Tue paikallisten yritysten toimintaa kotisohvalta käsin Valitse viisaasti -palvelulla

Koronavirusepidemia ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat luoneet tilanteen, jonka lopputulosta on vielä vaikea ennustaa. Tilanne vaikuttaa merkittävästi myös yritysten taloustilanteeseen.

Suomalaiset kuluttajat ovat osoittaneet tahtonsa tukea paikallisia toimijoita, kuluttamalla ja käyttämällä palveluita myös liikkumisrajoitusten aikana. Sosiaalisen median kanavat täyttyvät keskusteluista, joissa pohditaan ja jaetaan tapoja tukea eri alojen toimijoita.

Maanantai-iltana 16.3. Mainostoimisto Groteskilla pohdittiin, kuinka kuluttajien tietoon saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa siitä, mitä tapoja paikallisten toimijoiden tukemiseen on.

Hyvin nopeasti syntyi ajatus verkkopalvelusta, joka tuo koostetusti toimijat tuotteineen ja palveluineen kuluttajan kotisohvalle. Palvelua aloitettiin toteuttaa välittömästi ja nyt on avattu Valitse viisaasti -verkkosivu.

– Kyseessä on verkkosivu, josta kuluttajat löytävät kattavasti alueensa toimijat ja heidän tarjoamansa tuotteet ja palvelut, jotka on tilattavissa kotoa käsin. Me Groteskilla tahdomme ehdottomasti auttaa toinen toistamme ja tehdä osamme sen eteen, että koronatilanteen päätyttyä mahdollisimman moni yritys jatkaa toimintaansa. Yhdessä tästä selvitään, kommentoi Mainostoimisto Groteskin toimitusjohtaja Jyrki Suvimaa.

Jokainen yritys, yhdistys ja urheiluseura voi käydä lisäämässä oman tuotteensa tai palvelunsa jo nyt sivuille, valitseviisaasti.fi-osoitteessa.

Spekulointi Itäradasta kiihtyy – Uusi ratayhteys toisi Itä-Suomen lähemmäksi Helsinkiä

Uusi mahdollinen raideyhteys Helsingistä itäiseen Suomeen puhuttaa. Itärata nähdään suurena mahdollisuutena sekä itäiselle Suomelle että pääkaupunkiseudulle.

Saavutettavuuden parantuminen on elinehto itäiselle Suomelle niin yritysten sijoittumisen, päivittäisen matkustamisen kuin yritysinvestointien kannalta. Itärata nopeuttaisi merkittävästi yhteyttä itäisestä Suomesta Helsinkiin sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Nopea ratayhteys lisää asumisen ja työpaikan sijainnin valinnan joustavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Raideyhteyksien parantaminen on keskeinen edellytys myös itäisen Suomen teollisuusinvestoinneille, yliopistoille, muille oppilaitoksille ja tutkimuslaitoksille. Itäisellä Suomella on lisäksi merkittävä, osaksi vielä toteutumaton potentiaali matkailussa. Nopeat ratayhteydet lisäisivät alueen matkailuvirtoja.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan Itärata parantaisi sekä tavallisten ihmisten että liike-elämän arkea.

– Sujuva ja nopeutettu yhteysväli nostaa houkutusta valita ympäristöystävällinen juna. Itäisen Suomen suhteellinen sijainti on viime vuosina heikentynyt muuhun maahan verrattuna. Tämä korostaa entisestään Itäradan tärkeyttä. Rata toisi myös itäisen Suomen ja siellä asuvien ihmisten osaamisen lähemmäksi muuta Suomea ja mahdollistaisi paremman työvoiman saatavuuden ja yritysten sijoittumisen radan varrelle, Mikkonen sanoo.

Mikkelistä Helsinkiin matkustaminen Itäradalla lyhenisi noin puolella tunnilla.

