Tähän tulee Miksein päivittäiset uutisartikkelit
Kalevankangas on Mikkelin kaupungin kehittämisalusta, josta on tavoitteena kehittää hyvinvointi- ja elämyspalvelujen sekä yritys- ja tutkimustoiminnan vireä keskittymä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa kehittämisprojektista.
Nyt aluetta lähdetään tuotteistamaan yritysten ja muiden toimijoiden ideoilla. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi. Ilmoittautuminen on auki 30.10. asti.
Tavoitteena on tukea Mikkelin seudun liiketoimintaympäristön toimintaa koronatilanteessa.
Koronapandemia on pakottanut yrityksiä muuttamaan toimintaansa. Moni toimiala ja yritys onkin uudistunut, mutta parhaita toimintamalleja ja käytäntöjä haetaan vielä, palvelujohtaja Petri Pelli Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.
Mitä enemmän olemme pohtineet ratkaisuja tilanteeseen, sitä vahvemmin olemme todenneet, että ratkaisujen on lähdettävä yrityksiltä itseltään. Kentällä on yrityksiä, joilla on ratkaisuja pohdinnassa. Haluamme tukea näiden ratkaisujen jalostamista liiketoiminnaksi mahdollistamalla idean kokeilun.
Uuden kilpailun kautta MikseiMikkeli pyytää yrityksiä sopimuskumppanikseen tuottamaan kokeiluja. Tavoitteena on saada aikaan seitsemän ketterää, yleishyödyllistä ja nopeasti käynnistettävää kokeilua, jotka hyödyttävät esittäjän itsensä lisäksi Mikkelin seudun yritysympäristöä laajasti. Kokeilut voivat liittyä esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen, toimintaan myymälöissä tai jakelulogistiikan järjestämiseen, mutta sovellusaluetta ei ole rajattu.
Kilpailussa myönnetään enintään seitsemälle parhaaksi valitulle osallistujalle kokeilusopimus, jonka arvo (alv 0%) määrittyy valintasijajärjestyksen perusteella seuraavasti:
Suunnittelukilpailuun osallistujan tulee itse sitoutua tuottamaan kokeilu. Kilpailuun osallistuminen edellyttää osallistujalta kahta dokumenttia: laajempaa valintaraadille suunnattua idea- ja toteutusehdotusta sekä julkisesti esitettävää lyhyttä tiivistelmää omasta ideasta.
Idea arvioidaan neljällä kriteerillä, jotka ovat: (1) esitettävän idean vaikuttavuus, (2) kuinka laajasti idea on hyödynnettävissä, (3) uutuusarvo sekä (4) idean toteutettavuus.
Suunnittelukilpailussa parhaiden ideoiden valinnan tekee raati.
Valittujen kokeilukumppaneiden kanssa tehdään hankintasopimus, jota vastaan kokeilurahasta myönnetään heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 60% ja kokeilun tuottamisen jälkeen loput 40%.
Kilpailuun voi osallistua Mikkelin kaupungin hankintapalvelussa 10.11.2020 klo 14 mennessä. Osallistujan tulee sitoutua tuottamaan kuvaamansa kokeilu 31.1.2021 mennessä. Hankintapalvelun kautta on mahdollista esittää kysymyksiä järjestäjille 3.11.2020 klo 16 saakka.
Osallistu ja tutustu kilpailun sääntöihin sekä esitettävien ideoiden tarkkoihin arviointikriteereihin osoitteessa:
https://mikseimikkeli.fi/ideakisa
(idean jättäminen edellyttää rekisteröitymistä tarjouspalveluun)
Kilpailu on hankintalain periaatteiden mukainen suunnittelukilpailu, joka toteutetaan osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta. Hankkeen valvova viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Rahoitus on kokonaan EU-rahoitusta.
