Compute Nordic Finland Oyvuokraa 10 hehtaarin tontin Mikkelin kaupungilta Visulahdesta. Vuokrattava alue mahdollistaa merkittävän kokoisen datakeskuksen rakentamisen. Avainhenkilöiden rekrytoinnit ovat käynnistymässä.
Mikkelin kaupunki ja Compute Nordic Finland Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa merkittävän datakeskusinvestoinnin Mikkelin Visulahteen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.
Datakeskusta varten vuokrattava alue sijaitsee Visulahden teollisuusalueella valtatie 5 ja kantatie 72 risteyksessä Fingridin Visulahden sähköaseman läheisyydessä. Alue on kooltaan noin 10 hehtaaria. Alueella on valmis kaava, joka mahdollistaa datakeskuksen ja sitä tukevien oheistoimintojen rakentamisen.
– Oli ilo valita Mikkeli, jonne voimme nyt tarjota hyviä työmahdollisuuksia. Projektin avainhenkilöiden rekrytoinnit toteutetaan lähikuukausien aikana. Haluamme kiittää Mikkelin kaupunkia ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä kaikesta tuesta ja avusta prosessin aikana, sanoo Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic.
Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen lopullinen laajuus ja aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä. Yhtiön aikomuksena on käyttää itse osa syntyvästä hukkalämmöstä, jota riittäisi myös hyödynnettäväksi Mikkelin kaukolämpöverkkoon.
– Kehitysyhtiö Miksei on tehnyt jo useamman vuoden ajan systemaattista työtä datakeskusten saamiseksi kaupunkiin. Hienoa, että työ tuottaa nyt tulosta. Toivotamme Compute Nordicin ja tulevat työpaikat lämpimästi tervetulleeksi Mikkeliin, sanoo JanneKinnunen, Mikkelin kaupunginjohtaja.
Hankkeen myötä Mikkeli vahvistaa asemiaan valtakunnallisesti merkittävänä vihreän siirtymän investointien sijoittumispaikkana. Mikkelistä löytyy hankkeille soveltuvia tontteja, ja kaupungin läpi kulkevassa Fingridin kantaverkossa on runsaasti liittymiskapasiteettia tarjolla.
Lisätiedot
Compute Nordicia koskevat yhteydenotot Anna Virrantaus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0405155311.
Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic Limited, Compute Nordic Finland Oy, hr@computenordic.com
Ignacio Bazin, vt. Suomen maajohtaja, Espanjan, Portugalin ja Italian maajohtaja
ignacio.bazin@computenordic.com
Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, Mikkelin kaupunki, Puh. 040 129 5152, topiantti.aikas@mikkeli.fi
Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Puh. 040 5440 936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi
Compute Nordic tarjoaa kestäviä, hiilineutraaleja datakeskuksia ja laskentaresursseja mukaan lukien liitettävyys, infrastruktuurin käyttö, sovellusten käyttö ja hallinta. Mikkeliin rekisteröity Compute Nordic Finland Oy on brittiläisen Compute Nordic Limitedin tytäryhtiö. Lue lisää: computenordic.com
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö toteuttaa InvestointienedistäminenEtelä-SavossaEAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.
Päästöjen vähentämiseksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy teki uuden avauksen ja lasketutti 23.5. Mikkelissä järjestetylle yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blenderille hiilijalanjäljen. Käytännössä hiilidioksidipäästöt hyvitetään istuttamalla puita alkukesästä Kovalan suolle Mikkelin kaupungin maalle.
Mikkeliä kotipaikkanaan pitävä Puuni Oy käyttää asiakkaidensa hiilijalanjäljen laskemiseen erilaisia laskureita.
”Business Blender -tapahtuman laskelmaa varten arvioimme, että tapahtumaan osallistuu noin viitisenkymmentä ihmistä. Heistä arviolta joka neljäs osallistuja tulee autolla ja hänelle kertyy arviolta noin 300 kilometriä ajomatkaa. Lisäksi tapahtumassa tarjoillaan aamiainen, joten sekin otetaan laskennallisesti huomioon”, Puuni Oy:n perustajista Petri Kämäräinen sanoo.
Tapahtumien hiilipäästöt on helppoa hyvittää
Puuni on tehnyt perustamisestaan alkaen yhteistyötä muun muassa Tampere-talon kanssa. Tapahtumatalo haluaa kertoa asiakkailleen tiloissaan järjestettävien tapahtumien hiilijalanjäljen suuruuden. Eri tapahtumien hiilijalanjälkeä lasketaan erilaisten arvioiden pohjalta.
”Käytännössä teemme Tampere-talolle laskelmat, jotka he toimittavat omille asiakkailleen. Me hyvitämme kertyneet hiilidioksidipäästöt istuttamalla puita ja luomalla siten pysyviä hiilinieluja kuntien ja kaupunkien joutomaille. Puiden istutus on ns. lisäistä eli se jäisi tekemättä ilman meitä. Kunnat puolestaan sitoutuvat ylläpitämään istutetun metsän eli vaikutus on pysyvä.”
Pienten tapahtumien hiilijalanjäljet ovat kohtuullisia. Pienin laskennallinen yksikkö on yksi hiilidioksiditonni. Siihen kategoriaan menee myös puoli päivää kestävä Business Blender -tapahtuma. Sen laskennallinen hiilijalanjälki hyvitetään istuttamalla kaksi puuta Mikkelin Kovalansuolle istutettavaan sekametsään. Kahden puun istutuksen hinta on 35 euroa.
”Tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä. Koetaan, että myynnin näkökulmasta on arvokasta pystyä kertomaan, että kyseessä on hiilikompensoitu tapahtuma. Yrityksille voi tulla yllätyksenä, miten helppoa ja edullistakin hiilijalanjäljen hyvittäminen on. Meille tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta on vain yksi osa liiketoimintaa, mutta se tuo tunnettuutta yrityksemme asiakkaille ja myös omalle brändillemme.”
Hiilijalanjälki kiinnostaa koko toimitusketjua
Suuret yritykset ovat jo vuosia kehittäneet vastuullisuusraportointiaan. Koska suurten yritysten pitää pystyä määrittelemään oman toimintansa vastuullisuus entistäkin tarkemmin ensi vuoden alusta alkaen, ne tarvitsevat omilta alihankkijayrityksiltään vastuullisuusraportointia varten tietoja muun muassa hiilijalanjäljen suuruudesta.
Puunin perustajista Joona Puhakka asuu Australiassa ja kasvattaa siellä yrityksen liiketoimintaa. Petri Kämäräinen kertoo Business Blender -tapahtumassa yrityksen australialaisasiakkaasta, joka vuokraa toimistohotellin tiloja omille asiakkailleen.
”Sydneyssä toimistohotelli voi olla 30-kerroksinen ja kussakin kerroksessa voi olla satoja työpisteitä. Kun asiakasyritykset alkavat raportoida omasta toiminnastaan ESG-standardien mukaan, toimistohotelleista tiloja vuokraavien alihankintayritysten pitää pystyä laskemaan oma hiilijalanjälkensä ja kertomaan se omille asiakkailleen. Tätä varten olemme kehittäneet paikallisen asiakasyrityksemme toiveista työpistekohtaisen laskurin yhteistyössä mikkeliläisen Mindhive Oy:n kanssa. Kerron tästä ns. ketterästä kokeilusta Business Blender -tapahtumassa.”
Business Blender nostaa esille luovuutta ja innovaatioita, joiden pohjana on yhteistyö ja verkostoituminen. Ajatuksena on, että näin uudet ideat jalostuvat menestyksekkäiksi liiketoimintamalleiksi ketteriä kokeiluja hyödyntäen. Mukana on myös käytännön esimerkkejä yritysten IPR-strategioista.
Kuvateksti 1: Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender järjestettiin torstaina 23.5. klo 8-12 Teatteriravintola ILOssa.
Kuvateksti 2: Ennakkoilmoittautuneet pääsivät tilaisuden jälkeen koeajamaan mikkeliläisen Valkama Watercrafts Oy:n sähkövenettä Mikkelin satamassa.