 

Itärataa ovat tukemassa Mikkelin kaupungin lisäksi muun muassa Kouvola, Kuopio, Porvoo, Pieksämäki ja Kajaani sekä joukko maakuntaliittoja.

itärata.fi

Mikkelin seudun matkailun kehitys ylitti tavoitteet vuonna 2019

Mikkelin seudulla rekisteröitiin vuonna 2019 lähes edellisen vuoden verran majoitusvuorokausia, vaikka venäläisten matkailijoiden määrä laski yhä voimakkaasti. Kotimaisten ja muiden ulkomaalaisten matkailijoiden kasvu paikkasi venäläisten vähenemistä – suurin kasvu kirjattiin Aasian markkinoilta. Euroissa mitattu majoitusmyynti kasvoi merkittävästi, mikä kertoo, että matkailijat jättivät seudulle aikaisempaa enemmän euroja per henkilö. Myös tilastoinnin ulkopuolelle jäävän AirBnb-majoituksen arvo kasvoi yli 20 prosenttia.

Majoituksen tilastointi kattaa vain kohteet, joissa on yli 20 vuodepaikkaa. Merkittävä osa Mikkelin seudun majoituskapasiteetista jää tämän ulkopuolelle, mutta tilastot kertovat kehityksen suunnan. Ennakkotilastojen mukaan Mikkelin seudun rekisteröidyn kapasiteetin majoitusmyynti vuonna 2019 kasvoi 6,8 prosenttia (noin 800 000 euroa) edellisestä vuodesta. Yhteensä myynti oli yli 12 miljoonaa euroa.

Rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä supistui 0,3 prosenttia (805 vuorokautta). Tämä selittyy venäläisten majoitusvuorokausien 20 prosentin laskulla (5 236 vuorokautta). Kotimaisten matkailijoiden majoitusvuorokaudet kasvoivat prosentilla (2 039 vuorokautta) ja muiden ulkomaisten majoitusvuorokaudet yli seitsemällä prosentilla (2 392 vuorokautta).

Aasian markkinoilla kasvu oli jopa 166 prosenttia, ja majoitusvuorokausia kirjattiin yhteensä 7 920. Saksalaisten määrä kasvoi yli viisitoista prosenttia ja majoitusvuorokausia kertyi 5 999. AirBnb-majoituksen arvo kasvoi lähes 22 prosenttia, mikä vastaa noin 15 000 majoitusvuorokautta.

Monia saavutuksia matkailun kehittämisessä

Mikkelin seudun matkailua ja vapaa-aikaa edistettiin monipuolisesti kehittämisohjelman mukaisesti. Vuonna 2019 laadittiin Anttolan luontokeskuksen ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen erillinen kehittämisohjelma yhteistyössä alueen asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa. Ohjelmaan perustuva kehittämishankehakemus jätetään Etelä-Savon maakuntaliittoon 14.2.2020 ja toivotun myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen työt aloitetaan välittömästi. Tavoitteena on saada molempiin kohteisiin toimintaa jo tulevana kesänä.

Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke sai rahoituksen syksyllä 2019, joten vapaa-ajan asumisen kehittämistyö jatkuu maakunnallisena yhteistyönä. Hankkeessa haetaan ratkaisuja vahvistaa maakunnan elinvoimaa vapaa-ajan asumisena ilmenevän monipaikkaisen asumisen avulla ja edistetään kestävää mökkeilyä.

Mikkelin Kaihun alueen monipuolinen tarjonta koottiin Saimaa Central Park -sivustolle. Alueen kehitystyö jatkuu ja tavoitteena on vetovoimainen keskuspuisto, joka palvelee paikallisia asukkaita, vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita elämys-, harrastus- ja hyvinvointikeskittymänä keskellä kaupunkia.

