijoituksia ja tukee verkostoillaan ja hallitustyön kautta näiden yritysten kehitystä. Tyypillisimmin rahastoa kiinnostaa yritykset, joiden liiketoiminnan voi odottaa moninkertaistuvan vuosien varrella.
Niittuaho-Nastolin kertoo lopuksi, että päätimme tiedottaa rahaston tilanteesta nyt, jotta puuttuva pääoma voitaisiin vielä löytää määräajassa.
Mikkelin kaupunki hakee kaupungin virastotalolle ravintoloitsijaa, joka tuottaa arkipäivisin lounasateriapalveluita ja kaupungin tarvitsemat tilaustarjoilupalvelut virastotalon korttelissa.
Yrittäjän on mahdollista kehittää toimintaa esimerkiksi kahvilapalveluilla tai laajentamalla toimintaa ilta-aikoihin ja viikonloppuihin. Myös virastotalon, kaupungintalon ja pääkirjaston keskelle jäävää niin sanottua pikkutoria on mahdollista käyttää palvelu- ja tapahtumatuotannossa.
Mikkelin kaupunki on julkaissut sähköisen tietopyynnön, jonka liitteenä on ennakkokysely asioista, joista kaupunki erityisesti toivoo yrittäjien näkemyksiä. Saman kyselylinkin kautta myös ilmoittaudutaan 14.12. järjestettävään markkinavuoropuhelutilaisuuteen. Tilaisuudessa yrittäjien on mahdollista tuoda esiin näkemyksiään palveluiden tuottamisen edellytyksistä sekä esittää lisäkysymyksiä. Vastausaikaa tietopyynnön kommentointiin ja ilmoittautumiseen on 11.12. saakka.
Saatujen tietojen perusteella laaditaan lopullinen tarjouspyyntö, johon tarjouksen jättävien yrittäjien joukosta valitaan uusi ravintoloitsija.
Lisätietoja
Mia Hassinen
ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja
044 794 2262
Carita Hakkarainen
hankinta-asiantuntija
044 794 2667
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mikkeli.fi.
Otavalainen Laura Paasonen alkoi kehitellä kaksi vuotta sitten ekologisia pesuaineita, kun tutut tuotteet saivat hänet voimaan pahoin. Nyt valmiina on oma tuoteperhe, jota myydään koko maahan.
Paasosen kolmilapsisessa perheessä riittää pyykättävää. Kun Paasonen aloitti pesuaineiden kehittelyn, hän halusi valmistaa itse omaan käyttöön ekologisia pesuaineita, joista ei saisi päänsärkyä ja pahoinvointia.
”Halusin eroon tuotteista, joita olin aiemmin käyttänyt tiskaukseen, siivoukseen ja pyykinpesuun. Ensin kehitin pyykkietikan ja siivoussuihkeen.”
Rahoitus vauhditti tuotekehitystä
Kun tuoteperhe alkoi hahmottua ja tuttavapiiriltä tuli hyvää palautetta, heräsi ajatus omasta yrityksestä. Alkuun toiminimiyritys pääsi, kun yrittäjä sai Maaseuturahastosta rahoitusta, jotta voi keskittyä vuodeksi kehittämään tuotteita ja ideoimaan tuoteperheelle visuaalista ilmettä sekä sopivia pakkauksia.
Tieto tuotekehitykseen haettavasta rahoituksesta tuli yllättäen.
”MikseiMikkelistä Marjo Niittuaho-Nastolin soitti, että tiedätkö tällaisesta rahoituksesta. Yhdessä teimme sitten hakemuksen. Yksin se olisi kyllä jäänyt tekemättä.”
Tuotekehitysvuoden aikana valmistuivat moneen käyttötarkoitukseen sopiva palasaippua ja pyykinpesuaine.
Laura Paasonen: ”Tuotekehityksessä on monia vaiheita”
Jälleenmyyjäverkosto rakentuu
Kun tuoteperhe valmistui, jälleenmyyjät alkoivat kiinnostua tuotteista.