Tilaisuuden toteuttavat hankkeet saavat Euroopan Unionilta osarahoitusta. Hankkeen yhteydessä on mainittu rahoituksen myöntänyt viranomainen.
Verstas VB (Venture Builder) / Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR), Etelä-Savon ELY-keskus , Verstas CO2 / EAKR, Etelä-Savon maakuntaliitto, INNOCOM – Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle / AKKE (kansallinen rahoitus), Etelä-Savon maakuntaliitto ja EESpäin Innovaatiot / EAKR, Etelä-Savon ELY-keskus.
Jäte muuttuu resurssiksi heti, kun se on lajiteltu. Mikkelin kiertotalouspäivillä kävijät kuulivat tietoiskuja ja pääsivät tekemään hyönteishotelleja ja kierrättämään vaatteita. Esedulaisten kierrätysvaatenäytös sai jälleen innostuneen vastaanoton.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry muistutti Mikkelin olevan puhtaan veden pääkaupunki, jossa kiertotaloudella on merkittävä asema niin yhteisöjen, yksilöiden, yritysten kuin oppilaitoksenkin arjessa. Hän sanoi vihreän osaamisen synnyttävän tuottoisaa liiketoimintaa, mutta se edellyttää myös kuluttajilta muutosta omassa käyttäytymisessään.
Pöyry korosti käytännön toimia. Kotitalouksissa pitää tehostaa kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Yrityksissä ja työpaikoilla kannattaa miettiä tapoja toimia, jotta kiertotaloudesta saadaan hyötyä. Oppilaitosten osaaminen puolestaan voi tukea yrityksiä niiden pyrkiessä toimimaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Tekstiilien kierrätykseen löytyy vaihtoehtoja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei nostavat Mekstiili -hankkeessa esille uudenlaisia tapoja kierrättää tekstiilejä. Kiertotalouspäivän vaatteidenvaihtopisteessä kävijät saivat tuoda 1-3 hyväkuntoista kesävaatetta ja vaihtaa ne mieleisiinsä.
Tekstiilien kierrättämiseen on monia tapoja, tietää Miia Sourander (vas.) ja Johanna Järvinen Mekstiili -hankkeesta.
Mekstiili -hankkeen työntekijät kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen MikseiMikkelistä ja hankkeen projektitutkija Miia Sourander Xamkilta kertoivat, miten he itse lajittelevat vaatteitaan vuodenaikojen vaihtuessa. Kausivaatteiden huolto, huolellinen säilytys, korjaus ja tuunaus edesauttavat käyttöiän pidentämistä. Itselleen tarpeettomiksi jääneet tekstiilit voi lahjoittaa tai myydä eteenpäin. Mikäli vaate on jo elinkaarensa päässä, sen voi jättää puhtaana esimerkiksi kauppakeskuksien poistotekstiilirullakoihin. Poistotekstiilikeräyspisteitä on Mikkelissä runsaasti ja lajitteluohjeita on kuluttajille saatavilla mm. Metsäsairilan nettisivuilla.
”Poistotekstiilirullakkoon voi toimittaa puhtaita poistovaatteita, mutta sinne ei saa laittaa alusvaatteita, sukkia tai haisevia vaatteita, vaan niiden paikka on sekajätteessä”, Mekstiili -hankkeen projektityöntekijä Erno Gynther ViaDia Mikkeli ry:stä muistutti.
Lahtelaisen Luhta Sportswear Company:n kiertotalouskoordinaattori Mirka Uunimäki kuvasi, että yrityksen vastuullisuusohjelman mukaan vuoteen 2040 mennessä yrityksen mallistot ovat kiertotalouden mukaisia ja omien toimiensa osalta yritys pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
Vuodesta 2022 yrityksellä on ollut Reuse-toimintamalli eli nettialusta, jonka kautta yritys ottaa talteen käytettyjä omien brändiensä vaatteita. Luhta myös tutkii aktiivisesti ja pilotoi mahdollisuutta palautuneiden tuotteiden korjaamisesta takaisin myyntiin. Yritys tekee yhteistyötä korjauspalveluita tarjoavan Menddie-verkkoalustan kanssa, jonka avulla Luhdan asiakkaat voivat korjauttaa tuotteitaan takaisin käyttöön. Lisäksi Lahdesta löytyy yrityksen oma Rukka Motorsport -tuotteiden korjausompelimo. Yritys tutkii yhdessä paikallisen LAB- ammattikorkeakoulun kanssa upcycling-mallia eli miten korjauskelvottomia reklamaatioita ja Reuse –palautuksia voisi uudelleenvalmistaa joko osin tai kokonaan. Luhta on myös vuodesta 2022 alkaen tehnyt yhteistyötä myös paimiolaisen Rester Oy:n kanssa, joka on ottanut parin vuoden ajan vastaan Luhdan Reusen kautta palautuneita tuotteita kierrättääkseen niiden kuidut uudelleen.
Pirtin kehräämön toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen puolestaan havainnollisti, minkälaisista kierrätyskuiduista ja villasta syntyy ekologista villalankaa.
Jätevesi käsitellään juomavedeksi
Mikkelissä on tehty jo vuosikymmeniä uraauurtavaa työtä vesiosaamisen tutkimuksessa, vesiosaamisen keskusta vetää koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta tiivistää. Kovaa osaamista löytyy nyt oppilaitoksista, tutkimusyksiköistä kuin uudesta jätevedenpuhdistamosta.
Kauppinen muistutti, että kun jätevedenpuhdistamosta lasketaan vettä takaisin Pappilanselälle, siellä Saimaan vesi puhdistuu. Jätevedenpuhdistamoon rakennetaan parhaillaan testiympäristöä, jossa yritykset voivat tehdä omaa tuotekehitystään. Mikkelin laitos vetää kansainvälisiä vierailijaryhmiä, ja ensimmäistä testauslinjaa käyttää parhaillaan japanilaisyritys uusien suodatinkalvojensa testaukseen.
Kauppinen kuvasi puhdistamojätteen kierrätystä kertomalla, että puhdistamolla eroteltu liete jatkojalostetaan alueella biokaasuksi, jota käyttää jo osa kaupungin busseista, jäteautoista ja henkilöautoista. Prosessista jää myös ravinteita, joiden hyödyntämistä lannoitteeksi kehitetään. Puhdistamolla jätevedestä talteen otettavalla lämmöllä lämmitetään puhdistamon luolasto ja sitä riittää myös teollisuudelle käyttöön.
”Puhdistamon testiympäristön kaltaista paikkaa ei löydy toista Suomesta. Siellä on mahdollista kehittää uudenlaisia ratkaisuja, joilla on maailmalla kysyntää.”
Ruoka kiertää ravinteiksi
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin professori Juha Helenius tutkii ruoan tuotannon kestävyyttä. Hän tiivistää, että ruokajätteet ja ihmisten jätökset sisältävät kasviravinteita, jotka alun perin viljelykasvit ovat maaperästä sitoneet kasvuunsa. Myös kotieläinten ruokintaan käytettyjen rehukasvien sitomat ravinteet päätyvät ruokaketjuun eläinperäisissä ruuissa kuten maito- ja lihatuotteissa. Ruokaketjussa suurimpina määrinä kierrätettävät ravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium, jotka siis tulisi palauttaa lannoitekäyttöön.
Heleniuskin muistutti Mikkelin edelläkävijyydestä. Jätevedenpuhdistamokin tuottaa kierrätyskelpoista ainesta pelloille. ”On tärkeää saada ruokajätteet ja biojätteet kierrätettyä mahdollisimman hyvin takaisin pelloille, jotta teollisuuden ei tarvitse valmistaa suuria määriä lannoitteilta.”
Myös yleisöä kiinnosti, miten biojätettä voidaan hyödyntää.
Biovirtaa-hanke kannustaa kuluttajia kierrättämään biojätteitä nykyistä tehokkaammin. Hankkeen projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Tuija Ranta-Korhonen Xamkista muistutti, että biojätteestä on vettä jopa 70 prosenttia. Mikäli biojäte joudutaan kuljettamaan kauas, siitä aiheutuu päästöjä ja kustannuksia. Tärkeää olisikin pystyä paikallisesti hyödyntämään biojätteitä biokaasuksi, kuten Mikkelissä tehdään jo tai valmistaa kierrätyslannoitteita..
