Mikkelin kehitysyhtiö Miksei kokosi jo reilut kaksi viikkoa sitten 11 asiantuntijan koronaryhmän, joka auttaa yrityksiä hakemaan poikkeustilanteeseen räätälöityä kehittämisrahoitusta ja ideoimaan uutta liiketoimintaa. Koronaryhmässä päivystää yhdeksän MikseiMikkelin yrityskehittäjää sekä neuvojat ProAgriasta ja Uusyrityskeskus Dynamosta. Tässä jutussa neljä mikseiläistä kertoo koronakevään tunnelmista.
Ainutlaatuinen sauma hakea kehittämisrahoitusta
Normaalioloissa Mari Meriläinen opastaa yrityksiä sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Koronakevään valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Omistajanvaihdosinfo pidetään 14.-15.4.verkossa ja sen aikana käsitellään myös ajankohtaisia yritystalouden teemoja. Verkon välityksellä mukaan mahtuu 250 osallistujaa.
”Parhaillaankin vireillä on useita omistajanvaihdoksia etenkin palvelualoilla toimivissa osakeyhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä.”
Puula Golf Oy:n toimitusjohtajana reilut neljä vuotta ja valtakunnallisessa myyntiyrityksessä yli 60 työntekijän esimiehenä toiminut Meriläinen on hankkinut vahvan työnantajaosaamisen. Hän muistuttaakin, että häneen kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä pohditaan työehtosopimusten kiemuroita tai mahdollisia lomautuksia.
Yritysten koronarahoitusmuotoja on julkistettu viime viikkoina ja niiden myöntöehdot ovat ehtineet muuttua. Koronaryhmäläiset sanovatkin yrityksille, että näin asiat ovat ”tämänhetkisen tiedon mukaan”.
Ensimmäisenä rahoitusinstrumenteista julkistettiin Business Finlandin kaksiportainen kehittämisrahoitus. Jos yritys ehti hakea sitä ennen kuin hakukriteerit täyttävien yritysten työntekijämäärät muuttuivat, hakemukset käsitellään joka tapauksessa.
”Turhautua ei nyt kannata, eikä hävetä sitä, että hakee tukea. Kannattaa pikemminkin muistaa, että nyt kehittäminen on tehty niin helpoksi kuin mitä se julkisella tuella ylipäätään voi olla. Meillä on käytettävissämme ajantasaisin tieto, joten kannattaa olla yhteyksissä.”
Aiemmin toiminimet eivät ole voineet hakea kehittämisrahoitusta. Nyt sekin on mahdollista, jos niillä on palkkalistoillaan työntekijöitä. Yritykset saavat käyttöönsä nyt kehittämiskonsultin 30 euron päivähinnalla, kun tavallisesti se on maksanut 200-300 euroa.
Kuvassa Mari Meriläinen
Savonia-ammattikorkeakoulusta aikoinaan tradenomiksi valmistuneen ja Xamkissa talousosaajan täydennyskoulutuksen käyneen Meriläisen motto sopii hyvin poikkeustilanteeseen: luovuttaja ei koskaan voita, eikä voittaja koskaan luovuta.
”Tämä motto auttaa aina, kun hartiat alkavat mennä kasaan. Nyt ei saa luovuttaa, vaan etsitään yhdessä uusia mahdollisuuksia positiivisen kautta. Nyt on saatavilla yhteiskunnalta rahaa kehittämiseen ennätyksellisen helposti ja edullisesti.”
Tuotekehitys luo uutta liiketoimintaa
Tuotekehitys, tuotteistus ja yritysten kehittäminen kuuluvat Aki Hakalan erityisosaamiseen. Konetekniikan insinööri on työurallaan nähnyt, miten yrityksissä tehdään ihmeitä tuotekehityksen avulla.
”Koronakriisin alussa näytti siltä, että yrityksissä saattoi olla aluksi vähän epätoivoisiakin ajatuksia, mutta uskomattoman nopeasti alkoi löytyä uusia ideoita. Hyvin nopealla tahdilla seudun yritykset ovat anoneet kehittämisrahoitusta kymmenille uusille hankkeilleen.”
Kymmenisen vuotta Mikseissä työskennelleen Hakalan on yllättänyt positiivisesti sekin, että verkon välityksellä työskentely on räjäyttänyt ajattelua yrityksissä ja on saatu nopeasti luotua uudenlaisia liiketoimintamalleja.
”Vaikkapa omakotitalo-, mökki- tai salaojaremontteja toteutetaan nyt niin, ettei tilaus- tai toimitusvaiheessa tarvita ihmiskontaktia. Lääkäripalveluissa kohdataan asiakkaita ruudun välityksellä. Monilla yrityksillä on aivan huikeita uusia liiketoimintaideoita.”
Haastattelupäivänä Hakala on käynyt tapaamassa yrittäjää, joka paineen keskellä hakee rauhassa uusia avauksia, joiden odottaa tuottavan kassavirtaa 1-2 vuoden kuluessa.
”Tällaisten yrittäjien kanssa asioita pohdiskellessa voimaantuu itsekin. Taloushuolia on nyt kaikilla, eikä niiden alle kannata uupua, vaan haetaan yhdessä systemaattisesti ratkaisuja.”
Hakala veti aikoinaan vuosia Tekesissä teknologia-ohjelmia, syventyi yritysrahoitukseen ja edisti puurakentamista.
”Minulla on varmaan vieläkin modernin teollisen puurakentamisen kehittäjän leima otsassani. Sillä lohkolla riittää tekemistä edelleen tässä maassa.”
Nyt kehittämisrahoituksen haun kanssa painiville yrityksille hänellä on selkeä viesti.