”Ilman rahoitusta ja yhteistyötä en olisi päässyt näin pitkälle ja saanut jälleenmyyjiä. Ensimmäinen myyntipiste oli lähikauppa, jossa käy paljon loma-asukkaita. Kävin myös itse myyntimatkoilla ja olin jonkin verran markkinoilla. Myös nettikauppa on tuonut näkyvyyttä.”
Paasosen Jälleenmyyjäverkostoon kuuluu nyt yli 20 erilaista toimijaa eri puolilta maata. Mukana on Life-luontaistuoteketjun myymälöitä Tampereella, Järvenpäässä ja Lahdessa. Kierrätyskauppa Unit Markt Helsingissä myy paljon etenkin Paasosen kehittämää palasaippua omalla tuotemerkillään. Lisäksi yhden alueellisen kaupan alan toimijan kanssa on parhaillaan sopimus tekeillä.
”Tavoitteeni on kasvattaa jälleenmyyjäverkostoa uusilla paikkakunnilla. On sellaisia paikkakuntia, kuten Oulu, joissa ei ole jälleenmyyjiä, vaikka verkkokaupassa käy paljon oululaisia.”
Hyväksi yhteistyökumppaniksi on osoittautunut myös siivousalan yrittäjä. Paasonen uskoo, että myös ekokampaamoilla olisi yhteisiä intressejä.
”Yhteistyökumppanini Jaana siivoaa ihmisten kodeissa ja näyttää samalla, että myös myrkyttömät tuotteet toimivat hyvin. Ekokampaamoissa ja -kosmetologeilla tulee paljon pyyhepyykkiä ja samalla tuotteeni voisivat olla niissä myynnissä.”
Laura Paasonen: ”Olisi kiinnostavaa saada pienyrittäjiä yhteistyökumppaneiksi”
Yrityksen logon suunnitteli Kojootti Designin yrittäjä Johanna Kakriainen, muuten Paasonen on suunnitellut itse tuotteidensa etiketit. Tuotteisiin sopivat, kierrätettävästä muovista tehdyt pakkaukset hän on löytänyt itse netistä etsimällä.
”Nyt haluan keskittyä valmistukseen ja myyntiin. Tällä hetkellä yritykseni, toiminimi, työllistää minua neljä päivää viikossa. Suunnittelen myös yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, mutta toteutus on jo siirtynyt monta kertaa eteenpäin.”
Lara Greenin tilat sijaitsevat Otavan Akuntiellä Lähipalvelukeskuksen ja postin vieressä. Verkkokaupan logistiikka toimiikin harvinaisen näppärästi.
”Verkkokauppa on kasvanut omalla painollaan. Yleensä jos yritys tai tuotteet näkyvät mediassa, tulee tilauspiikki.”
Yrittäjyys sopii minulle
Aikanaan puupuolen artesaaniksi ja viittä vaille tradenomiksi opiskellut Paasonen kokee, että yrittäjäksi lähteminen oli helpompaa kuin hän ennakkoon ajatteli.
”Olen saanut hirveästi apua ja etenkin Marjon apu on ollut korvaamatonta. Yllättävää on ollut ehkä se, miten kauan kesti saada ensimmäiset jälleenmyyjät. Myös pakollisten kulujen määrä yllätti, vaikka olen itsekin työskennellyt taloushallinnossa.”
Oma haasteensa on markkinointi, kun viesti tuotteiden ekologisuudesta pistäisi saada välitettyä mahdollisille asiakkaille.
”Haluan lisätä ihmisten tietoisuutta ekologisista, vegaanisista ja myrkyttömistä pesuaineista ilman, että asiakas kokee, että tuotteita tyrkytetään hänelle.”
Aikansa otti myös hintatason löytäminen.
”Mietin ensin, että mihin pyrin ja sen pohjalta aloin hinnoitella miettimättä, mitä kilpailevat yrittäjät tekevät, koska pyrin erilaisille markkinoille. Marjo kuulosteli mietteitäni ja lopulta löytyivät selvät sävelet hinnoitteluun.”
Paasonen haluaa kasvattaa rauhassa yritystään ja nähdä, mihin saakka siivet kantavat.