Hankkeella on Mikkelissä useampi taajama- ja kaupunkialueella sijaitseva tutkimuskohde, joiden asukkaille kerrotaan biojätteiden kierrätysmahdollisuuksista ja seurataan, onko sillä vaikutusta sekajätteisiin menevän biojätteen määrälle.
Rakennuksista löytyy uudelleenkäytettävää
Rakentaminen kuluttaa valtavasti raaka-aineita ja aiheuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Sen arvioidaan tuottavan myös noin kolmasosan kaikesta maailman jätteestä. Kielo-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi MikseiMikkelistä korostaa, että ympäristön kannalta on tärkeää käyttää tiloja tehokkaasti ja tarvittaessa korjata niitä olemassa olevia materiaaleja hyödyntäen.
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi rakentamislaki edellyttää, että rakennusluvan haun yhteydessä on esitettävä laskelma rakennuksen hiilijalanjäljestä. Ongelmana rakennusosien uudelleenkäytölle on, että nykyistä rakennuskantaa ei ole suunniteltu purettavaksi ehjänä.
Maailmalta löytyy erilaisia esimerkkejä rakenteiden kierrätyksestä. Tanskassa on purettu tiilirakennuksia isoiksi seinäelementeiksi ja hyödynnetty rakennusten ikkunoita uudessa visuaalisessa muodossa. Rakennusyhtiöistä esimerkiksi Skanska on purkanut rakennuksia niin, että niiden ontelolaatat on voitu hyödyntää uudelleen uuden rakennuksen rakentamisessa. Luotolampi muistuttaa, että myös liimapuupalkit sopivat uudelleenkäyttöön. Hän tiivistääkin rakennusten kierrätyksen sanomalla, että älkää purkako, ellei ole pakko ja jos puratte, miettikää, mitä voisi säästää ja toimittakaa uudelleenkäyttöön soveltumaton materiaali asianmukaisesti jätehuoltoyhtiön jatkokäsittelyyn.
Kielo-hanke toimii koko Etelä-Savon maakunnan alueella, ja se kestää kevääseen 2025. MikseiMikkelin ja Xamkin yhteinen hanke kannustaa erilaisiin käytännön kokeiluihin, joilla parannetaan rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä.
Energianeuvontaa vapaa-ajan asukkaille
Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Laiturilla 3 -hanke tarjoaa mökkiläisille maksutonta energianeuvontaa elokuuhun 2025 saakka Etelä-Savon alueella. Yhteyttä voivat ottaa omien vapaa-ajan asuntojensa energiaremontteja ja uusiutuvan energian hyödyntämistä pohtivat. Projektipäällikkö Tuula Pihkala kertoo, että kiinnostusta on ollut muun muassa lisäeristyksen tekoon, ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien hankintaan.
Mikkelin kiertotalouspäivien yleisön suosikkeihin kuului tänä vuonna Etelä-Savon ammattiopiston pisteellä hyönteishotellin valmistus, johon riitti väkeä jonoksi asti. Esedun luonto- ja puualan opiskelijat opastivat tapahtumavieraita hyönteishotellien rakentamisessa. Osa valmistuneista hotelleista löytyy jatkossa Mikkelipuistosta. Yleisö tiesi myös odottaa kiinnostavaa kiertotalousmuotinäytöstä, joka innostaa kuvaamaan luomuksia ja niitä esitteleviä oppilaitoksen opiskelijoita. Muotinäytöksessä esitetyt tuotteet oli valmistettu Esedun tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden toimesta kierrätysmateriaaleista.
Esedun hyönteishotellien valmistuspiste oli yksi suosituimmista.
Mikkelin kiertotalouspäivät järjestetään Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon ammattiopiston, Metsä-Sairila Oy:n, Toimintakeskus Uutta elämää ry:n, Pro Agrian, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin yliopistokeskuksen sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun AWE-, Mekstiili-, Kielo-, Verstas CO2- ja Biovirtaa -hankkeiden yhteistyönä. Kyseiset hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia, Rahoitukset myöntäneet viranomaiset ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Mikkelin lentoasemaa kehitetään koulutus- ja tapahtumaympäristöksi sekä tilauslentojen kohteena.
Keula kohti Mikkeliä -hankkeen projektipäällikkö Ville Hyyryläinen seisoo Mikkelin lentoaseman lentokonehallissa valtavan kokoisen nosto-oven edessä. 17 metriä leveästä nosto-ovesta mahtuu ajelemaan halliin monen kokoisilla pienlentokoneilla tai muilla ajoneuvoilla. Itse lentokonehalli on kooltaan 574 neliötä.
Lentokonehalli on yksi Mikkelin lentoaseman valteista, kun lentoasemaa kehitetään koulutusympäristöksi.
– Eri ilmailutoimijat voivat vuokrata hallia koulutustarkoituksiin. Ison tilan lisäksi hallissa on pienempiä tiloja, joissa voidaan pitää erilaisia koulutuksia, ja myös varastotilaa, Hyyryläinen kertoo.
Miehittämätön ilmailu on kasvava teollisuudenala
Ville Hyyryläisen vetämän ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoiman Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuotteistaa Mikkelin lentoasemaa miehittämättömän ilmailun koulutusympäristöksi.
– Olemme mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Aimo-hankkeessa, jossa seitsemän eri kaupunkia yhdessä pohtii miehittämättömän ilmailun kehittämistä, Hyyryläinen sanoo.
Miehittämätön ilmailu käsittää käytännössä dronet ja erilaiset lennokit, joiden lennättäminen ja ohjaaminen vaativat omaa erityisosaamista ja kouluttautumista. Kyseessä on kasvava teollisuudenala, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia logistiikan, palvelujen ja turvallisuuden aloilla.
– Droneilla voi tehdä esimerkiksi erilaisia mittauksia, kuten siltojen ja kaupunki-infran mittauksia. Meitä täällä Mikkelissä kiehtoo erityisesti pelastustoimi ja erilaiset valvontatehtävät, joissa tarvitaan kiinteäsiipisiä droneja, Hyyryläinen sanoo.
Droneja on monenlaisia: osa on helikopterin tyyppisiä, suoraan ilmaan nousevia, mutta myös kiinteäsiipisiä, jotka vastaavat säädöksiltään lentokonetta ja tarvitsevat kiitotien ilmaan nousemiseen.
Hyyryläisen mukaan Mikkelin lentoasemaa voidaan hyödyntää paitsi koulutusympäristönä, myös muuhun ilmailutoimintaan.
– Täällä on paljon vapaata ilmatilaa, mikä on meille iso plussa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmatila on aika tukossa.
Lentoasemalla aletaan kouluttaa drone-lennättäjiä
Lentokonehallin tiloja on jo alkanut käyttää reserviläisten pyörittämä yleishyödyllinen yritys Saimaa Drone Oy, joka alkaa kouluttaa drone-lennättäjiä Mikkelin lentoasemalla.
– Pyöritämme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa drone-hanketta, jossa on mukana puolenkymmentä pääkouluttajaa, joilla on syvällinen osaaminen dronetoimintaan, kertoo Jussi Saarinen Saimaan Drone Oy:stä.
Hanke tekee yhteistyötä Suomen lentopelastusseuran kanssa, joka kouluttaa kauko-ohjaajia ja -tähystäjiä.
– Jotta pystyy osallistumaan viranomaisten tukemiseen, lentopelastusseuran koulutus pitää olla käyty ja kuulua seuran perustamaan hälytysryhmään.
Drone-lennättäjiä aletaan kouluttaa myös Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla. Saimaan Drone Oy selvittää myös kaupallisen koulutustoiminnan aloittamista yksityisille yrityksille.
