Mikkelin EcoSarilan teollisuuspuistossa otetaan käyttöön uudenlainen alueellinen ympäristöjohtamisen malli, jota tukee uusi digitaalinen EcoS-tietoalusta. Tavoitteena on varmistaa alueen ympäristöturvallinen toiminta ja tarjota alueelle sijoittuville yrityksille valmis toimintaympäristö, jossa ympäristövaikutuksia voi seurata tehokkaasti ja reaaliajassa.
Mikkelin Metsä-Sairilassa sijaitsevaan EcoSairila Business Park -teollisuuspuistoon sijoittuvat yritykset voivat jatkossa seurata ympäristövaikutuksiaan kattavammin, tarkemmin ja reaaliaikaisemmin.
EcoSairilaan on kehitetty uudenlainen EcoS-ympäristötietoalusta sekä alueellisen ympäristöjohtamisen malli, joiden avulla ympäristövaikutusten seuranta tehostuu ja helpottuu.
– Tällä tavalla varmistetaan alueen toiminnan turvallisuus ja riskien hallinta, ja ympäristötietoalustan ansiosta voidaan taata toiminnan ympäristöluvan mukaisuus ja toiminnan asianmukaisuus, sanoo Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.
Alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa kehitetyt palvelut sekä digitaaliset työkalut varmistavat myös sujuvamman tiedonkulun yritysten, viranomaisten, kansalaisten ja alueen maanomistajien kesken. Myös EcoSairila Business Parkin omat keskitetyt ympäristöpalvelut ja -asiantuntijat auttavat yrityksiä ympäristötavoitteiden toteuttamisessa.
– EcoSairilassa yrityksille tarjotaan toimintaympäristö, jossa ympäristövaikutusten seurantaan on olemassa valmis ja tehokas järjestelmä. Yritykset voivat halutessaan hyödyntää järjestelmää ja liittyä sen käyttäjiksi. Tavoitteena on, että alueelle syntyy korkeatasoinen ympäristövastuullisten yritysten keskittymä, sanoo Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Tietoalusta kokoaa havainnot yhteen
Alueellisessa ympäristöjohtamisen mallissa kaikki alueen yritykset ottavat vastuullisesti huomioon ympäristöasiat toiminnassaan. Tavoitteiden tukena on uusi innovaatiivinen EcoS-ympäristötietoalusta, jonka avulla alueella syntyvä havainto- ja mittaustieto kootaan yhteen paikkaan. Kattava havaintotietovaranto mahdollistaa alueen toimintojen ympäristövaikutusten analysoinnin ja reaaliaikaisen ympäristön tilannekuvan muodostamisen.
Myös alueen ympäristövaikutusten tasetta eli vaikutuksia eri luontoarvoihin, maaperään, vesistöihin ja lähialueen asutukselle voidaan seurata ja ylläpitää reaaliajassa.
Häiriötilanteita voidaan simuloida
EcoS-alustan avulla voidaan havainnoida myös tuotannon poikkeamia tai tehdä onnettomuuden aikaisia havaintoja. Ympäristöhavaintoja tarkkaillaan kattavasti jatkuvan mittauksen ja sensoreiden tukemana.
– Yksi tavoite on, että käyttöliittymällä voitaisiin tarkkailla reaaliajassa muun muassa Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaatua. EcoSairila-konseptin kehittyessä järjestelmä kehittyy edelleen. Myös ilmaan tulevia päästöjä on mahdollisuus mallintaa, Pekka Häkkinen sanoo.
Mahdollisessa häiriötilanteessa tarvittava tilannejohtaminen saadaan nopeasti käyntiin, sillä EcoS-alustan avulla voidaan muodostaa poikkeuksellisen tapahtuman digitaalinen tilannekuva ja aloittaa toimintasuunnitelmien mukainen tilannejohtaminen.
Häiriötilanteita voidaan myös simuloida, jolloin niihin voidaan valmistautua ilman erillisen konkreettisen harjoituksen järjestämistä.
Kansalaiset mukaan
Uusi järjestelmä minimoi alueen ympäristöriskejä ja sillä on positiivinen vaikutus Mikkelin eteläpuolisen Saimaan ja lähialueiden vesistöjen haitallisen kuormituksen vähentymiseen sekä lähialueen asukkaiden ja loma-ajan asutuksen viihtyisyyteen.