”Yrittäjyys sopii luonteelleni. Voin tulla tarvittaessa hoitamaan verkkokaupan tilauksia vaikka iltaisin. Haluan olla itsenäinen ja tehdä itse päätökset.”
Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Laura Paasonen on mukana Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa eteläsavolaisten yritysten tuotekehitystä ja lisää niiden näkyvyyttä. Hanketta koordinoi projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Mikkelin seudun RekryONLINE-verkkorekrytapahtuma pyrkii lisäämään seudun näkyvyyttä valtakunnallisesti ja saamaan alueelle uusia osaajia.
Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 18.11. kello 14–17.
– Tapahtuma sopii kaikille Mikkelin seudun yrityksille, joilla on työpaikkoja avoinna nyt tai avautumassa lähiaikoina. Erityisesti ne alat ja yritykset, joilla on haastetta löytää sopivia tekijöitä alueeltamme, hyötyvät tapahtumasta, sillä tapahtumaa markkinoidaan valtakunnallisesti eri kanavissa sekä työnantajien haluamiin oppilaitoksiin ympäri Suomen, järjestäjä Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta toteaa.
Osallistuminen on työnantajille helppoa ja maksutonta. Yrityksen yhteyshenkilön ei tarvitse siirtyä fyysisesti minnekään, ainoastaan olla tavoitettavissa tapahtuman ajan.
– Verkossa tapahtuva rekrytointi on tätä päivää ja työnantajien keskuudessa se koetaan helpoksi tavaksi päästä ensikontaktiin hakijoiden kanssa. Live-kohtaamista tämä ei voita, mutta alkuun tällä pääsee mukavasti. Sitä paitsi tällainen tapahtuma tuo seudullemme ja yrityksillemme hyvää näkyvyyttä, Myyryläinen sanoo.
Tapahtuma palvelee sekä paikallisia yrityksiä että hakijoita, mutta erityisesti RekryONLINE palvelee ulkopaikkakuntalaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan Mikkelin seudulle.
Osallistuminen ei vaadi yrityksiltä suurta vaivannäköä. Riittää, kun ilmoittautuu mukaan nettisivulla ja on valmiina vastaanottamaan kyselyitä. Seudullinen RekryONLINE-tapahtuma järjestetään osoitteessa eroakiireesta.fi/rekryonline. Työnantajien ilmoittautuminen tapahtuu sivulla olevan lomakkeen kautta. Työnhakijat näkevät mukana olevat työnantajat sitä mukaa, kun niitä sivulle ilmoittautuu, mutta työpaikat aukeavat hakuun vasta tapahtumapäivänä.
– Pienenä vinkkinä työnantajille – mitä nopeammin ilmoittaudut mukaan, sitä suuremman näkyvyyden saat valtakunnallisessa markkinoinnissa, kannustaa Myyryläinen.
Mikkelin seudun RekryONLINE keskiviikkona 18.11.2020 klo 14 – 17 osoitteessa eroakiireesta.fi/rekryonline. Tänä vuonna RekryONLINE järjestetään osana DigiSyke-tapahtumaa.
Mikkelin seudun RekryONLINE-tapahtuman järjestää Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhteistyössä Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa.
Valtioneuvosto on antanut esityksensä yritysten uudesta kustannustuesta eduskunnalle. Ensitietojen mukaan tuki on haettavissa vasta joulun jälkeen.
Yritykset voivat hakea uutta kustannustukea 1.6.-31.10. välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin. Tukea voi saada, jos liikevaihto on COVID-19 pandemiasta johtuvasta syystä laskenut vähintään 30% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uusien yritysten kohdalla vertailuajankohdaksi asetetaan alkuvuosi.
Kustannustuen yrityskohtainen yläraja säilyy ennallaan 500 000 eurossa. Sen sijaan aiemmasta tukien yhteensovittamisesta koskevasta säännöksestä ehdotetaan luovuttavan, jolloin esimerkiksi aiemmin myönnetyt Business Finlandin tai ELY-keskuksen korona-avustukset eivät enää vaikuta kustannustuen määrään. Kustannustuen ja yrityksen muiden SA.56995 puiteohjelmatukien määrä ei kuitenkaan saa ylittää 800 000 euroa.