Mikkelin kaupunki päätti keväällä 2020 COVID-19 pandemian vuoksi tarjota tunnin maksuttoman pysäköinnin keskusta-alueella asioiville. Taustalla on pandemian aiheuttamat negatiiviset vaikutukset keskustan yrittäjien asiakasvirtaan sekä toimintaedellytyksiin.Tällä pyrittiin reagoimaan nopeasti (poikkeusolojen erityinen päätösvalta) negatiivisiin vaikutuksiin sekä edesauttamaan nopeaa asiointia keskustan yrityksissä.
Tunnin maksuton pysäköinti päättyi 30.09.2020.
Mikkelin Yrittäjät ry ja Mikkelin Keskustan Kehittämisyhdistys ry ovat jättäneet Mikkelin kaupungille esityksen 02.10.2020 ilmaisen tunnin pysäköinnin jatkamisesta ja muuttamisesta pysyväksi Mikkelin keskusta-alueella johtuen syksyn uuden pandemia-aallon vaikutuksista.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 13.10.2020. Mikäli ilmaisen tunnin pysäköinnin jatkamista puolletaan, asia etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Asia edellyttää kaikkien toimielinten käsittelyn, koska päätöksellä on määräaikaisesti toteutettunakin noin 75 000 euron kustannusvaikutus kaupungin tuloihin.
Yrittäjyys alkoi kiinnostaa Esa Vahvaselkää 13 työntekijävuoden jälkeen. Kun ostettavaa yritystä ei löytynyt, hän perusti vuonna 2007 oman yrityksen. Jo seuraavana vuonna Mikkelin Hitsauspalvelun yritysmuoto vaihdettiin osakeyhtiöksi ja alkoi ESA-laitureiden tuotekehitys. Nyt tuoteperheeseen kuuluvat laiturit, uimaportaat, venetelakat, käyntisillat, lasiterassit ja lautat.
”Kaikki tuotteet on kehitetty asiakkaan tekemän tilauksen pohjalta. Esimerkiksi 12 vuotta sitten asiakas halusi itselleen venetelakan pystyäkseen vetämään veneensä rannalle. Nyt venetelakoista on tullut suosituimpia tuotteitamme, ja niistä on monta versiota. Uusin kootaan moduuleista ja asiakas saa siihen asennusohjeet”, Vahvaselkä kertoo.
Yrityksen erikoisuuksiin kuuluvat alumiinista tehdyt kävelysillat, joista pisimmät, ilman välitukia valmistettavat, ovat jopa 18-metrisiä.
”Kävelysiltamme ovat keveitä ja korroosiovapaita. Muita valmistajia alumiinisilloilla ei ole, sillä yleensä niitä tehdään puusta tai teräksestä.”
Yritys muutti uusiin tiloihin Rantakylän tien varteen Asentajankadulle kaksi vuotta sitten. Uudet tilat löytyivät sattumalta, kun Vahvaselkä ajeli ohi ja näki hallissa ”loppuunmyynti”-kyltin.
”Nyt pystymme tekemään myös isoja huvilalaitureita ja uusia laiturimalleja on tullut rutkasti lisää. Tässä on iso asfaltoitu piha-alue, jossa onnistuvat lastaukset, siirrot ja valmistuskin.”
Parhaillaan yritys saneeraa vuokralla olevia toimitilojaan. 160 neliön toimistotiloihin tulee asiakaspalvelupiste kahvittelupaikkoineen sekä lasiterassien mallikappaleiden esittelypiste.
Tuotantohallissa on 600 neliömetriä ja lisäksi käytössä on liki 200 neliötä muuta katettua tuotantotilaa ja talvivarastotiloja.
Yritys on toimittanut tuotteitaan koko maahan Tammisaaresta Utsjoelle. Tämän vuoden helmikuussa tilauksia oli ennätysmäärä. Kun koronasulku alkoi Uudellamaalla, kahteen kuukauteen ei tullut ainuttakaan uutta tilausta.
”Koko kevät mentiin helmikuun ennakkotilausten varassa, ja kriittinen piste oli lähellä. Vasta kun Uudenmaan sulku purettiin, puhelin alkoi soida, mutta sillä ei ole pystytty paikkaamaan koko vuoden tilannetta saati että olisi voitu ennakoida kesätyöntekijöiden tarvetta.”