Alueen toimintojen suunnitteluun pyydetään ennakoivasti mukaan lähialueiden asukkaita ja maanomistajia. Kansalaiset voivat osallistua suunnitteluun ja kommentoida ympäristölupamateriaaleja jo ennen yritystoiminnan ympäristölupamenettelyn käynnistämistä.
Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry eli Mikke ry on saanut uuden toiminnanjohtajan.
Työnsä toiminnanjohtajana aloittaa tammikuussa 2020 Kati Häkkinen. Mikke ry:n hallitus teki valinnan kokouksessaan 17.12.
Kati Häkkinen on Thaimaan Khanomissa sijaitsevan Aava Resort & Spa -hotellin perustaja ja omistaja ja toimii aktiivisesti Mikkelin kulttuuri -ja elinkeinoelämässä. Hän palasi Mikkeliin lastensa kanssa vuosi sitten.
– Aavan ja Khanomin Thaimaan matkailukartalle tuominen on ollut haasteellinen mutta ennenkaikkea palkitseva urakka. Nyt Mikkeliin, kotiin, palanneena näen asiat uudessa ja laajemmassa valossa ja olen innoissani mukana rakentamassa Mikkelistä vetovoimaista maakuntakeskusta. Siihen pääsemme yhteistyöllä ja uusilla, rohkeilla ideoilla joita minulla riittää, Kati Häkkinen kertoo.
Mikke ry:n toiminnan pääpainopisteenä on lisätä kaupungin elinvoimaisuutta, kaupallista vetovoimaa, elämää ja asiakasliikennettä sekä positiivista mielikuvaa.
– Saimme toiminnanjohtajaksi tekijän, joka tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa luotsaa yhdistyksen uusille urille, on yhteistyökykyinen ja omaa laajan suhdeverkoston. Toivon erityisesti, että kaupunkiin saadaan uudenlaista yhteistyötä, positiivisuutta ja ennakkoluulotonta tekemisen meininkiä, sanoo Mikke ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Suvimaa.
Mikkelin kaupunki aikoo myydä niin sanotun graniittitalon, jossa on sijainnut Mikkelin taidemuseo. Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina 16.12.
Nykyisin graniittitalo on tyhjillään, koska taidemuseo on siirtynyt väistötiloihin kauppakeskus Akseliin. Graniittitalo ei ole nykykunnossaan museokäyttöön soveltuva, eikä kaupungilla ole rakennukselle muutakaan käyttöä.
Graniittitalon arvosta on teetetty kaksi kiinteistöarviota, joiden perusteella talon arvo on vajaat kaksi miljoonaa euroa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se antaa luvan valmistella graniittitalon myyntiä tarjouskilpailulla.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo joulukuun videoblogissaan valtuuston hyväksymästä talousarviosta sekä päättyneistä YT-neuvotteluista. Samalla kaupunginjohtaja kuitenkin muistuttaa, että vaikka taloudellisesti aika on tiukkaa, tehdään kaupungissa paljon hienoa kehittämistyötä, josta osoituksena ovat kaksi kaupunkiin myönnettyä KunTeko-palkintoa. Lopuksi kaupunginjohtaja toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille.
MikseiMikkelin tuoreesta haastattelututkimuksesta selviää, että jopa yli puolet eteläsavolaisten rakennustuotealan ja suunnitteluyritysten liikevaihdosta tulee oman talousalueen ulkopuolelta.
Etelä-Savossa toimii myös alan yrityksiä, joiden liikevaihto tulee liki kokonaan maakunnan ulkopuolelta. Haastattelututkimuksen tehneen Aki Hakalan mukaan kymmenen suurinta alan yritystä tekivät viime vuonna yhteensä 160 miljoonan liikevaihdon. Maakunnan osaaminen on kysyttyä kasvukeskuksien ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteissa.
Perinteikäs pieksämäkeläinen Rakennusliike U. Lipsanen Oy on erikoistunut julkisten tilojen ja liiketilojen rakentamiseen ja saneeraukseen. Yrityksellä on tälläkin hetkellä kohteita Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Suomessa.