Uuden kustannustuen myöntämisestä, hakemusten käsittelystä ja tuen maksamisesta vastaa edelleen Valtiokonttori. Tuki maksetaan kertakorvauksena.
Kustannustuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joilla toimivien yritysten tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukauden liikevaihto. Valtioneuvoston asetuksella nimetään erikseen toimialat, jotka kuuluvat tuen piiriin.
Yrityksen tulee lisäksi osoittaa, että yrityksen liikevaihdon lasku on ollut tukikaudella vähintään 30 prosenttia vertailukauteen nähden. Lisäksi ehtona olisi, että myönnettävä tukisumma ylittäisi 2000 euroa eikä yritykseen kohdistu tuen myöntämisen esteitä. Sen sijaan aiemmasta 20 000 euron liikevaihtorajasta esitetään luovuttavan.
Kustannustukea voidaan myöntää myös yritykselle, jonka toimialaa ei ole asetuksessa mainittu, mikäli yritys osoittaa liikevaihdon laskun johtuvat erityisen painavista COVID-19 -pandemiaan liittyvistä syistä ja lain muut edellytykset täyttyvät.
Valtioneuvoston lisätalousarvioehdotuksessa ehdotetaan 410 miljoonan euron määrärahaa kustannustukeen. Lisäksi käytössä on aiemmasta tukierästä jäänyt 140 miljoonan euron osuus.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Koronalinja auttaa tukiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelemme arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.
Mikkelissä käynnistetään alle 45-vuotiaille suunnattu muuttajakampanja.
Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun sekä MikseiMikkelin Enter to Business -hankkeen yhteinen markkinointikampanja keskittyy työvoiman ja yrittäjien saamiseksi Mikkeliin ja ympäristökuntiin. Työvoimaa Mikkeliin -kampanja on toteutettu yhteistyössä mikkeliläisen Mainostoimisto Groteskin kanssa.
Rekrytoinnit keskiössä
Kampanjan keskiössä ovat yritysten rekrytoinnit, joihin on voinut hakea markkinointitukea RekrySetelin muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. ”RekrySetelillä pyritään auttamaan yrityksiä sellaisissa rekrytoinneissa, joissa sopivaa osaajaa pyrkimyksistä huolimatta ei ole löytynyt omalta alueelta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat”, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo kertoo. RekrySetelin haku avautui yrityksille parisen viikkoa sitten.
Kohderyhmänä nuoret aikuiset
Varsinaisten yritysten työpaikkailmoitusten lisäksi kampanjan tavoitteena on lisätä myös alueen houkuttelevuutta. Kampanjassa nostetaan esiin muun muassa alueen turvallisuutta, luontoa ja palveluita.
Kampanjan pääkohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka ovat jo päättäneet opintonsa ja ovat siirtyneet tai siirtymässä työmarkkinoille. Markkinointikanavat ja -sisällöt on mietitty erityisesti tätä kohderyhmää ajatellen”, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen toteaa. ”Yksi uusista kanavistamme on TikTok, jossa olemme aloittaneet yhteistyön mikkeliläisen tanssitaitelija Johanna Seppäsen kanssa”, Hänninen jatkaa. Pääkohdealueet ovat Helsinki, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio. Lisäksi kampanja näkyy myös paikallisesti Mikkelissä. ”Kampanjassa näkyy kaupungin brändityöstä tuttuja elementtejä, mutta myös täysin uusia juttuja on tulossa”, Hänninen vinkkaa. Kampanjalle on luotu omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.ihanmikkelista.fi.