Yrittäjällä oli muhinut jo pidempään ajatus omasta kehityshankkeesta, mutta aikaa tai osaamista ei riittänyt sen viemiseksi eteenpäin. Sitten soitti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä Aki Hakala ja kysyi, olisiko kehityshankkeelle tarvetta.
”Mielessäni oli ollut laite- ja tuotekehityshanke, mutta en tiennyt, miten sen saisi käyntiin. Aki tuli käymään ja tehtiin laiteinvestointeja varten hakemus alkuvuodesta. Kun koronakriisi tuli, se piti haudata. Mutta sitten haimme Akin kanssa ELYn tarjoamaa koronakriisirahoitusta ja se saatiinkin. Yksin minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia hakea avustuksia, kun yrityksessä oli kriisi päällä.”
Esa Vahvaselkä on huomannut, että aina kun pallottelee yrityksen asioita ulkopuolisen osaajan kanssa, siitä on apua.
”Aina tulee uutta ja paljon. Kun itselle selviä asioita katsoo pikkaisen ulkopuolelta, niin se voi saada aikaan kummia asioita.”
Koronarahoituksella on myös vahvistettu brändiä. Käytännössä on tehty kaikki markkinointimateriaali uusiksi. Valmiina ovat venetelakoille tehdyt uudet esitteet, hinnastot sekä asennus- ja käyttöohjeet. Seuraavaksi työstetään yhteistyössä Mainostoimisto Haaja Oy:n kanssa videoita.
”Kun markkinointimateriaali saatiin kuntoon, voidaan markkinoida somessa, messuilla ja jälleenmyyjille.”
Yhteistyö mainostoimiston kanssa on myös poikinut tuoreen idean, että tänä tai ensi vuonna pistetään pystyyn verkkokauppa.
”Verkkokauppaan tulee pienempiä uimalaitureita, venetelakoita ja laituritarvikkeita eli tuotteita, jotka asiakas pystyy myös asentamaan itse.”
Venetelakoita yritys on valmistanut kymmenisen vuotta ja hakee nyt jälleenmyyjiä. Kun meneillään olevat investointi- ja kehittämishankkeet ovat maalissa, yrittäjä haluaa pistää paukkuja vientiin.
”Nyt voi sanoa, että tuotteet on brändätty ja niiden toimivuus on testattu. Ensimmäisiä vientitunnusteluja on tehty Ruotsin suuntaan, mistä etsitään yhteistyökumppania. Viennillä voi tehdä lisää tulosta, vaikka se kasvattaakin työmäärää.”
Vahvaselkä tietää kokemuksesta, että pienyrittäjillä aika ja raha ovat kortilla, eikä moni siksi uskalla edes ajatella kasvua.
”Se on niin henkilöstä kiinni, kuka uskaltaa ja keneltä löytyy rahkeita. Sen olen huomannut, että myös kotiasiat vaikuttavat eli voiko tarvittaessa olla yrittäjä 24/7. Tämä kesä oli ensimmäinen, että olen pitänyt viikonloppuja vapaana. Meillä ajoitetaan toimitukset nykyään niin, että ne tehdään aina viikolla, eikä enää viikonloppuisin.”
Esa Vahvaselkä työllisti ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän heti yrityksen perustettuaan. Tällä hetkellä vakituisia työntekijöitä on viisi ja kesällä määrä tuplaantuu. Yrityksessä nyt menossa olevan kehittämisen tulosten yrittäjä odottaa näkyvän parin vuoden kuluessa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on puolisen miljoonaa euroa.
”Tavoitteena on tuplata liikevaihto kahden vuoden kuluttua.”
Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Lokakuun 2. päivä julkaistun työllisyysseurannan perusteella Mikkelin kaupungin työllisten ja lomautettujen taso näyttää vakiintuneen noin 2360-2380 työttömän ja 260-280 lomautetun tasolle. Vuotta aiemmin syyskuussa 2019 työttömiä oli 2187 ja lomautettuja 152. Työttömyys on edelleen noin 8 prosenttia tavanomaista korkeammalla tasolla.
Seurannan perusteella Mikkelin kaupungin työttömyysprosentti lokakuun alussa on 10,8 prosenttia.
Jo aiemmin kesällä huomattiin, että erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet. Koronapandemia vaikuttaa heikentäneen esimerkiksi nuorten vastavalmistuneiden siirtymää työelämään. Epidemian suorat vaikutukset on nähty erityisesti kaupassa ja palvelualalla.
Syyskuun osalta virallinen tilastojulkistuspäivä on 20.10.2020.
Mikkelin keskusta-alueen yrittäjät kokoontuivat yhteiseen keskustelutilaisuuteen TUMA-talolle maanantaiaamuna 28.9. Tilaisuuden tavoitteena on muodostaa tilannekuva ja kuulla yritysten toiveita.
Yritysten tilannekuva on, että Mikkelissä on toistaiseksi selvitty koronapandemiasta valtakunnallista tasoa pienemmin vaurioin. Tilanne ei silti tarkoita, että yrityksissä olisi asiat hyvin.
Koronapandemian toisen aallon alkaessa syyskuussa 42% osallistujista vastasi myynnin notkahtaneen 75 prosenttia. Suurten liiketilojen asiakasmäärät ovat noin puolet tavanomaisesta ja myynti on laskenut noin kolmanneksen.
Mikkelin seudun kesä onnistui myynnillisesti hyvin, mutta kesän myynnit eivät vielä riittäneet paikkaamaan keväällä koettuja menetyksiä. Syksyyn tultaessa yritysten kassatilanteet olivat jo valmiiksi tavanomaista heikommat.
Merkittävä ero kevääseen on, että suuri osa valtion yrityksille suuntaamista tukimekanismeista ei ole enää käytössä. Keväällä suosituksi tulleet asuntolainojen lyhennysvapaat lisäsivät kotitalouksien kulutusta kesällä, mutta syksyyn tullessa useimpien lyhennysvapaat päättyivät ja kulutuspiikki tasoittui.
TUMA-talossa pidetyssä keskustelutilaisuudessa esitettiin Mikkelin kaupungille kolme toivetta:
Maksuttoman pysäköinnin toivovaan pienentävän kuluttajien asiointikynnystä keskusta-alueella. Alustavan tiedon valossa vaikuttaa siltä, että koronaepidemian aikana esitetyt toiveet rajoittaa liikkumista kohdistuvat erityisesti keskusta-alueelle. Yrityksille toteutetun kyselyn perusteella tunnin maksuttomalla pysäköinnillä on vaikutusta sekä keskusta-alueen asiakasmääriin että myyntiin.
”Koronakriisin häviäjä on ollut nimenomaan keskusta-alue, jonka pitäisi olla kaupungin sydän. Vastaavasti asiointia tapahtuu kaupungin reuna-alueilla, kuten Graanilla, Rantakylässä ja Urpolassa. Keskusta-alueen vetovoiman säilyttämiseksi nyt on tärkeää saada asiointikynnys mahdollisimman matalaksi. Tätä asiointikynnyksen madaltamista edesauttaa tunnin ilmainen pysäköinti.”
Toisena toiveena yrittäjät toivovat kaksisuuntaista viranomaisviestintää. Yrittäjät näkivät tärkeäksi, että viranomaiset viestivät asukkaille kohtaavasta vaarasta. Tämän lisäksi yrittäjät haluavat viranomaisen viestintään myös tämän jälkihoidon: asukkaille pitää voida myös kertoa, kun vaara on ohi. Muutoin aiheutetaan kierre, jossa media ja viranomaisuutisointi keskittyy ainoastaan negatiivisiin asioihin. Yksinomainen negatiivinen uutisointi luo passiivisuutta.