Merkittäviä askelia olivat myös Lake Saimaa ry:n perustaminen, Saimaa Gastronomy -viikonloppujen valinta Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi, Saimaan valinta Suomen johtavan matkailulehden Mondon kotimaan suosittelukohteeksi 2020 ja Saimaan tunnettuuden nousu kotimaassa ja kansainvälisesti muun muassa lukuisien matkanjärjestäjä- ja mediavierailujen sekä aktiivisen myyntityön tuloksena. Astuvansalmen kalliomaalaukset hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena kohteena Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin. Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n vuoden 2019 Matkailuteko-palkinto myönnettiin D.O.Saimaa-verkostolle merkittävästä työstä paikallisten laadukkaiden ja puhtaiden raaka-aineiden esiin nostamiseksi ja Saimaan ruokamatkailun edistämiseksi.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin seutu kosiskelee ystävikseen pääkaupunkiseudun asukkaita

Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhdessä kahdeksan alueen toimijan kanssa lähestyy 8000 pääkaupunkiseudulla asuvaa perhettä ystävänpäiväkortilla.

Tempauksessa mukana alueelta ovat Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat sekä Lammen asunnot Oy ja Etelä-Savon Ammattiopisto Esedu.  Lammen Asunnot on Juvan kunnan omistama vuokrataloyhtiö. Esedu on seudun laajin toisen asteen kouluttaja, jolla on Mikkelin lisäksi toimipisteitä myös Pieksämäellä.

Ystävänpäiväkorttitempauksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta Mikkelin seudun mahdollisuuksista sekä esitellä seudulla asumista, työskentelyä, yrittämistä ja opiskelemista.  ”Tiedostamme, että yksi postikortti ei tuo itsessään yhtään uutta asukasta, mutta se voi antaa ensi sykäyksen sille, että alueen mahdollisuuksiin tutustutaan paremmin”, Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta kertoo.” Pitkän aikavälin tavoitteemme tietenkin on houkutella alueelle lisää asukkaita ja osaajia”, Myyryläinen jatkaa.

Postikorteissa on kilpailu, jolla kortteihin reagoineiden määrää seurataan. Kortteja on kahdeksan erilaista ja kortin saaneet saavat äänestää niistä mieleistään. ”Monessa kortissa näkyy vesistöä”, Myyryläinen sanoo, mutta jatkaa ”perinteisiä maisemakortteja ei kuitenkaan lähetetä, vaan kuvissa esiintyy myös ihmisiä, joiden elämään Mikkelin seutu on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.”

Tempauksen päätoteuttaja Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu on Mikkelin seudun kuntien rahoittama hanke, jonka tehtävänä on auttaa alueelle muuttamisesta kiinnostuneita pienissä ja suurimmissakin muuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kaupungin konserniyhtiö Metsäsairila Oy hakee toimitusjohtajaa

Mikkelin kaupungin konserniyhtiöihin lukeutuva Metsäsairila Oy hakee uutta toimitusjohtajaa.

Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa Metsäsairilan liiketoimintaa hallituksen asettamien strategisten päämäärien, visioiden, tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Lisäksi vastuulla on kehittää ja uudistaa toimintaa, etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia, pitää yllä hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin, yhtiön omistajaan sekä johtaa henkilöstöä.

Tehtävään hakevalta odotetaan soveltuvan koulutuksen lisäksi myös vankkaa liiketoimintaosaamista, monipuolista johtamiskokemusta sekä selkeitä näyttöjä aikaisemmista onnistumisista. Toimintaympäristön kansainvälistyessä hyvä englanninkielen taito on välttämätöntä.

Kiinnostuitko? Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV:llä varustettuna tunnuksella ”toimitusjohtaja” sähköpostilla osoitteeseen hakemukset@metsasairila.fi. Hakuaika päättyy 6.2.2020.

Lisätietoja tehtävästä antavat toimitusjohtaja Sami Hirvonen (sami.hirvonen@metsasairila.fi, 040 7138111) sekä hallituksen puheenjohtaja Olli Miettinen (olli.miettinen@laatutie.fi, 0400 898 090).

Metsäsairila Oy on Mikkelin kaupungin omistama kiertotalousyhtiö, jonka tehtävänä on toteuttaa omistajakunnan jätehuoltotyötä. Yhtiö on myös pääomistajana rakenteilla olevassa biokaasulaitoksessa.