Myös seutu ja yrittäjyys esillä
Kaupungin ja kehitysyhtiön lisäksi kampanjaa ovat olleet ideoimassa ja rahoittamassa myös kaksi hanketta. Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu tuo kampanjaan seudullisen ulottuvuuden. Eroakiireestä-palvelu toimii seudullisesti ja auttaa alueelle muuttoa harkitsevia monenlaisissa käytännön kysymyksissä. Enter to business-hankeen tavoitteena taas on nostaa esille niitä alueen yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. ”Nämä kaksi toimijaa täydentävät hienosti kokonaisuutta ja antavat alueesta kiinnostuneille lisää vaihtoehtoja. Joskus yrittäjyys voi ollakin palkkatyötä parempi vaihtoehto ja jonkun kohdalla oma koti voi löytyäkin Mikkelin sijaan ympäristökunnista”, avaa MikseiMikkelin Jukka Kumpusalo kampanjan toimijajoukkoa.
Mikkeliläisille viimeisten seitsemän vuoden aikana tutuksi tullutta näyttelijä, yrittäjä, korumuotoilija Pauliina Hukkasta ei koronakriisi jähmettänyt, vaan hän on luonut ja testannut uusia palveluita yhdessä asiakkaiden ja verkostojensa kanssa.
Yrittäjäksi hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten. Nyt yrityksiä on kolme. Omia esiintymiskeikkojaan varten hän perusti ensin toiminimen, joka on edelleen olemassa. Kaksi vuotta sitten perustettu Ohjelmatalo Näytellä ja Näprätä Oy pyörittää Teatteriravintola ILOa ja sen viime kesänä aloittanutta VALO-terassia.
Tammikuussa 2020 sai alkunsa Työn alla Oy yhdessä toisen näyttelijä-yrittäjän, Ismo Apellin, kanssa. Tuorein yritys vastaa kesäksi 2021 valmistuvan 450-paikkaisen Järvisydämen kesäteatterin toiminnasta Rantasalmella.
Korona pisti kaiken uusiksi
Kun korona sulki Teatteriravintola ILOn ovet maaliskuussa, Hukkanen sanoo mököttäneensä yhden viikonlopun mökillä, mutta sitten alkoi pulputa uusia ideoita.
”Pallottelin Harri Einämön, Ilon kokin ja Heinäsaaren tilan yrittäjän, kanssa tilannetta ja hän ehdotti, että tehdään ja viedään ruokapaketteja asiakkaille kotiin. Minulle taas välähti, että Avomielinen Anneli -hahmoni voisi hoitaa kuljetuksia ja samalla esiintyä. Lopulta meitä oli kolme näyttelijää kuljettamassa sata ruokapakettia vapun aikaan asiakkaille. Show ovella kesti viisi minuuttia ja sen sai 10 eurolla.”
Pauliina Hukkanen: ”Pitäisi miettiä, miten mä voin tukea tuota toista.”
Kun Business Finlandin koronarahoitus tuli hakuun, Hukkanen ennakoi ja pisti anomuksen sisään puoli tuntia haun aloituksesta saadakseen työllistettyä ihmisiä. Niinpä äitienpäivänä palvelu laajeni ja mukaan tuli kaksi kukkakauppaa ja serenadin esittäjä.
”Pidin yllä excel-taulukkoa siitä, kuka tilasi ruusun, kuka kakun, menun tai serenadin. Olin käytännössä sihteeri, markkinoija, esiintyjä ja tuottaja. Se oli ihan mahtavaa, vaikka hirveän kiireistä aikaa.”
Seuraavana hän alkoi vetää yhden naisen show´ta Ilon neliömetrin kokoisessa näyteikkunatilassa. Kun katsojia sai kadulla olla vain 10, hän piirsi liidulla ympyrät asfalttiin. Avomielisen Annelin 10 minuutin esitystä ilmaantui katsomaan 50 ihmistä turvavälejä noudattaen. Esityksiä oli kolme ja lisäksi tanssin opiskelija veti omansa.
Kun kesäkuussa koronarajoituksia purettiin, Hukkanen ja Einämö avasivat kadulle terassiravintola VALOn tarjoten ruokaa, juomaa ja kulttuuriesityksiä asiakkaille.
”Harrin kanssa vedettiin 12-16 tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa. Näyttelin, lauloin ja sen jälkeen näyttelin taas tarjoilijaa. Se oli mahtavaa ja älyttömän rankkaa. Arvostukseni ravintolatyöntekijöitä kohtaan kasvoi. Kesä-heinäkuun tuloilla pystyi maksamaan keväällä kertyneitä laskupinoja, mutten voinut maksaa palkkaa itselleni.”