Koulutetut drone-lennättäjät voivat kalustonsa kanssa tukea viranomaisia erilaisissa tehtävissä, kuten poliisia kadonneiden etsimisessä, pelastuslaitosta erilaisissa onnettomuustilanteissa tai sähköyhtiöitä laajoissa sähkökatkoissa. Myös maanpuolustuksessa dronet ovat keskeisessä roolissa.
Maanpuolustus- ja turvallisuustehtävien lisäksi drone-lennättäjiä voidaan tarvita myös esimerkiksi maataloudessa. Droneilla voidaan kartoittaa ja kuvata esimerkiksi tuhohyönteisiä tai rikkakasveja ilmasta käsin.
Saarisen mukaan Mikkelin lentoasemalla ja lentokonehallissa on drone-lennättäjien koulutustoimintaan hyvät tilat.
– Myös lentoaseman infra ja se, että lentoasema on keskeisellä paikalla kaupunkia, tukee koulutustoimintaa hyvin, Saarinen toteaa.
”Hyvät tilat ja infra vaikkapa yleisötapahtuman järjestämiseen”
Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa on perustettu myös kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen visioi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumatuotantoon.
– Lentoasemalla ja lentokonehallissa on hyvät tilat ja infra vaikkapa ison musiikkikeikan tai muun yleisötapahtuman järjestämiseen. Minuun on jo ollut yhteydessä yksi porukka, joka suunnittelee ihan muita asioita kuin ilmailua, Hyyryläinen kertoo.
Hankkeessa tuotteistetaan myös lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa. Mikkelin lentoasemalla palvellaan siis jatkossakin charter-lentotoimintaa. Lentokonehallissa on myös eteläsavolaisille ilmailuharrastajille tilaa, jossa kalustoa pystyy säilyttämään.
– Lentoaseman olosuhteita kannattaa vaalia. Moni miettii lentokenttää vain reittilentojen kohteena, mutta ilmailu käsittää paljon kaikkea muutakin. Myös saavutettavuus on iso teema, Hyyryläinen sanoo.
– Olisi tärkeää, että nähtäisiin lentokentän ympäristön kehittäminen mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä.
Hyyryläisen puhelin on pirissyt ahkerasti ja erilaisia liiketoimintakumppanuuksia on ehdoteltu sen jälkeen kun huhtikuun alussa Iltalehti uutisoi, että Mikkeliin oltaisiin mahdollisesti sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta.
– Yritämme osaltamme tukea sitä, että olosuhteet täällä olisivat sellaiset, että tänne voisi tulla, Hyyryläinen sanoo.
Teksti ja kuvat: Elina Jäntti.
Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.
Sirpa ja Jukka Hämäläinen työllistävät itsensä ja kaksi aikuista lastaan myymällä mosaiikkitarvikkeita verkossa. Alan trendien seuraaminen, opetusvideoiden jakaminen ja aktiivinen markkinointi ovat tuoneet yritykselle tunnettuutta ja kasvua.
Mikkeliläisen MosaiikkiMyymälä-yrityksen varastomyymälä sijaitsee Mikkelin Tupalassa teollisuushallin kivijalassa. Myymälää pidetään asiakkaille auki talvella vain noin kerran kuussa ja heinäkuussa useammin, mutta aukioloaikoina myymälä täyttyy kävijöistä, jotka tulevat eri puolilta Suomea tai jopa ulkomailta asti – varta vasten MosaiikkiMyymälän vuoksi.
– Moni asiakas kertoo, että he yhdistävät myymälässämme käynnin vierailuun Mikkelin eri kohteissa, MosaiikkiMyymälän yrittäjä Sirpa Hämäläinen kertoo.
Suurin osa yrityksen asiakkaista asioi kuitenkin verkossa. Siellä MosaiikkiMyymälä on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Yritys on työllistänyt aviopari Sirpa ja Jukka Hämäläisen sekä heidän kaksi aikuista lastaan jo 14 vuoden ajan.
– Olemme suomalainen perheyritys, Hämäläiset sanovat.
Verkkokaupassa myynnissä kaikkiaan noin 4000 tuotetta
MosaiikkiMyymälä myy verkossa laajasti erilaisia mosaiikkitarvikkeita: mosaiikkipaloja, lasihelmiä, työkaluja, tarvikkeita, pohjia ja muotteja sekä valmiita paketteja mosaiikkiprojektien toteuttamiseen. Verkkokaupassa on tällä hetkellä myynnissä kaikkiaan noin 4000 tuotetta ja uutta tulee koko ajan.
– Pohjoismaissa tai Suomessa ei ole muita toimijoita, joilla olisi näin laaja valikoima mosaiikkitöihin liittyviä tarvikkeita. Olemme löytäneet oman nichen, Jukka Hämäläinen sanoo.
Yrityksen tarina alkoi 2000-luvun alussa, kun Sirpa ja Jukka Hämäläinen vierailivat Barcelonassa ja hurahtivat mosaiikkitöiden tekemiseen. Sirpa Hämäläinen on koulutukseltaan markkinointimerkonomi ja artesaani, ja hän työskenteli aiemmin kaupan alalla. Jukka Hämäläisellä on kuljetusalan yritys. 2007 he perustivat mosaiikkitarvikkeita myyvän kivijalkakaupan Mikkeliin ja Sirpa Hämäläinen alkoi pitää myös mosaiikkityökursseja.
Varsinainen sysäys verkkokauppaan lähti vuosina 2009–2010, kun pariskunta piti Mikkelin Wanhassa muuntamossa mosaiikkinäyttelyt, joissa vieraili kahtena kesänä yli 13 000 kävijää, kaukaisimmat Australiasta. Iso kävijämäärä kertoi, että mosaiikkitarvikkeille voisi olla kysyntää.
– Näyttelyn kävijät kyselivät, voisiko meiltä ostaa enemmänkin mosaiikkitarvikkeita. Googletimme, miten verkkokauppa tehdään ja mikä olisi hyvä verkkokaupan pohja, ja otimme käyttöön ensimmäisen, joka näytti hyvältä, pariskunta kertoo.
Google-hakukone oli apuna myös, kun Hämäläiset alkoivat kasvattaa mosaiikkitarvikkeiden valikoimaansa ja etsiä tavarantoimittajia. Lähes kaikki tuotekuvat verkkoon kuvattiin itse, kuten tehdään vielä tänäkin päivänä.
Verkkokauppa on toiminut alusta alkaen kolmella kielellä, suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.
Nykyisin MosaiikkiMyymälällä on kaksi verkkokauppaa, mosaiikkimyymala.com ja mosaikshop.se.
Verkkokaupan markkinointikanavaksi perustettiin aluksi MosaiikkiMyymälän Facebook-sivu, jolle alkoi nopeasti kertyä seuraajia, ja yrityksen tunnettuus alan harrastajien joukossa alkoi kasvaa. Nykyään MosaiikkiMyymälällä on Facebookissa yli 22 000 seuraajaa.
Alkuvuosina tunnettuuden kasvattamisessa oli apuna myös Ylen tv-ohjelma Puutarhaunelmia, joka oli kuvattu Hämäläisten mosaiikkeja vilisevässä puutarhassa vuonna 2006. Ohjelmasta näytettiin uusintoja monta vuotta, ja Hämäläisten mosaiikki-innostuksesta kirjoitettiin myös useissa lehdissä.
– Tänä päivänä ilmaisen tunnettavuuden ja näkyvyyden saaminen on haaste. Koska olemme toimineet alalla niin pitkään, meillä on hyvä tunnettuus tällä alalla Suomessa ja moni vanha asiakas on pysynyt uskollisena.
“Seuraamme alan trendejä ja luomme niitä itse”
Nykyisin MosaiikkiMyymälällä on käytössään useita eri markkinointikanavia ja -tapoja.
– Teemme ahkerasti opetusvideoita ja julkaisemme uusia mallitöitä. Seuraamme alan trendejä ja luomme niitä itse. Videoita julkaistaan Facebookin lisäksi Instagramissa, YouTubessa, TikTokissa ja Pinterestissä, Sirpa Hämäläinen kertoo.
Some-mainontaa tehdään Pohjoismaihin. Aluksi some-markkinointiakin tehtiin yrityksessä itse, mutta muutaman vuoden ajan sitä on tehnyt ulkopuolinen tekijä.