Saimaan saunabussi kaartaa Jyväskylään hakemaan osaajia ja uusia asukkaita

Mikkelin seutu hakee osaajia ja uusia asukkaita Rekry, työelämä & koulutus 2020 -messuilla 21. tammikuuta. Jyväskylän Paviljonkiin rakennettava seudun yhteisosasto tarjoaa tietoa kävijöilleen Mikkelin seudun mahdollisuuksista.

Seudun toimijat lähtevät matkaan Savonlinjan saunabussilla. Esillä osastolla ovat työpaikat, koulutustarjonta, yrittäjyys ja asuminen. Retkeä koordinoi Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa.

– Ajamme saunabussin halliin sisälle ja rakennamme osastomme sen ympärille.  Mukana on niin yrityksiä kuin julkisorganisaatioitakin, Solmu-hankkeen Mira Myyryläinen kertoo.

Julkisorganisaatioista matkassa ovat Essote, Mikalo, Xamk, Esedu ja Etelä-Savon TE-palvelut.

Mikkelin seudulla olisi töitä tarjolla

Saunottelun tavoitteena on lisätä Mikkelin seudun näkyvyyttä valtakunnallisesti, esitellä seudulla asumista, työskentelyä, yrittämistä ja opiskelua sekä saada alueelle uusia osaajia. Osaavan henkilökunnan rekrytoiminen on monissa yrityksissä nykyisin kasvun esteenä.

Työpaikkatarjonta Mikkelin seudulla on laajaa. Bussilla etsitään työntekijöitä niin teollisuuteen, kaupan alalle kuin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Haussa on muun muassa vienti-, markkinointi- ja ICT-osaajia, CNC-koneistajia, kausityöntekijöitä ja ohjelmistokehittäjiä.  Esillä on myös yrittäjyyden mahdollisuuksia.

– Elämän siirtäminen Mikkelin seudulle on tehty vaivattomaksi. Kun työpaikat, yrittäjyys ja koulutus tuodaan tarjottimelle kokonaisuutena asuntojen kanssa, on uutta suuntaa hakevan helppo siirtää elämänsä Saimaalle, Mira Myyryläinen vinkkaa.

Rekry, työelämä & koulutus 2020 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 21.1. kello 10–18.

Kuva: Mikkelin seudulla onnistuu muun muassa rento etätyö – Saimaan maisemissa tietenkin! (Pihla Liukkonen / Kontrastia)

Mikkelin torille haetaan uutta kahvilaa

Oletko innovatiivinen ja aloitteleva tai jo perinteikäs yrittäjä ja haluaisit kokeilla toimintaasi ensi kesänä Mikkelin Hallitustorilla? Nyt siihen on tarjolla upea mahdollisuus!

Torilla on haettavana noin sadan asiakaspaikan kesäkahvilapaikka ajalle 1.5.–30.9.2020.  

– Toiveisiin on vastattu ja nyt tarjotaan mahdollisuutta uudelle toiminnalle torilla, kertoo Mikkelin kaupungin asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen palvelupäällikkö Linda Asikainen.

Uusi paikka torilla avautuu Ramin Konditorian torikahvilan siirtyessä toiseen paikkaan.

– Perinteiset kahvilat ja kauppiaat jatkavat torilla. Uuden toiminnan toivotaan monipuolistavan torin tarjontaa entisestään, koska tapahtumiakin on taas paljon kesällä, Linda Asikainen sanoo.

Paikan saajan valinnasta päättää asumisen ja toimintaympäristön palvelualue. Vapaamuotoinen hakemus liitteineen on jätettävä 29.1.2020 mennessä osoitteeseen tori@mikkeli.fi.

Lisätietoja Mikkelin torin nettisivuilta (klikkaa linkkiä).