Kolmantena toimena yritykset toivovat yhteistä viestintää alueen medioissa. Mikkelin kaupungin toivotaan tuovan keskusta-aluetta positiivisella tavalla esiin. Kaupunki ja kehitysyhtiö aloittivat tältä osin jo viestintätoimien suunnittelun.
Perustettujen yritysten määrässä on nyt suuria alueellisia eroja. Perustamismäärät ovat vähentyneet erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ollen jopa 25 prosenttia alhaisemmat vuoteen 2019 verrattuna. Sen sijaan Mikkelin seudulla tilanne on valtakunnallista parempi. Syyskuun loppuun mennessä oltiin 10% kasvussa (YoY).
Vielä kesäkuun loppuun mennessä perustettujen yritysten määrä oli vuoden 2019 tasolla, mutta heinä-syyskuun aikana trendi kääntyi kasvu-uralle.
Syyskuussa Mikkelin talousalueella perustettiin yhteensä 57 yritystä. Uusyrityskeskuksen palveluja käyttää noin 40% perustajista.
Tutustu yrityksen perustamispalveluihin.
Kansikuva: Pihla Liukkonen
Kaksipäiväiset Mikkomarkkinat tuo runsaasti kauppiaita Mikkelin Hallitustorille. Markkinapäiviä vietetään 13. ja 14. lokakuuta.
Markkinat näkyvät myös kauppakeskus Stellassa, kun osa kauppakeskuksen liikkeistä heittäytyy mukaan markkinatunnelmaan. Vanhan ajan markkinameininkiä on tarjolla jo aamutuimaan, kun torikauppiaat aloittavat työnsä kello seitsemältä. Tarjolla on jälleen löytöjä matonkuteista rottinkisiin huonekaluihin ja metrilakusta leipomotuotteisiin.
Tulethan vain terveenä torille! Huolehtimalla turvaväleistä ja käsihygieniasta niin asiakkaat kuin markkinakauppiaatkin voivat turvallisin mielin osallistua syksyä piristävälle Mikkomarkkinoille.
Mikkomarkkinat Hallitustorilla tiistaina 13.10. kello 7 – 18 ja keskiviikkona 14.10. kello 7 – 17. Mikkomarkkinoille on vapaa pääsy.
Kuva: Jonne Vaahtera
RekrySeteli on vastaus siihen, että monet yritykset eivät ole pyrkimyksistään huolimatta löytäneet osaajia tiettyihin tehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat.
Tavoitteena on tukea yritysten kasvua tukemalla työvoiman löytämistä. Kotikentällään yrityksillä on hyvä käsitys sopivan työvoiman saatavuudesta ja rekrytointitavoista, mutta muualla Suomessa yritystä ei välttämättä tunneta, kotikenttäetua ei ole ja ollaan pitkälti yleisen markkinoinnin varassa.
RekrySetelin hakijayrityksen kotipaikan tulee olla Mikkeli. Työn pääsääntöisen suorituspaikan tulee olla Mikkelissä.
RekrySetelillä yritykselle korvataan 50% tai enintään 500€ (alv 0%) avoimen työpaikan markkinointikuluja. Markkinointi voidaan toteuttaa yrityksen itse valitsemissa medioissa maakunnan ulkopuolella. Toteutuneet kulut todennetaan ja maksettujen kulujen perusteella maksetaan tuki.
Esimerkki: Yritys Oy:lle on myönnetty RekrySeteli. Yritys tekee markkinointia Lahden seudulla 700 eurolla. Toteutettua markkinointia vastaan yritys voi hakea RekrySetelistä tukea 50% tai 350 euroa.
Setelin haku avautuu tiistaina 6.10.2020 klo 10.00. Hausta on erilliset hakukuulutukset.
Kyseessä on rajattu haku, jossa setelit myönnetään hakujärjestyksessä. Hakuun varattu määräraha on 12 500 euroa. Seteli on saajalleen de minimis -asetuksen alaista tukea.