”Menemme hankkeiden perässä, mutta pyrimme saamaan läheltä mahdollisimman monta kohdetta. On kuitenkin ollut vuosia, kun meillä on ollut todella vähän kohteita rakenteilla Etelä-Savossa”, kymmenen vuotta toimitusjohtajana toiminut Antti Lipsanen kertoo.
Yrityksellä on toimipisteet Pieksämäellä, Jyväskylässä sekä Mikkelissä.
”Keski-Suomessa meillä on paljon kohteita. Siellä talouskasvu on vahvaa, ja siellä rakennetaan paljon teollisuuskohteita ja julkista rakentamista.”
Yrityksellä on tällä hetkellä palkkalistoillaan 90 työntekijää, mikä on suurin määrä sitten 1980-luvun.
”Meillä on hyvä porukka innokkaita ja sitoutuneita tekijöitä.”
Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuodet kovassa kasvussa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 50 miljoonaa, tänä vuonna se laskee reiluun 30 miljoonaan ja nousee taas ensi vuonna noin 50 miljoonaan euroon.
Maakunnan julkisten kohteiden kilpailuttajille Antti Lipsasella on vahva viesti.
”Jos kilpailutukset perustuvat elinkaarimalliin eli rakentamiseen sidotaan rakennuksen ylläpitovastuu 25 vuodeksi, se tiputtaa kilpailutuksesta pois alueelliset rakennusliikkeet.”
Hän muistuttaa, että jokainen paikallisesti toteutettu rakennushanke kertauttaa veroeurot omassa maakunnassa.
”Meidän paikallisissa kohteissamme on aina paljon pieksämäkeläisiä yrityksiä, mikä jättää veroeurot omaan paikkakuntaan ja antaa paikallisille yrityksille referenssejä hakeutua vastaaviin kohteisiin muualla.”
Paikalliset yritykset, joista osa on perheyrityksiä, ovat alueellaan tuttuja, kasvollisia yrityksiä.
”Jos tulee tarvetta, tietää, ketä toimitusjohtajaa voi vetää kravatista, mutta multikansallisesta yrityksestä et löydä ketään.”
Toimitusjohtaja Timo Suutarinen ja tehtaanjohtaja Janne Vilve suunnittelevat jo Tikkalan tehtaan laajennusta. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Suutarinen kehittyy – innovaatioilla iso merkitys
Vuonna 1951 Väinö Suutarisen perustama puutavaran kuljetusyritys on lähes 70 vuodessa kehittynyt rakentamisen monialayritykseksi. Nykyään Suutarinen yhtiöiden alla toimii Mäntyharjusta ja Mikkelistä käsin kolme yhtiötä: Maarakennus Suutarinen Oy, Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy sekä SBS Betoni Oy.
Yritysten liikevaihto oli viime vuonna jo yli 51 miljoonaa euroa, josta lähes 70 prosenttia kertyi maakunnan ulkopuolelta.
Yritystä johtaa tällä hetkellä jo toinen ja kolmas sukupolvi, toimitusjohtaja Timo Suutarinen yhdessä poikiensa Juho Suutarisen ja Markus Suutarisen kanssa. Juho Suutarinen vastaa tehdaspäällikkönä Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:n Suomenniemen tehtaan tuotannosta sekä osin SBS Betoni Oy:n Mikkelin Tikkalan tehtaasta, ja Markus Suutarinen puolestaan vastaa työpäällikkönä Maarakennus Suutarinen Oy:n talonrakennuksen ja maarakennuksen rakennustoiminnoista, joista viimeisin kohde Mikkeliin toteutettu Essoten Perhetalo.
SBS Betoni Oy valmistaa betonielementtejä koko maan tarpeisiin. Viimeaikaisia merkittäviä kohteita ovat olleet muun muassa Tripla-kauppakeskus Helsingissä ja Isonpellontien asuinkortteli Vantaan Pukinmäessä.
Mikkelin Tikkalassa toimiva elementtitehdas on maan suurin betoniseinäelementtejä valmistava tehdas, jossa pystytään valmistamaan kaikkia seinäelementtejä, erityisesti vaativia graafisia julkisivuelementtejä. Tehdastoimintoja kehitetään jatkuvasti mm. omilla automaatio- ja logistiikkaratkaisuilla.