– Uusasiakashankintaa tehdään nimenomaan some-markkinoinnilla. Siihen pitää laittaa rahaa, mutta se on tuonut meille hyvin asiakkaita. Myös uutiskirje on tärkeä. Meillä sen tilaajia on tuhansia, ja se näkyy heti tilausten määrässä, kun se on lähetetty.
Hakukoneoptimointi on myös tärkeää, ja MosaiikkiMyymälä nouseekin lähes ensimmäisenä Googlessa mosaiikkiaiheita haettaessa. Perinteistä lehtimainontaa MosaiikkiMyymälä tekee yhdessä lehdessä, askartelu- ja kädentaitolehti Ihanassa.
Verkkokaupan tekemistä ja markkinointia yrittäjät ovat opetelleet omin päin. Tärkeitä apuja on saatu myös Miksein ja Digiportaiden järjestämistä koulutuksista. MosaiikkiMyymälä on mukana myös Mikkelin Verkkokauppiasklubissa, jossa jaetaan kokemuksia ja opitaan toisilta paikallisilta verkkokauppiailta.
Asiakkaita ympäri Eurooppaa
MosaiikkiMyymälä toimittaa tuotteita EU:n jäsenmaihin. Pääasiallinen ulkomaan myynti tulee Ruotsista ja Tanskasta, vakiasiakkaita on myös muun muassa Latviassa, Kyproksella ja Italiassa.
– Eri maissa suosituimmat maksuvälineet täytyy tuntea. Meillä on käytössä Paytrail, Klarna ja PayPal, Jukka Hämäläinen sanoo.
MosaiikkiMyymälä tilaa tavaraa pitkälti Kiinasta ja Keski-Euroopasta. Tavarantoimittajiin on luotu henkilökohtaisia suhteita käymällä tuotantolaitoksissa paikan päällä.
– Kävimme vuonna 2015 Miset Oy:n järjestämän Kiina-valmennusohjelman ja ensimmäisellä Kiinan-matkallamme meillä oli mukana Kiina-asiantuntija.
Hämäläiset käyvät myös kerran vuodessa maailman suurimmilla Creative World -käsityömessuilla Frankfurtissa, jossa on mahdollisuus verkostoitua ja tavata tavarantoimittajia henkilökohtaisesti. Alalle oppia on haettu muun muassa mosaiikkikursseilta Roomasta.
Sirpa Hämäläisen ja Jukka Hämäläisen mielestä Mikkelissä on hyvä toimia verkkokauppiaana. Sijainti on melko keskeinen Suomessa, liiketilojen vuokrat ovat edullisemmat kuin isommissa kaupungeissa ja toisaalta kaupungin sisällä on lyhyet yhteydet joka paikkaan.
Lähitulevaisuudessa lisätään tekoälyn käyttöä
MosaiikkiMyymälä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kasvua tuli erityisesti koronavuosina. Koronan myötä alettiin esimerkiksi tehdä opetusvideoita, joista ensimmäiset kuvasi ammattilainen. Nykyisin videot kuvaa ja editoi Hämäläisten tytär.
– Korona-aika oli käsityöalalla pudotuspeliä. Me emme jääneet paikoilleen surkuttelemaan. Keksimme nopeasti uusia tuotteita ja ideoita. Meillä oli onneksi hyvä varasto, ja tavaraa myytiin tosi paljon, kun monilta toimittajilta askartelutuotteet loppuivat.
MosaiikkiMyymälän liikevaihto ei ole julkista tietoa, mutta yrittäjät sanovat, että yritys työllistää neljä henkeä ja sen talous on kunnossa. Tilauksien määrästä kertoo jotain esimerkiksi se, että kun perhe käy töihin viikonlopun jälkeen, tarvitaan kolme henkeä pakkaamaan tavaroita asiakkaille.
Työtehtäviä on yrityksen sisällä jaettu osaamisen mukaan: Jukka huolehtii hallinnosta ja tietoteknisistä asioista, pariskunnan poika hoitaa logistiikkaa ja purkaa kuormia ja tytär vastaa enemmän somekanavista, markkinoinnista ja muun muassa uutiskirjeistä. Sirpa luo uutta, tekee DIY-paketteja eli tarvikepaketteja, jotka sisältävät kaikki tarvikkeet tiettyihin mosaiikkitöihin, ja hoitaa tilauksia.
– Koko ajan pitää keksiä jotain uutta, Sirpa sanoo.
Lähitulevaisuudessa uutta on esimerkiksi lisääntyvä tekoälyn käyttö: opetusvideoita aletaan tekstittää ja puhua ruotsiksi ja englanniksi tekoälyn avulla.
Tulevaisuudessa MosaiikkiMyymälän tavoite on kasvaa edelleen. Esimerkiksi ulkomaankauppa on kasvanut koko ajan omalla panostuksella.
Verkkokauppa pitää tehdä kunnolla
Sirpa ja Jukka Hämäläinen kannustavat pohtimaan rohkeasti verkkokauppiaaksi ryhtymistä, jos mielessä on hyvä liikeidea ja siihen liittyvä tuote tai palvelu.
– Verkkokauppa pitää kuitenkin tehdä kunnolla. Apuja on onneksi saatavilla tänä päivänä ja niitä kannattaa käyttää.
Esimerkiksi Mikseiltä ja Digiportaat-hankkeelta saa monenlaisia neuvoja ja tukea verkkonäkyvyyden kasvattamiseen ja verkkokaupan työkaluihin.
Vaikka verkkokauppa on omalla tavallaan kasvotonta, tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä asiakkaiden palveleminen.
– Me saamme todella hyvää asiakaspalautetta juuri nopeasta ja hyvästä palvelusta. Juuri aamulla eräs asiakas soitti henkilökohtaisesti ja kehui palveluamme, Hämäläiset sanovat.
Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Sirpa Hämäläinen on kirjoittanut myös mosaiikkiaiheisen kirjan Mosaiikki valloittaa (Readme 2023).
Nyt on toukokuun ensimmäinen perjantai ja toivotamme kaikille hyvää kansallista mökkipäivää! Näihin aikoihin monet suuntaavat mökille pitkän talven jälkeen, edessä on ihana kesä mökkipuuhineen, tapahtumineen ja elämyksineen.
Ensimmäisen kerran kansallista mökkipäivää vietettiin vuonna 2016. Päivän lanseerasi Suomalaisen työn liitto osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaansa. Ajankohdaksi valikoitui toukokuun ensimmäinen perjantai, johon tuona vuonna sattui helatorstaiviikonloppu ja monilla vapaa-ajanasukkailla mökkikauden aloitus. Samalla käynnistyivät lukuisat mökkipuuhat ja -projektit, joita suomalaiset pitävät olennaisena osana mökkeilykokemusta.
Tuolloin 2016 mökkipäivän yhteydessä nostettiin esiin vapaa-ajan asumisen kansantaloudellisia vaikutuksia. Kansallisen mökkipäivän kuin myös koko Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan tarkoituksena oli muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista työllisyystilanteeseen ja hyvinvointiin maassamme. Kampanja kesti aikansa ja kansallinen mökkipäivä oli sen loppumisen myötä vaipua unholaan; Laiturilla-tiimissä olimme sen jo ehtineet bongata ja siitä lähtien olemme joka kevät toukokuun ensimmäisenä perjantaina toivottaneet hyvää kansallista mökkipäivää. Perinne jatkukoon.
Paitsi taloudellisia vaikutuksia vapaa-ajan asumisella on tutkitusti myös merkittäviä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Moni mökkeilijä pitää tärkeänä huolehtia mökkimaisemasta ja ympäristöstä, osallistua paikallisiin tapahtumiin, mökkiseudun yhteisöjen elämään ja rientoihin sekä käyttää paikallisia palveluita. Maaseutu ja kaupunki kohtaavat, lähentyvät ja ovat vuorovaikutuksessa. Yhteisöt pysyvät elävinä ja mökkiseudun palvelut olemassa. Mökkeily tuottaa myös hyvinvointivaikutuksia, edistää terveyttä ja toimintakykyä, vahvistaa luontosuhdetta ja -yhteyttä sekä tuo kaivattua virkistystä hektiseen arkielämään.