Tori: Pihla Liukkonen / Kontrastia

EcoSairila Business Parkissa huolehditaan ympäristöstä entistä paremmin – “Alueelle syntyy korkeatasoinen ympäristöosaamisen keskittymä”

Mikkelin EcoSarilan teollisuuspuistossa otetaan käyttöön uudenlainen alueellinen ympäristöjohtamisen malli, jota tukee uusi digitaalinen EcoS-tietoalusta. Tavoitteena on varmistaa alueen ympäristöturvallinen toiminta ja tarjota alueelle sijoittuville yrityksille valmis toimintaympäristö, jossa ympäristövaikutuksia voi seurata tehokkaasti ja reaaliajassa.

Mikkelin Metsä-Sairilassa sijaitsevaan EcoSairila Business Park -teollisuuspuistoon sijoittuvat yritykset voivat jatkossa seurata ympäristövaikutuksiaan kattavammin, tarkemmin ja reaaliaikaisemmin.

EcoSairilaan on kehitetty uudenlainen EcoS-ympäristötietoalusta sekä alueellisen ympäristöjohtamisen malli, joiden avulla ympäristövaikutusten seuranta tehostuu ja helpottuu.

– Tällä tavalla varmistetaan alueen toiminnan turvallisuus ja riskien hallinta, ja ympäristötietoalustan ansiosta voidaan taata toiminnan ympäristöluvan mukaisuus ja toiminnan asianmukaisuus, sanoo Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa kehitetyt palvelut sekä digitaaliset työkalut varmistavat myös sujuvamman tiedonkulun yritysten, viranomaisten, kansalaisten ja alueen maanomistajien kesken. Myös EcoSairila Business Parkin omat keskitetyt ympäristöpalvelut ja -asiantuntijat auttavat yrityksiä ympäristötavoitteiden toteuttamisessa.

– EcoSairilassa yrityksille tarjotaan toimintaympäristö, jossa ympäristövaikutusten seurantaan on olemassa valmis ja tehokas järjestelmä. Yritykset voivat halutessaan hyödyntää järjestelmää ja liittyä sen käyttäjiksi. Tavoitteena on, että alueelle syntyy korkeatasoinen ympäristövastuullisten yritysten keskittymä, sanoo Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.

Tietoalusta kokoaa havainnot yhteen

Alueellisessa ympäristöjohtamisen mallissa kaikki alueen yritykset ottavat vastuullisesti huomioon ympäristöasiat toiminnassaan. Tavoitteiden tukena on uusi innovaatiivinen EcoS-ympäristötietoalusta, jonka avulla alueella syntyvä havainto- ja mittaustieto kootaan yhteen paikkaan. Kattava havaintotietovaranto mahdollistaa alueen toimintojen ympäristövaikutusten analysoinnin ja reaaliaikaisen ympäristön tilannekuvan muodostamisen.

Myös alueen ympäristövaikutusten tasetta eli vaikutuksia eri luontoarvoihin, maaperään, vesistöihin ja lähialueen asutukselle voidaan seurata ja ylläpitää reaaliajassa.

Häiriötilanteita voidaan simuloida

EcoS-alustan avulla voidaan havainnoida myös tuotannon poikkeamia tai tehdä onnettomuuden aikaisia havaintoja. Ympäristöhavaintoja tarkkaillaan kattavasti jatkuvan mittauksen ja sensoreiden tukemana.

– Yksi tavoite on, että käyttöliittymällä voitaisiin tarkkailla reaaliajassa muun muassa Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaatua. EcoSairila-konseptin kehittyessä järjestelmä kehittyy edelleen. Myös ilmaan tulevia päästöjä on mahdollisuus mallintaa, Pekka Häkkinen sanoo.

Mahdollisessa häiriötilanteessa tarvittava tilannejohtaminen saadaan nopeasti käyntiin, sillä EcoS-alustan avulla voidaan muodostaa poikkeuksellisen tapahtuman digitaalinen tilannekuva ja aloittaa toimintasuunnitelmien mukainen tilannejohtaminen.

Häiriötilanteita voidaan myös simuloida, jolloin niihin voidaan valmistautua ilman erillisen konkreettisen harjoituksen järjestämistä.