Tehdasta on tarkoitus laajentaa vuosina 2021-23.
Suutarinen yhtiöt etsivät kasvua kehittämällä jatkuvasti uusia innovaatioita. ”Tikkalan elementtitehtaalla meillä on maan ainoa portaalirobotti, joka asettaa muottilaidat paikoilleen. Teemme täällä itse myös raudoitteet ja raudoiteverkot, joiden valmistuksesta määrämittaisena aukkoineen vastaa hitsausrobotti.
Lisäksi Tikkalassa on elementtien säilytyksessä robottijärjestelmä”, toimitusjohtaja Timo Suutarinen kertoo. Tehtaalla toimii myös Timo Suutarisen innovaatio, kolme patenttia saanut betonielementtien siirtojärjestelmä. Sen avulla pystytään siirtämään elementtejä selvästi aiempaa tehokkaammin ja ennen kaikkea turvallisemmin.
Tikkalan tehtaan betonielementtituotannossa voidaan valmistaa erikoisempiakin elementtipintoja, joilla rakennusten julkisivujen värimaailma saadaan monimuotoiseksi ja eläväksi.
Viime kesänä Taidekeskus Salmelaan pystytettiin emeritusprofessori Juhani Pallasmaan suunnittelema Tikkalan tehtaalla graafisena betonina toteutettu ympäristötaideteos, joka toimii ulkoilmakonserttialueen akustisena heijastuspintana.
Suutarinen yhtiössä kehitettiin oma passiivienergiatalomallisto jo vuosia sitten, mutta viime vuodet sen markkinointi on ollut vähäisempää. ”Olimme kymmenen vuotta aikaamme edellä.”
Suutarinen yhtiöiden palkkalistoilla on tällä hetkellä 200 osaajaa. Työpaikkoja yrityksessä on avoinna koko ajan niin työntekijöille kuin työnjohdolle. Yritys on kouluttamassa parhaillaan päättyvässä Rekry-koulutuksessa yhdessä Ely-keskuksen ja työvoimahallinnon kanssa kuorma-autonkuljettajia.
”Tällä seudulla on pulaa myös rakennusmestareista, rakennusinsinööreistä ja diplomi-insinööreistä. Rakennusmestari- ja insinöörikoulutus olisi perusteltua tälle seudulle, koska täällä on LVI-insinöörikoulutustakin. Kokonaisuus palvelisi alueen rakennusliikkeitä ja rakennustuoteteollisuutta ja sitä kautta koko maakuntaa”.
Kiitoksia Timo Suutarinen antaa Mikkelin kaupungille päätöksestä, ettei kaupunki kilpailuta rakennushankkeita elinkaarihankkeina, vaan jatkossakin kilpailutus järjestetään niin, että se antaa mahdollisuuden myös paikallisille yrityksille tarjota kohteita.
”Käytännössähän paikallinen perheyritys voi olla pidempään pystyssä kuin iso muualla toimiva yritys, joka urakkatarjousvaiheessa antaisi kohteelle 25 vuoden takuun.”
Mikko ja Jussi-Pekka Viskari kasvattavat yritystä Etelä-Suomessa ja haluavat laajentaa räätälöityyn palveluasumiseen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
FH Invest laajenee Etelä-Suomessa
Mikkeliläinen FH Invest rakennuttaa ja kehittää kiinteistöjä eri puolilla Kaakkois- ja Etelä-Suomea. Suuren osan rakennushankkeista toteuttaa sen sisaryritys FH Rakentajat.
Nyt jo toisessa polvessa toimivan Viskareiden perheyrityksen pääkonttori löytyy Mikkelin ydinkeskustasta. Omat toimipisteet yrityksellä on nykyään myös Porvoossa ja Kouvolassa.
Yritys on rakennuttanut vuosien varrella toimitiloja, kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja eri puolille maata. Jatkossa yritys toteuttaa entistä enemmän kohteita Uudellamaalla. Ensi vuonna rakennetaan muun muassa Porvoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Vantaalla.
Viskarien yritysten palveluksessa on tällä hetkellä 45 henkilöä, ja konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 40 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 80-90 prosenttia tulee kotimaakunnan ulkopuolelta.