RekrySeteleitä voidaan myöntää enintään yksi yritystä kohden.
Seteliä haetaan sähköisellä lomakkeella. Linkki hakulomakkeeseen on:
https://link.webropolsurveys.com/S/150BACBA753FE939
Mikkelissä marraskuun alussa järjestettävä vientiseminaari innostaa yrityksiä kehittämään vientiään kotimaisten huippupuhujien ja yritysammattilaisten johdolla.
– Kyseessä ei ole perinteinen pönötystapahtuma, vaan esittelemme innostavia puhujia ja inspiroivia esimerkkejä viennissä onnistuneista yrityksistä. Tarjolla on myös tiedotusta ja käytännön neuvoja siihen, kuinka kansainvälistä myyntiä ja vientiä voi edistää ja miltä organisaatioilta vientiin voi saada apuja, sanoo kansainvälisen myynnin ja viennin asiantuntija Heikki Silvennoinen Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä.
Tapahtumassa puhuu muun muassa entinen pääministeri ja elinkeinoelämän johtotehtävissä toiminut Esko Aho, jolla on laaja kansainvälinen kokemus muun muassa Venäjän markkinoista ja toimintaympäristöstä. Oman tarinansa kertoo myös tv-persoona ja juontaja Arman Alizad, jonka tosi-tv-sarja Kill Arman on kansainvälisen levityssopimuksen myötä myyty yli sataan maahan.
Yrityspuheenvuoroja seminaarissa pitävät muun muassa Lappset-konsernin kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Margit Piigli sekä Balmuirin perustaja Heidi Jaara. Lappset on rovaniemeläinen yritys, joka valmistaa muun muassa leikki- ja liikuntapaikkavälineitä sekä aktiviteettipuistoja eri puolilla maailmaa, ja jonka kansainvälinen myynti on kasvanut isosti viime vuosina. Balmuir on puolestaan Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva kansainvälinen lifestyle-brändi.
Lisäksi seminaarissa esiintyy futuristi, keksijä Perttu Pölönen.
– Yritysten edustajat antavat omalta osaltaan kannustavaa esimerkkiä siitä, kuinka oikeilla toimenpiteillä voidaan viedä toimintaa kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudentutkijat voivat puolestaan antaa tärkeitä näkökulmia koronan jälkeiseen aikaan, sillä koronapandemian vuoksi kuluttajakäyttäytyminen on isossa muutoksessa, Silvennoinen kertoo.
Seminaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta se on tarkoitettu ensisijaisesti kansainvälistä vientiä suunnitteleville ja tekeville yrityksille.
– Ihan mikä tahansa alan yritys, joka haluaa kansainvälistää toimintaansa tai jo tekee vientiä, voi osallistua. Etelä-Savossa on useita yrityksiä, joilla olisi potentiaalia kehittää vientiä. Sitä tarvitaan, jotta saataisiin yritysten liikevaihtoa kasvatettua.
Tapahtuman juontaa tv:stäkin tuttu toimittaja ja kirjailija Anna Perho.
2. marraskuuta konsertti- ja kongressikeskus Mikaelissa järjestettävä tapahtuma on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Tapahtuma myös striimataan verkkoon, josta sitä voi seurata maksutta.
Seminaarin järjestää Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke, jota toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus yhteistyössä Etelä-Savon kauppamarin ja Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta Etelä-Savon Ely-keskuksen kautta.
Vientiseminaariin ajoissa ilmoittautuneet pääsevät halutessaan orientoitumaan viennin teemoihin maksuttomalla verkossa toteutettavalla vientiviikolla 12.-16.10. Vientiviikon aiheet liittyvät mm. viennin aloittamiseen, myynnin sekä partneriverkoston kehittämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden saattamiseen vientikuntoon.
Katso lisää ja ilmoittaudu:
https://mikseimikkeli.fi/tapahtumat/oispa-vientia-vientiseminaari/
Lisätietoja:
Saara Vauhkonen, tuottaja
p. 040 500 9074