Mielestämme juuri näin kansallisena mökkipäivänä kannattaa pohtia mökkeilyn merkitystä ja tärkeyttä laajemminkin. Suomen yli puoli miljoonaa vapaa-ajanasuntoa ja reilut kolme miljoonaa mökkeilyn parissa puuhailevaa kansalaista näkyvät monin tavoin maisemassa, kylänraiteilla ja vesillä. Mökkeily on oleellinen ja maailman mittakaavassa ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria. Mökkikulttuuri on ilmiö, jonka me kaikki tunnistamme ja jota siirrämme myös seuraaville polville. Meistä monille mökki on yksi rakkaimmista paikoistamme – ellei jopa rakkain.
Laiturilla 3 -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.
Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.
Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin. Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.
Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.
Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.
Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.
Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.
Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.
Neoen Renewables Finland Oy on saanut rakennusluvan akkuenergiavarastolle Mikkeliin Visulahteen. Suunniteltu akkuenergiavarasto on pitkäkestoinen ja teholtaan 120 megawattia. Akkuenergiavaraston on suunniteltu koostuvan noin 320 akku- ja muuntamokontista sekä muista laitteistoista.
”Lupaprosessi oli sujuva ja yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa projektin aikana on edennyt erinomaisesti. Neoenin Lappeenrannassa Yllikkälässä sijaitseva 30 megawatin energiavarasto oli valmistuessaan Manner-Euroopan suurin ja rakenteilla on toinen, Suomen suurin akkuenergiavarasto, jonka teho on 56 megawattia. Olemme iloisia, että pääsemme nyt suunnittelemaan Mikkeliin vielä huomattavasti suuremman kokoluokan akkuenergiavarastoa”, kertoo projektipäällikkö Erika Forstén Neoen Renewables Finland Oy:stä.
Mikkelin kaupungin myöntämä rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi 18.4.2024. Yhtiö on vuokrannut Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin syyskuussa 2023.
”Uusiutuvan energian hankkeet ovat vahvassa myötätuulessa Mikkelissä. Esimerkiksi aurinkovoimahankkeita on meneillään useampia”, kuvaa ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Mikkeliä halkoo valtakunnallinen sähköverkko, jossa on merkittävästi kapasiteettia. Mikkelistä löytyy myös hyviä sijaintipaikkoja vihreän siirtymän hankkeille.
Akkuenergiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana.
Lisätiedot
Neoenia koskevat yhteydenotot Ville Perttula, viestintätoimisto Tekir, p. 050 523 6494, ville.p@tekir.fi
Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 544 0936,
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi
Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista yksinomaan uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiöllä on vankkaa osaamista aurinkoenergian, tuulivoiman ja akkuvarastojen alalla sekä aktiivinen rooli energiasiirtymässä, koska se tuottaa ja toimittaa kilpailukykyistä, vihreää ja paikallista energiaa neljässä eri maanosassa. Yhtiön kapasiteetti on kuusinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana. Toiminnassa ja rakenteilla oleva kapasiteetti on 8 GW.
Neoenin lippulaivatoiminnot ovat Ranskan tehokkain aurinkovoimapuisto (300 MWp) Cestasissa, Suomen suurin tuulipuisto (404 MW) Mutkalammella, yksi maailman kilpailukykyisimmistä aurinkovoimaloista Meksikossa (El Llano, 375 MWp) ja kaksi maailman tehokkainta suuren mittakaavan akkulaitosta Australiassa: Hornsdale Power Reserve (kapasiteetti 150 MW/193,5 MWh) ja Victorian Big Battery (300 MW/450 MWh).
Neoen on kasvuyritys, joka tähtää 10 gigawatin toiminnassa tai rakenteilla olevaan kapasiteettiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Neoen on listattu Euronextin säänneltyjen markkinoiden A-listalla Pariisissa (ISIN: FR0011675362, pörssikoodi: NEOEN) ja indeksit: SBF 120 ja CAC Mid 60.
Lisätietoja on osoitteissa: www.neoen.com ja finland.neoen.com
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy uo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.
Yhtiö toteuttaa Investointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.
Mikkelissä on kehitetty ja testattu viime vuosina erilaisia kiertotalouden malleja rakentamisessa. Mikkelin kaupungintalolla järjestetty Rakentamisen kiertotalouspäivä jakoi hyviä käytäntöjä.
Espoolainen Spolia Design on erikoistunut uudelleenkäytettäviin rakennusosiin, jossa tavoitteena on kierrättää ja käyttää uudelleen mahdollisimman laajasti kaikki käyttökelpoinen purkumateriaali. Vuodesta 2020 toimineen yrityksen toinen perustajista, Petri Salmi, muistuttaa, että uudelleenkäyttö on ollut osa rakentamista vuosituhansia.
Hän on huomannut, että asenteet kiertotaloutta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kiertotalous kiinnostaa nyt etenkin isoja rakennusliikkeitä ja rakennuttajia.
Salmi korostaa, että uudelleenkäytettäviä tuotteita halutaan hankkia samalla tavalla kuin uusia tuotteita. Nyt olisi siirryttävä projektikohtaisista ratkaisuista prosessimaisempaan toimintaan, jotta toimintamalleja pystytään monistamaan. Laadunvalvontaan ja kartoituksiin kaivataan teknisiä ratkaisuja ja tehokasta toteutusta. Purkukohteiden materiaalien markkinointiakin on parannettava. Myös vastuunjako on saatava selkeäksi. Käytännössä vastuu jakautuu jokaiselle osa-alueelle uudelleenkäytön arvoketjussa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvällä suurin vastuu.
Omassa työssään Salmi on huomannut, että ehjänä purkuun tulee varata nykyistä enemmän aikaa. Materiaalien käyttö uudelleen vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta. Käytännössä uudelleenkäyttö edellyttää, että kohteen materiaalit inventoidaan, uudelleenkäyttö suunnitellaan, mietitään tuotehyväksynnät sekä kustannus- ja ympäristöhyödyt. Myös materiaalien irrotus ehjänä edellyttää erikoistunutta osaamista.
Materiaaleista hän nostaa esille ensimmäiseksi tiilet. Monissa kohteissa niitä tulee paljon, ja irrotukseen on olemassa monia tekniikoita. Tiili on kiitollinen tuote käytettäväksi uudelleen. Yhdessä Salmen kohteessa tiiliä irrotettiin neliön kokoisina paloina.
Jo hankinta-asiakirjoissa urakoitsijalle oli antaa jo selkeät ohjeet, miten toimia. Kohdetta varten kehitettiin nostolaite, työtä varten tehtiin työohjeet, toteutusta seurattiin ja se dokumentoitiin.
Myös sivuvirrat eli teollisuuden ylijäämä tulisi saada uudelleenkäyttöön, kuten ontelolaattavalmistuksen hukkapalat. Niitä käytetään uudelleen esimerkiksi nurmikivituotteina. Erilaista lasimateriaalia voidaan hyödyntää uusina rakenteina. Liimapuu on purkajia kiinnostava materiaali, josta voidaan sahuuttaa osia monenlaiseen käyttöön. Erilaisista rakennusten pintamateriaaleista voi syntyä näyttäviä kokonaisuuksia, vaikka kohteen sisätiloihin. Salmen tamperelaiskohteesta tullaan uudelleenkäyttämään tiiltä, puurakenteita, betonielementtejä lasirakenteita ja osa kalusteista. Tuotteet testataan, irrotetaan ehjänä ja kunnostetaan uudelleenkäyttöön.
Salmi uskoo, että teollisen mittakaavan prosessit mahdollistavat selkeämmän suunnittelun, paremman laadunvarmennuksen ja lopulta sertifioitujen materiaalien myynnin ja tätä kautta luonnonvarojen säästymisestä saatavat edut.