”Meidät on otettu kotimaakuntamme ulkopuolella avokäsin vastaan. Meidät lämpimästä vastaanottaneet kunnat lisäävät halukkuuttamme kasvattaa ja synnyttää toimintaa kyseisellä alueella. Ulkopaikkakunnat ovatkin tarjonneet yrityksellemme hyvän mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaamme”, toimitusjohtaja Mikko Viskari ja talousjohtaja Jussi-Pekka Viskari tuumivat.
Yritys haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä julkishallinnon ja rahoittajien kanssa niillä paikkakunnilla, joille se suunnittelee kohteita ja joilla se kartuttaa tonttivarantoaan. Uutena aluevaltauksena Viskarit suunnittelevat palveluasuntojen rakentamista.
”Pienemmät kaupungit ja kunnat joutuvat ottamaan nyt isoa roolia, jos halutaan, että niille rakennetaan uudiskohteita. Paikkakuntien välillä voisi tässä olla myös kilpailua ja paikallisesti voitaisiin sitoutua ostamaan vaikka osa osakkeista.”
Kotikaupungissa Mikkelissä on rakenteilla yksi kerrostalo ja rivitalo. Yritys on rakennuttanut kohteita kotimaakunnassa myös pienempiin taajamiin.
”Tykkään tehdä töitä täällä, se on samalla kotiseutupolitiikkaa ja vastuun kantoa. Olemme tehneet oman osuutemme pienemmilläkin paikkakunnilla”, Mikko Viskari sanoo.
Viskarit näkevät Saimaan merkittävänä kilpailuetuna alueen kaupungeille ja kunnille. Jos alue saa Unescon Geopark-statuksen lähivuosina, se vauhdittanee luontomatkailua.
”Nyt näkyy, että kunnat alkavat myös kilpailla toistensa kanssa, mutta jos halutaan Saimaata ylös, se vaatii isoja investointeja.”
Tampereelle Mättölä on rakentanut muun muassa Koja Oy:lle puhallintehtaan, joka oli kooltaan 105 000 m3. Kuva: Rakennusliike Mättölä
Mättölä rakentaa naapurimaakunnissa
Perinteikkään mäntyharjulaisen rakennusliikkeen tarina alkoi jo vuonna 1961 ns. vanhan paloaseman rakentamisesta. Nykyään Veikko Mättölän perustaman yrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee kotimaakunnan ulkopuolelta. Tänä ja ensi vuonna liikevaihdon arvioidaan olevan noin 13 miljoonaa euroa.
Pääkonttori sijaitsee Mäntyharjun keskustassa, mutta omat toimistot yrityksellä on myös Espoossa ja Hollolassa. Yritys rakentaa kohteita Etelä-Savon lisäksi pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.
Tällä hetkellä työn alla on teollisuuskiinteistön laajennus Vantaalla, asuinkerrostaloja nousee Helsinkiin kaksi, Anttolaan rakennetaan liikuntahallia ja Mikkelissä saneerataan Osuuspankin tiloja. Mäntyharjulla valmistuu kohde Woikoski Oy:lle.
Yritys työllistää 40 työntekijää ja käyttää sen lisäksi aliurakoitsijoita.
”Aliurakoitsijat antavat joustoa, kun kohteet vaihtuvat ja sijaitsevat eri puolilla”, toimitusjohtajasta hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Jukka Mättölä kuvaa.
Onnistuneista kilpailutuksista kotimaakunnassa hän nostaa esille Mikkelin keskussairaalan urakan, jossa pystyi olemaan mukana useita eri rakennusliikkeitä.
”Tämänkokoisilla rakennusliikkeillä voi julkisella puolella olla se ongelma, että tilaajien rakennusliikkeille asettamat edellisten vuosien liikevaihtovaateet nousevat liian korkeiksi, samoin kuin ylipitkät, jopa vuosikymmeniä pitkät, takuuajan vaateet. Kun pienet tippuvat urakkakilpailusta, tarjoajia on vähemmän, mikä nostaa hintatasoa.”
Mättölä etsii koko ajan palkkalistoilleen rakennusalan insinöörejä, rakennusmestareita, kirvesmiehiä ja mittamiehiä.