”Ilman että kokeilet, ei voi syntyä uutta.”
Hukkanen laskee, että keväältä ravintola menetti tuloja noin 60 000 euroa ja kesäteattereista noin 80-100 000 euroa.
”Hain koko ajan rahaa kolmelle yritykselleni erilaisin kehittämisideoin, että olisin voinut työllistää taas ihmisiä. Viime vuonna ILO työllisti 20 ihmistä, nyt tein yksin kaikki.”
Myös ELYn palkkatuen saaminen oli ison paperityön takana. Lopulta päätös mahdollisti kahdelle ihmiselle kolmen kuukauden palkkatuen, jolla pystyi palkkaamaan osa-aikaisen teatterisihteerin myymään ja markkinoimaan talven esityksiä.
”Oli hirmu ihanaa saada työllistettyä edes yksi ihminen.”
Yhteistyöstä kaikki voittavat
Nyt ravintola on ollut auki reilun viikon ajan. Esityksiä on jouduttu perumaan jo syksyltäkin, ja esitysten lippujen ennakkomyynti on jäänyt murto-osaan normaalista.
”ILO täyttää nyt kaksi vuotta. Jukka Toivakalle iso kiitos, sillä ilman vuokranantajan joustoa en olisi pystynyt pitämään 350 neliön vuokratiloja, kun ovet on ollut pidettävä kiinni puoli vuotta, eikä tällaisella nuorella yrityksellä ole puskureita.”
Tuoreimman idean Hukkanen sai parisen viikkoa sitten keskellä yötä. Aamulla hän alkoi soitella tutuille näyttelijöille ja kahdessa tunnissa Ohjelmapankissa oli 10 esiintyjää.
”Ihmiset kaipaavat nyt jotain iloja. Ohjelmapankista voi tilata haluamansa näyttelijän tai esiintyjän omaan tilaisuuteen tai vaikka kotiin. Tarjolla on nyt 20 esitystä. Teatterin ja musiikin lisäksi voi tilata vaikka luennon työhyvinvoinnista tai terveellisestä ravinnosta.”
”Rohkeasti nauttimaan kulttuurin antamaa mielenravintoa.”
Yksinyrittäjävaiheen kokemusten jälkeen Hukkanen uskoo verkostojen voimaan ja siihen, että aina kannattaa pyytää apua.
”Mitä enemmän verkostoituu, sitä enemmän voi saada. Jokainen tuo tullessaan 10 uutta ihmistä ja heistä jokainen taas 10. Se, että jakaa asioita, ei ole keneltäkään pois. Kateus on syövyttävä asia, jolla vain mustaa sisimpänsä. Luovuutta ei siihen kannata haaskata.”
”Yksin ei voi näytellä joukkokohtausta”
Aikoinaan läheltä liipannut uupumus opetti pitämään huolta omasta jaksamisesta.
”Irrottaudun välillä 1-2 päiväksi. Nyt kun en pääse Ranskaan, menen mökille. Viikonloppuna suppilautailin tunnin ja ihailin ruskaa ja sinitaivasta. Mieli ja sielu lepäsivät.”
Omasta ajasta, rajoista ja yksityisyydestä kiinni pitäminen vaatii vahvaa tahtotilaa.
”Puhelimeni on yöt äänettömällä eli jos yöllä tulee tarjouspyyntö, vastaan aamulla. En tee töitä sunnuntaisin ja maanantait yritän olla vapaalla. Myös yrittäjällä on oikeus vapaaseen.”
Kahden lapsensa kanssa arkea elävä Hukkanen on löytänyt Mikkelistä hyvät tukiverkostot. ”Ajatuksena oli asua täällä 1-2 vuotta, mutta nyt en halua täältä minnekään. Kun olin vasta kolme päivää Helsingissä, huokaisin palattua, että ihanaa olla taas kotona.”
”Me ei lähdetä täältä enää mihinkään.”
Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