”Ensin tehdään kunnon suunnitelma, koska sen pohjalta on helppo hakea rahoitusta isollekin hankkeelle, joka tukee kauaskantoista kehittämistä. Nyt kun yrityksissä saattaa olla hiljaisempi aika, tällaisten suunnitelmien tekemiselle voi jäädä paremmin aikaa.”
Kuvassa Aki Hakala
Yksinyrittäjä löytää nyt tukea
MikseiMikkelissä reilut neljä vuotta yrityskehittäjänä työskennellyt tuotantotalouden DI Kirsi Mättölä tuntee yrittäjän arjen. Hän on työskennellyt miehensä yrityksessä Hauhalan Puutuotteessa ja perheyrityksessä Rakennusliike V. Mättölässä. Hänellä on myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.
”Matkailualan yritysten liiketoimintaa kehitin ProAgriassa yli seitsemän vuotta. Nyt MikseiMikkelissä tuen yritysten perustamista. Lisäksi olen mukana kahdessa hankkeessa, joista toinen edistää elintarvikevientiä Saksaan ja toisessa kehitetään terveysteknologian tuotteita palvelumuotoilun keinoin.”
Tällä hetkellä Mättölä neuvoo myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä yrityksen perustamisessa. Neuvontatilanteissa voi olla puhelimen välityksellä mukana tulkki.
”Jos on kotoisin vaikka miljoonakaupungista, siellä toiminut liikeidea ei välttämättä toimi täällä. Lisäksi meikäläinen byrokratia rekisteröinteineen ja byrokratioineen on heille uutta.”
Koronakevään rahoitushaut ovat pidentäneet Mättölänkin etätyöpäiviä. Ensin neuvontaa hakivat Business Finlandille hakemuksia laatineet osake- ja kommandiittiyhtiöt sekä avoimet yhtiöt.
”Nyt rahoitusneuvoja kysyvät yksinyrittäjät, kuten kampaamot ja kivijalkakaupat. Niillä on suuri asiakaskato, mutta ei välttämättä resursseja pystyttää verkkokauppaa tai järjestää tuotteiden kotiinkuljetusta.”
Kuvassa Kirsi Mättölä ja Kata-koira
Yksinyrittäjille suunnattu 2000 euron tukiraha tulee huhtikuun alkupuolella haettavaksi, mutta vielä sitä varten ei ole tarkkoja tietoja..
”Yksinyrittäjien kanssa pohditaan nyt, mitä kuluja voisi karsia.”
Tiukin tilanne on vuoden alussa aloittaneilla, jos heillä ei ole asiakasvirtaa, mutta kulut juoksevat. Mättöläkin on törmännyt siihen, että yksinyrittäjät voivat kokea häpeällisenä neuvojen kysymisen.
”Pohdiskellaan, että mitä naapuritkin ajattelevat, jos lopetan. Tai joku soittaa neuvoja useamman yksinyrittäjän puolesta ja jakaa heille tietoa. Terveiseni heille on, että älä lopeta yritystä ellei sinulla ole ollut jo aiemmin sen kanssa ongelmia”
Hyvä hetki päivittää digitaidot
Digivalmennuksia koordinoiva Heidi Lampinen on viime viikot keskustellut eri alojen yrittäjien kanssa siitä, miten koronakriisin tuomiin ongelmiin löytyisi ratkaisuja.
”Yhdellä soitolla saadaan vasta ideointi käyntiin, joten pyydän soittamaan uudelleen. Ratkaisuja alkaa yleensä syntyä nopeasti, kun yrittäjä ehtii miettiä, ketä yrityksen asiakkaat ovat ja miten heidät saisi pysymään. Esimerkiksi huoltamoyrittäjä voi alkaa tarjota lounaita mukaan ja pistää siitä kyltin tien varteen.”
Oman verkkokaupan perustaminen keskusteluttaa nyt paljon. Lampinen muistuttaa, että pelkkää koronakriisiä varten sitä ei kulujen ja vaivan takia yleensä kannata pystyttää. Jos verkkokauppa auttaa laajentamaan asiakaskuntaa pysyvästi, sitä kannattaa harkita.
”Joskus olen pyytänyt yrittäjiä jopa miettimään, että kannattaako tyhjässä tilassa nyt päivystää vai kannattaisiko pistää ovi kiinni ja pitää loma, että jaksaa painaa kesällä.”
Kuvassa Heidi Lampinen
Tradenomi (ylempi amk) opintojen jälkeen Lampinen opiskeli digiajan asiakkuuspäälliköksi ja digitaalisen liiketoiminnan kehittäjäksi. Hän koordinoi parhaillaan Mikkelissä Digiportaat-hanketta, jonka valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Hän on hivenen ihmetellyt, ettei viimeisten kolmen viikon aikana ole ilmoittautunut uusia asiakkaita.
”Mukaan mahtuu uusia pk-yrityksiä. Teemme ensin maksuttoman kartoituksen ja tarjoamme asiakkaalle räätälöityjä koulutuksia. Nyt olisi hyvä aika pistää omat digitaidot pelikuntoon vaikkapa matkailu- ja palvelualan pk-yrityksissä.”
Hankkeella on oma yhteyshenkilönsä Savonlinnassa ja ProAgrian asiantuntija auttaa maaseutukuntien yrittäjiä. Yksi hankkeen teemoista on digimarkkinointi eli millä keinoilla yritys tavoittaa parhaiten asiakkaita.
”Yrittäjät pääsevät käytännössä opettelemaan eri työkaluja ja eri tapoja markkinoida. Näytämme myös, miten mainonnan tuloksia voi seurata. Tämä on tosi mielenkiintoinen aihealue. Pienikin yritys voi erottua verkossa, kun se tunnistaa oman asiakaskuntansa ja tuottaa asiakasta hyödyttävää sisältöä.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: MikseiMikkeli ja kuvattavien omat arkistot