Hän on vakuuttunut, että uudelleenkäytöstä tulee osa normaalia rakentamista ja saneerausta. Kun tavoitteena on korkea käyttöaste materiaaleille, se tekee toteutuksesta ennakoitavaa ja lisää kustannustehokkuutta. Tässä on myös mahdollisuus luoda suomalaisia vientituotteita.
Elävä Säätiö kierrättää ja työllistää
Kuopion alueella toimiva Elävä Säätiö aloitti toukokuussa viime vuonna Kieppu-hankkeen, joka keskittyy kierrättämään rakennusten purkumateriaalia käytettäväksi uudelleen. Tähän mennessä on kierrätetty noin 3700 erilaista tuotetta.
Hankkeen projektipäällikkö Pekka Leppämäki on huomannut, että purkumateriaalia uudelleen käyttävän tahon on hyvä olla alusta asti mukana suunnittelussa. Aluksi kartoitetaan purku-urakka ja kierrätettävät materiaalit, lasketaan kustannusvaikutukset ja mietitään tiedonkulku yhteistyökumppaneihin päin.
Leppämäki uskoo, että jatkossa verkostojen luomisesta tulee sekä velvollisuus että mahdollisuus. Pohjois-Savossa näkyy tällä hetkellä tarvetta toimijoille, jotka voivat käyttää uudelleen purkukohteiden irtaimistoja. Jatkossa hiilijalanjälkilaskelmin on pystyttävä todentamaan uudelleenkäytön ympäristövaikutukset. Hanke aloittaa laskemalla 25 tuotteen hiilijalanjäljen.
Ulkoikkunoille löytyi käyttöä sisätiloista
Arkkitehti Laura Vara sekä sisustusarkkitehti Tea Ellala olivat mukana Arkkitehdit Olla Oy:n seitsenkerroksisen toimistorakennuksen peruskorjausprojektissa, jossa ulkoikkunat haluttiin korvata energiatehokkaammilla. 600 vanhan ulkoikkunan kohtalo jäi arkkitehtien pohdittavaksi.
Ikkunat päätyivät sisätiloihin lasielementeiksi. Niitä ei tarvinnut leikata, vaan pystyssä olleet ikkunat käännettiin uusiolasiseiniin vaakatasoon. Alumiinisäleet maalattiin ja kierrätettiin samoihin seiniin. Uusia työvaiheita projektiin kertyi, kun ikkunoita piti pakata, suojata, välivarastoida ja kuljettaa.
Uudelleenkäyttöön kannusti se, että lasin valmistuksella on iso hiilijalanjälki. Laskelmien mukaan lasiseinistä syntyi alle puolet siitä hiilikuormasta, mitä vastaava uusi lasiseinä olisi tuottanut. Hintaeroa ei juuri tullut. Vara ei nostakaan esille rahallista säästöä, vaan nollasummahinnan ja vähemmät hiilidioksidipäästöt.
Vara kertoo, että projektista opittiin, että uudelleenkäytettävän materiaalin voi hyödyntää alkuperäistä vähemmän vaativaan käyttöön ja lopputuloksesta voi tulla kiinnostava. Tiimi oivalsi, että purkumateriaalin käyttäjän pitää oppia kyseenalaistamaan kauneuskäsityksiä lopputuloksesta tinkimättä. Uudelleenkäyttö on tahdon asia ja että arvoa voi nähdä siellä, missä sitä ei ole totuttu näkemään. Tehdessä hän kokee, että on tärkeää, että edellisen suunnittelijan työ näytetään parhaassa valossa.
Savikattotiilien käyttö vei byrokratiakierteeseen
Muusikko, yrittäjä Liisa Akimof huusi huutokaupasta omistukseensa Huopalahden tiilikattoisen asemarakennuksen vuonna 2016, ja saneerasi sen asuinkäyttöön. Kaupassa tuli rakennusoikeutta useille asuinrakennuksille, joten hän alkoi rakennuttaa puista asuinkasarmia, jota varten hän sai tuttavaltaan Riihimäeltä purkukohteesta Kupittaan Saven savikattotiiliä vuonna 2020.
Saneerauskohteen tiilistä kukaan ei kysynyt Akimofilta, ovatko ne turvallisia tai terveellisiä, kun hän puhdisti ne kahdessa kuukaudessa käytettäväksi uudelleen. Uudiskohteessa selvisi, että Kupittaan Saven tiiliä ei saa käyttää, koska niillä ei ole CE-merkintää, ei tosin ole enää yritystäkään, joka merkintää hakisi. Selvisi myös, että jos tiilet asennetaan uudisrakennukseen, rakennus ei saa koskaan käyttöönottolupaa. Akimof päätyi harkitsemaan täysin uusien tiilien ostamista ja etsiessään niiden DOP-hyväksyntämerkintää, hän huomasin, ettei niillä ollut sitä.
Kesäkuussa 2022 ympäristöministeriö ja Tukes muuttivat tulkintaansa uudelleenkäytettävistä rakennusmateriaaleista ja voimaan tuli rakennuspaikkakohtainen varmentamismenetelmä. Helsingin kiertotalousklusteri tuli Akimofin avuksi niin, että vanhoille tiilille voitiin lopulta antaa hyväksyntä, ja rakennus hyväksyttiin käyttöön elokuussa 2023.
Vanhojen tiilien käyttö maksoi Akimofille enemmän kuin uusien savikattotiilien hankinta olisi maksanut. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhojen savikattotiilien käyttäminen oli ilmastoteko, ja jos rakennus pysyy pystyssä tavoitellut 400 vuotta, niin pitkässä juoksussa se osoittautuu hyvin edulliseksi. Rakennuttajana hän on itse sitoutunut ottamaan vastuun rakennuksistaan ja niiden kaikkien rakennusosien toimivuudesta.
Lahtelaisyritys Risain Oy:n Sirpa Rivinoja ja Joel Myllyaho.
Kalusteiden ja rakennusosien myynti ja tulosraportointi
Lahtelainen kierrätysoperaattori Risain Oy on kierrättänyt purku- ja saneerauskohteiden materiaaleja, kalusteita ja rakennusten osia uuteen käyttöön jo yhdeksän vuotta.
Uudelleenkäytettävää irtaimistoa löytyy tyypillisesti kiinteistöjen sisätilaremonteista, purkulupaa odottavista rakennuksista sekä yritysten muuttaessa paikasta toiseen. Myös teollisuuden ylijäämistä ja poistuvista mallistoeristä löytyy uudelleenkäytettävää.
Risain haluaa vauhdittaa laadukasta uudelleenkäyttöä. Yrityksen perustaja Sirpa Rivinoja on huomannut, että nykyään tuotteiden laatu ja soveltuvuus uudelleenkäyttöön tunnistetaan. Nykyään ostavista asiakkaista jo puolet on yrityksiä.
Yritys myös laskee tuotteidensa hiilikädenjälkeä. Kun esimerkiksi Mikkelin kaupunki myy kohteistaan materiaaleja uudelleen käytettäväksi, tekee se ympäristön kannalta positiivisemman valinnan eli kaupungin hiilikädenjälki kasvaa. Ostaja taas välttää oman hiilijalanjälkensä kasvun hankkimalla kierrätettyjä materiaaleja.
Hiilikädenjälkeen liittyviä laskelmia yrityksessä tekevä Joel Myllyaho on huomannut, että suomalaiset ovat nikkaroivaa kansaa, joka osaa nähdä kierrätettävien materiaalien arvon.
Kielo-hanke näyttää uudelleenkäytön edut
Rakentamisen kiertotaloutta edistävä Kielo eli Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke on koonnut selkeitä listoja siitä, miten rakennusosien uudelleenkäyttöä on järkevää edistää.
Projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä muistuttaa, että korjaaminen on yleensä edullisempaa kuin kokonaan uuden tuotteen hankkiminen. Kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi keittiöremontin sijaan huoltaa ja korjausmaalata vain kaappien ovet. Korjaus- ja huoltopalveluiden käyttö myös edistää työllisyyttä.