”Jos kotimaakunnassa olisi riittävän laajaa ja monipuolista koulutusta, se auttaisi. Pulaa koulutetuista ammattilaisista on ollut koko tämän vuosikymmenen ajan.”
Jukka Mättölä on huomannut, ettei rakennusala aina saa sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi yhteiskunnallisessa keskustelussa.
”Rakentamisen ympärillä pyörii paljon taloudellista toimintaa ja sen varaan rakentuu teollisuutta, kuten hissiteollisuutemme. Rakentaminen on aina tulevaisuuden ala, eikä tältä alalta tekeminen lopu.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen, Timo Suutarinen
Mikkeli aloittaa yhdessä kuuden muun Euroopan kaupungin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on edistää rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kiertotaloutta. Juuri käynnistettyyn EU:n rahoittamaan CityLoops-hankkeeseen osallistuu 28 kumppania. Mukana ovat Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Apeldoorn Alankomaista, Bodø Norjasta, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.
Rakennus- ja purkujäte muodostaa suurimman osan Euroopan jätteistä. 32 prosenttia kaikesta ETA-alueella vuonna 2012 syntyneestä jätteestä oli peräisin rakennus- ja purkutoiminnasta ja 27 prosenttia kaivostoiminnasta ja louhinnasta. Rakennusala on taloudellisesti tärkeä, sillä sen osuus arvonlisäyksestä on keskimäärin 5–13 prosenttia.
EU:n rahoittamassa CityLoops-hankkeessa seitsemän kaupunkia kehittävät yhdessä lähestymistapoja kiertotalouden sisällyttämiseksi kaupunkien suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tavoitteena on edistää siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Rakennus- ja purkujäte ja orgaaninen jäte muodostavat kaksi merkittävintä kaupunkien materiaalivirtaa, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa.
Hankkeen kolmessa eri vaiheessa kaupungit tekevät kartoituksia, osallistavaa suunnittelua, arviointia ja vertailevat eri lähestymistapoja. Kokeilujen kautta haetaan parhaat toimintamallit. Kolmannessa vaiheessa parhaat käytännöt pyritään skaalaamaan Euroopanlaajuiseen levitykseen.
Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten julkisen sektorin hankinnat voivat luoda markkinoita uusille kiertotalouden tuotteille ja ratkaisuille.
Hanke näkyy tulevina vuosina Mikkelissä kuntalaisille ja päättäjille mm. erilaisina valistuskampanjoina ja ohjeina. Kaupungit allekirjoittivat myös yhteisen kiertotalousjulistuksen.
CityLoops-kaupunkien ja Vallès Occidentalin (Espanja) – yksi hankkeen ”seuraajista” yhdessä Murcian (Espanja) kanssa – poliittiset edustajat kokoontuivat lokakuun lopulla allekirjoittamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien julistuksen. Mikkelin osalta julistuksen allekirjoitti kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Julistuksen allekirjoittamisen myötä kaupungit sitoutuvat parantamaan kiertotaloutta poliittisin ja sääntelyllisin keinoin, käynnistämään innovatiivisia pilotti- ja demonstraatiotoimia lupaavimpien ratkaisujen löytämiseksi, jakamaan tietoa muiden kanssa ja rakentamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien laajemman yhteenliittymän keskeisten sidosryhmien ja aloitteiden kanssa Euroopassa.
CityLoops on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman täysin rahoittama hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa, josta Mikkelin osuus on 1,3 miljoonaa euroa.
Karjala-tietokantasäätiö luovutti Karjala-tietokannan Kansallisarkistolle Mikkelissä 4.12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas tietokanta on lajissaan maailman suurimpia väestöhistoriallisia aineistoja.
Luovutus tapahtui Karjala-tietokannan 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Tapahtumaan tervehdyksensä toivat tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, Karjalan Liitto, Suomen Sukututkimusseura sekä Mikkelin kaupunki. Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti piti juhlapuheen ja FT Jenni Pettay tutkijan puheenvuoron. Kansallisarkiston puheenvuoron puolestaan esitti videotervehdyksenä tutkimusjohtaja Päivi Happonen.
Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on ylläpitänyt Karjala-tietokannan tallennustoimintaa, jonka tuloksena Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien lakkautettujen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjamateriaalista on tallennettu Karjala-tietokantaan noin 11 miljoonaa henkilötietuetta.