Kansalaiset mukaan

Uusi järjestelmä minimoi alueen ympäristöriskejä ja sillä on positiivinen vaikutus Mikkelin eteläpuolisen Saimaan ja lähialueiden vesistöjen haitallisen kuormituksen vähentymiseen sekä lähialueen asukkaiden ja loma-ajan asutuksen viihtyisyyteen.

Alueen toimintojen suunnitteluun pyydetään ennakoivasti mukaan lähialueiden asukkaita ja maanomistajia. Kansalaiset voivat osallistua suunnitteluun ja kommentoida ympäristölupamateriaaleja jo ennen yritystoiminnan ympäristölupamenettelyn käynnistämistä.

Lisätiedot

EcoSairilan alueen koordinaattori,
Panu Jouhkimo, 044 598 6854, panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi

EcoSairilan alueellisen ympäristöjohtamisen malli ja EcoS – ympäristötietoalustan määrittelytyö on toteutettu EU-osarahoitteisessa hankkeessa ”EcoSairilan Ympäristöjohtamisen malli ”. EcoS – alustan toteuttaja, innovaatiokumppani on kilpailutettu hankkeessa  ”EcoSairilan ympäristötietoalusta – innovaatiokumppanin valinta”. Molempiin hankkkeisiin EU-osarahoituksen myöntänyt taho on Etelä-Savon ELY-keskus.

Kuva: Pihla Liukkonen

Mikke ry sai uuden toiminnanjohtajan

Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry eli Mikke ry on saanut uuden toiminnanjohtajan.

Työnsä toiminnanjohtajana aloittaa tammikuussa 2020 Kati Häkkinen. Mikke ry:n hallitus teki valinnan kokouksessaan 17.12.

Kati Häkkinen on Thaimaan Khanomissa sijaitsevan Aava Resort & Spa -hotellin perustaja ja omistaja ja toimii aktiivisesti Mikkelin kulttuuri -ja elinkeinoelämässä. Hän palasi Mikkeliin lastensa kanssa vuosi sitten.

– Aavan ja Khanomin Thaimaan matkailukartalle tuominen on ollut haasteellinen mutta ennenkaikkea palkitseva urakka. Nyt Mikkeliin, kotiin, palanneena näen asiat uudessa ja laajemmassa valossa ja olen innoissani mukana rakentamassa Mikkelistä vetovoimaista maakuntakeskusta. Siihen pääsemme yhteistyöllä ja uusilla, rohkeilla ideoilla joita minulla riittää, Kati Häkkinen kertoo.

Mikke ry:n toiminnan pääpainopisteenä on lisätä kaupungin elinvoimaisuutta, kaupallista vetovoimaa, elämää ja asiakasliikennettä sekä positiivista mielikuvaa.

– Saimme toiminnanjohtajaksi tekijän, joka tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa luotsaa yhdistyksen uusille urille, on yhteistyökykyinen ja omaa laajan suhdeverkoston. Toivon erityisesti, että kaupunkiin saadaan uudenlaista yhteistyötä, positiivisuutta ja ennakkoluulotonta tekemisen meininkiä, sanoo Mikke ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Suvimaa.

Itä- ja Pohjois-Suomella on tärkeä rooli Euroopassa

Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista. EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa ja tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme maanosamme kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueellamme tuloksia syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä, alueemme ominaispiirteisiin nojaten. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä   huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.

Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen korkeakouluissamme yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Valtaosa maamme luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.

Alueemme edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista monella muullakin sektorilla. Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.

Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella fotoniikassa. Näemme paljon potentiaalia Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa, alueemme ainutlaatuiseen luontoon perustuvassa matkailussa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia ja –palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa uskottavaan maanpuolustuskykyyn. On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä.

Turvallisuuspolitiikan kulmakivi on myös yhteistyö. Me teemme aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti – täällä, missä se on luontevinta. Yhteistyömme ulottuu toki koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa jaamme valtakunnan rajan. EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat monen muun maanosamme alueen tavoin myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Alueemme käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.

EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin.

Kuva: Heleen Paukkunen