Uutta hankittaessa kannattaa muistaa, että laadukkaat materiaalit ovat kestäviä ja helpommin huollettavia, eli usein kalliimpi tuote tulee pidemmällä aikavälillä maksaneensa itsensä monin kerroin takaisin. Kiertotalouden yleistyessä syntyy kustannussäästöjä, kun käytettyjen rakennusosien hinta laskee kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Kun materiaaleja ei heitetä pois, voi säästää myös jätemaksuissa.
Uudelleenkäytettyjen rakennusosien hiilijalanjälki jää uusia huomattavasti pienemmäksi. Kun hyödyntää käytettyjä materiaaleja, uusiin kohteisiin syntyy persoonallista jälkeä ja materiaalien historia säilyy.
Rakennustietosäätiö kokoaa ensi vuoden syyskuuhun jatkuvassa Uuraket-hankkeessaan oppaan, joka helpottaa uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntämistä talonrakentamisessa. Hanke kokoaa tietoa etenkin uudelleenkäyttökartoituksesta ja -selvityksestä, dokumentoinnista, suunnittelusta, tuotekelpoisuudesta ja soveltuvuuden todentamisesta.
Kielo-hanke on MikseiMikkelin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteinen ryhmähanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen sille on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouden teemapäivän yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Teemapäivään 12.4.2024 osallistui Mikkelin kaupungintalolla, Espoossa Aalto-yliopiston tiloissa ja verkon välityksellä yhteensä liki parisensataa osallistujaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy otti vuoden 2023 aikana merkittäviä kehitysaskeleita sekä kohtasi taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Painetta kulujen hallintaan lisäsivät euroalueen inflaatio ja palkkojen yleiskorotusten kustannusten nousu.
Yhtiön perusrahaa sidottiin muun muassa myyntitoiminnan kehittämiseen ja yritysten aktiiviseen kontaktointiin tavoitteena uusien yritysten sijoittuminen ja/tai laajentuminen Mikkeliin. Kaikkiaan kahdeksan yritystä sijoittui Mikkeliin vuoden aikana.
Koko kehitysyhtiön väki pääsi saman katon alle kaupungin virastotaloon aivan vuoden lopussa. Remontoidut tilat ovat pinta-alaltaan puolet aikaisemmista, mutta lisääntyneen etätyön myötä työtila riittää. Keskeisen sijainnin myötä hyvä yhteistyö kaupungin viranhaltijoiden kanssa on entisestään tiivistynyt.
Kaupungin kasvuohjelma, jota rakennettiin yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden ja valitun konsultin kanssa, hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12.2023 § 134. Kehitysyhtiö Mikseillä on merkittävä rooli kasvuohjelmassa ja sen toimenpiteiden toteuttamisessa.
Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustan toiminta käynnistyi, ja vuoden aikana sen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa ja yrityksille järjestettiin kaksi työpajapäivää.
Kuluttajien mielikuvia ja kokemuksia Mikkelistä matkailukaupunkina selvitettiin tutkimuksella. Kerätyn tiedon pohjalta tehtiin ns. lähtötila-analyysi, jota hyödynnetään brändistrategiatyössä osana Mikkelin kaupungin matkailustrategiaa. Matkailustrategia valmistuu syksyllä 2024.
Green Economy Mikkeli (GEM) kehittämisalustan konseptointi ja hankkeistaminen saatiin hyvään alkuun. Varsinaisen toiminnan aloittaminen jäi odottamaan päätöstä hankerahoituksesta.
Vuosi 2023 oli monella tapaa aktiivinen. Asiakkuuksia kirjattiin 1134 kpl ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistui 3411 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden arvosana oli 4/5. Etelä-Savon pääomarahasto on tehnyt yhteensä 7 sijoitusta vuoden 2023 loppuun mennessä.
Perusrahoituksen turvin kehitysyhtiö tuottaa seuraavaa: kaupungin yrityspalvelut, kaupungin matkailuneuvonta, osallistuminen kaupunkimarkkinointiin ja viestintään; hankintapalvelut, sijoittumispalvelut, yhtiön oma hallinto, osallistuminen TE24 valmisteluun, sekä kaupungin edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö. Perusrahoitus vuonna 2023 oli 1 215 000 euroa ja budjetoitu liikevaihto on noin 5 000 000 euroa. Uusi nelivuotinen palvelusopimus allekirjoitettiin vuoden 2024 puolella.
Hankkeet muodostavat 75 % toiminnan volyymista
Hankkeet muodostavat toiminnan kivijalan, sillä ne muodostavat 75 prosenttia kehitysyhtiön toiminnan volyymista. Siten hankkeiden EU-rahoituksen vuosien 2021-2027 ohjelmakauden alkamisen hidas käynnistyminen ja hankepäätösten viivästyminen asetti haasteita yhtiön toiminnalle.
Kuluvan EU-rahoituskauden toiminnan raamit ja myöntövaltuudet muuttuivat merkittävästi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tämän vuoksi hankkeiden valmistelu on vaatinut aiempaa huomattavasti enemmän resursseja.
Lisäksi on tiedossa, että EU:n rakennerahastojen myöntövaltuudet pienenevät seuraavalla ohjelmakaudella edelleen, mikä vuoksi suorien EU-hankkeiden hakemiseen on paneuduttava mahdollisimman nopealla aikataululla. Nämä seikat huomioiden lisäresurssin tarve hankevalmisteluun on kiistaton.
Hankerahoituspäätösten saaminen vasta vuoden 2023 viimeisten kuukausien aikana tarkoitti käytännössä hyvin varovaista varojen käyttöä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Pääosin tästä syystä yhtiön tulos näyttää positiiviselta. Tulokseen vaikuttivat myös varovaisuusperiaatetta noudattaen vuodelle 2024 siirretty ICT-palvelukilpailutus sekä viestintäpäällikön vaihtumisesta johtunut verkkosivu-uudistuksen siirtyminen vuodelle 2024.
Hankkeiden teemoina ovat muun muassa kiertotalous, kestävä kehitys, vastuullisuus, matkailumarkkinointi, tapahtumat, vapaa-ajan asuminen, saavutettavuus, yritysten ja toimintaympäristön kehittäminen; invest in -toiminta, sekä kaupungin kehittämisalustat ja kaupungin strategiset kehityskohteet.
Matkailun tilastoista tutkimusten perusteella tiedetään, että Mikkelin seudulle kohdistuu noin 50 % Etelä-Savon matkailun luvuista. Tuoreimmat työ- ja elinkeinoministeriön ilmoittamista luvuista ovat vuosilta 2020-2021: matkailun osuus BKT:sta Etelä-Savossa on 4,7 %. Valtakunnallisesti matkailun osuus BKT:sta on 1,6 %.
Kehitysyhtiö Miksein saamalla 1,2 miljoonan euron perusrahoituksella hankittiin MikseiMikkelille, kumppaneille ja yrityksille yhteensä peräti 35,1 miljoonan euron verran hankerahoitusta.
Yhtiön 8,4 miljoonan euron hankesalkussa on 17 hanketta, joilla toteutetaan Mikkelin kaupungin ja Miksein strategioita. Yritysten kehityshankkeiden yhteenlaskettu arvo oli 18,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden ja perustoiminnan kautta syntyi yhteensä 184 uutta työpaikkaa vuoden aikana.
Vastuullisuus mielessä vuonna 2024
Kuluva vuosi on alkanut edeltäjänsä tapaan aktiivisena. Haluan kiittää henkilöstöä yhteistyöstä ja sinnikkyydestä, joita meiltä jokaiselta on vaadittu välillä enemmän kuin on sallittua.
MikseiMikkelin strategiset painopisteet eli laadukkaat yrityspalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, myynti ja markkinointi sijoittuville yrityksille, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, sekä viidentenä matkailun ja vapaa-ajan asumisen liiketoimintojen edistäminen ohjaavat yhtiön toimintaa eteenpäin. Vastuullisuus läpileikkaa kaikkea liiketoimintaa ja niinpä olemme ottaneet työn alle ESG-mittareiden mukaisen toiminnan raportoinnin valmistelun.
Timo Paakki, toimitusjohtaja, CEO
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
timo.paakki@mikseimikkeli.fi
+358 40 809 1627
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.