Tietokannassa ovat kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot sekä rippi- ja lastenkirjat. Aikajänne on 1700-luvun alkupuolelta aina siihen asti, kun Suomeen siirretyt noin 70 seurakuntaa lopetettiin vuonna 1949. Katiha-hakuohjelmalla voi verkossa etsiä sataa vuotta vanhempia henkilötietoja sekä tilastohakuja.
Vuodenvaihteessa päättyvään loppuvaiheeseen on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Karjalan Kulttuurirahastolta, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, Kirkon keskusrahastolta sekä Mikkelin kaupungilta.
Kuva: Kansallisarkiston erityisasiantuntija, Karjala-tietokantasäätiön varapuheenjohtaja Tytti Voutilainen, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Anne Wilenius ja Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen.
Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista. EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.
Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa ja tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme maanosamme kehityksen eteenpäin viemiseksi.
Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueellamme tuloksia syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä, alueemme ominaispiirteisiin nojaten. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.
Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen korkeakouluissamme yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Valtaosa maamme luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.
Alueemme edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista monella muullakin sektorilla. Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.
Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella fotoniikassa. Näemme paljon potentiaalia Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa, alueemme ainutlaatuiseen luontoon perustuvassa matkailussa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia ja –palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa uskottavaan maanpuolustuskykyyn. On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä.
Turvallisuuspolitiikan kulmakivi on myös yhteistyö. Me teemme aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti – täällä, missä se on luontevinta. Yhteistyömme ulottuu toki koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa jaamme valtakunnan rajan. EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.
EU-komission rahoitusvälineet tukevat monen muun maanosamme alueen tavoin myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Alueemme käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.
EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin.
Yksi verkkokauppojen vuoden kiivaimmista myyntipäivistä, Black Friday, on lähtenyt hyvin käyntiin Mikkelin seudulla. Kauppaa varjostanut postialan lakko saatiin päätökseen viime hetkellä keskiviikkoaamuna. Lakon vaikutukset hiipuvat ja kaupankäynti on palaamassa ennalleen.
-Mikkelin seudun verkkokauppiailla myynti oli lakon aikana näkemieni myyntilukujen perusteella 4-20 % tavanomaista heikompaa. Tuotteita katseltiin paljon, mutta myyntiä ei saatu aikaan, toteaa verkkokauppaan erikoistuneena yritysneuvojana toimiva Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
-Toki poikkeuksiakin on, kasvu-uralla olevat yritykset jatkoivat myyntinsä kasvattamista lakosta huolimatta.
Black Fridayn kaupallinen historia on peräisin Yhdysvalloista. Kiitospäivän jälkeisen perjantain nimeksi vakiintui 1950-luvulla Black Friday. Päivä on tullut tunnetuksi Suomessa erityisesti verkkokauppojen alennuspäivänä. Viime vuosina alennuspäivä on kuitenkin levinnyt koko kaupan alalle.
-Vielä hieman tuntemattomampi kaupan päivä Suomessa on Singles’ day, jota vietetään 11. marraskuuta. Kaupallisesti Singles’ day on kokonaismyynnin arvoltaan maailman suurin sesonkipäivä, vielä Black Fridaytakin merkittävämpi, Kumpusalo toteaa.
Singles’ day on merkittävä ostospäivä erityisesti Aasiassa.
Black Friday lähti vauhdikkaasti liikkeelle
-Niiden keskustelujen perusteella, joita olen kauppiaiden kanssa jo kerennyt käymään, Black Friday on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Pari asiakastamme teki jo aamuun klo 11 mennessä viime vuoden myynnin. Yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että päivä on lähtenyt viime vuoden tasolla liikkeelle. Postilakon vaikutus siis hiipuu hiljalleen.
-Jos edellisten vuosien merkit pitävät paikkansa, tänäänkin tehdään verkkokaupoissa 2-5 kertainen myynti tavanomaiseen kaupan päivään verrattuna. Tunnetuilla brändeillä myyntipiikki on tyypillisesti voimakkaampi. Myyntipiikki jatkuu vielä viikonlopun yli.
Puuni Oy luo kotimaisia hiilinieluja istuttamalla metsää kuntien joutomaille. Asiakkaita ovat yritykset, joille päästöjen kompensointi tuo merkittävää kilpailuetua. Mikkelin kaupunki on ensimmäinen kunta, joka lähti mukaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Mikkeliläinen start-up-yritys Puuni on kehittänyt päästökompensointiin menetelmän, jossa yritykset voivat vähentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisia hiilinieluja.
Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia, esimerkiksi muutetaan teollista prosessia vähempipäästoiseksi tai rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.
Puuni tarttuu päästökompensointiin konkreettisemmin toimin: se metsittää Suomessa kuntien omistamia joutomaita, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita pakettipeltoja.
– Maailmalta ostetun hiilidioksidikompensaation vaikuttavuus voi jäädä yrityksille usein epäselväksi. Puuni tekee todellista kompensaatiota, jota voi myös seurata. Poistamme hiilidioksidia ilmakehästä uudelleenmetsittämällä kuntien joutomaita yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, kertoo Puuni Oy:n toimitusjohtaja Joona Puhakka.
Vapaaehtoisia hyvitysmaksuja tarjoavien yritysten määrä ja markkinan koko kasvaa paitsi maailmalla, myös Suomessa. Useampi kotimainen yritys myy myös uudelleenmetsitystä. Puuni on kuitenkin alalla ensimmäinen toimija, joka metsittää nimenomaan kuntien maita.
Joona Puhakan mukaan Puunin menetelmä on poikkeuksellisen kestävä.
– Puuni istuttaa metsää kuntien maille, mikä on pitkäaikaista toimintaa, sillä metsitämme maan sadan vuoden ajaksi, Puhakka sanoo.
– Teemme uudelleenmetsitystä esimerkiksi pakettipelloille, maanläjityspaikoille ja jätemaille, joilla metsä ei kasva luontaisesti. Syntyy konkreettisesti uutta metsää eli uusia hiilinieluja. Istutuksessa työllistämme kotimaisia metsähoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Puunin päästökompensaatiojärjestelmä on läpinäkyvä: asiakas saa satelliittikuvineen ja koordinaatteineen tarkat tiedot siitä, missä hiilinielu sijaitsee.
Puuni Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka haluavat hallita hiilijalanjälkeään. Päästöjen kompensointi on monelle yritykselle merkittävä kilpailuetu.
– Nykyään asiakkaat, henkilökunta ja sijoittajat vaativat yrityksiltä hiilineutraaliutta, Joona Puhakka toteaa.
Puuni määrittää asiakkaan hiilijalanjäljen standardoitujen laskelmien perusteella, ja tarjoaa asiakkaalle päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelua. Mikäli asiakas tavoittelee hiilineutraalisuutta, Puuni tarjoaa mahdollisuutta kompensaatioon.
Puunin ensimmäinen kunta-yhteistyökumppani Suomessa on Mikkelin kaupunki. Puunilla on Mikkelin kaupungin kanssa sopimus 3,8 hehtaarin maa-alasta, joka siirretään päästökompensaation käyttöön.
– Neuvotteluissa on huomattavia määriä lisää maa-alueita Suomessa. Myös kansainväliset kasvutavoitteemme ovat kovat. Olemme avanneet keskustelua esimerkiksi Ruotsin ja Intian suuntaan, ja tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti. Markkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, Puhakka sanoo.
Puuni Oy on vuonna 2019 Mikkeliin perustettu kasvava yritys, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Yrityksen kehittämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Yritysten hiilijalanjälkien laskennasta ja hiilinielujen kehittämisestä vastaa biokemisti Juha Siitonen, Puuni Oy:n teknologiasta ja sen kehittämisestä ohjelmistokehityksen ammattilainen Petri Kämäräinen ja liiketoiminnan kehittämisestä metsänhoitaja Teemu Saramäki.
Kuva: Puuni Oy:n perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti Slush-tapahtuman yhteydessä pidetyn pokeriturnauksen voittajalle 30 tonnin päästökompensaatiokiintiön. Turnauksen voitti ArcticStartupin toimitusjohtaja Jan Ameri. Riskirahoitusyhtiö OpenOcean osti kompensaation Puunilta.
Teksti: Elina Jäntti
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
