Yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy 30.9.2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä ei päätöksiä tuen jatkosta.
Kuntien myöntämän yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy keskiviikkona 30.9.2020. Myös Mikkelin kaupungin hakulomake sulkeutuu keskiviikko-torstaiyön aikana.
-Mikäli alueellamme on vielä yrittäjiä, jotka eivät ole hakeneet yksinyrittäjätukea, mutta arvioivat olevansa tukeen oikeutettuja, kannustamme hakemaan tukea nyt, Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.
Yksinyrittäjätukea haetaan sähköisellä hakulomakkeella ja hakuohjeet löytyvät Mikkelin kehitysyhtiö Miksein verkkosivuilta osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/
Tukea voidaan myöntää 16.3. – 31.8.2020 välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin.
Torstaihin 17.9. mennessä Mikkelissä on myönnetty tukea 856 000 euroa yhteensä 428 yksinyrittäjälle. Hylätyn päätöksen on saanut 66 hakijaa. Tyypillisimmät hylkäyksen syyt ovat, ettei hakijayrityksen kotikunta ole Mikkeli tai 30% liikevaihdon alenemavaatimus ei täyty. Hakemukset arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön antamien valtakunnallisten ohjeiden perusteella.
Mikkelin kaupungin myöntövaltuus tuelle on 2 118 855 euroa, joten yli puolet tuesta jää käyttämättä ja tulee palauttaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilanne on sama lähes kaikissa Suomen kunnissa.
-Ennakoitua pienempään kysyntään on monta tekijää. Palautteen perusteella näitä ovat mm. TEM:n myöntämiskriteerit, joissa yksinyrittäjätuen hakuvaatimukset asetettiin korkeiksi. Yksinyrittäjätuessa oli pitkään kaikkein kovimmat hakukriteerit. Toisaalta yksinyrittäjätuki oli euromääräisesti tukimuodoista pienin, Kumpusalo jatkaa.
-Toinen syy ovat tukien päällekkäisyydet. Yleisen kustannustuen avaamisen jälkeen yksinyrittäjät ovat olleet oikeutettuja hakemaan myös yleistä kustannustukea. Tuet sovitetaan yhteen siten, että aiemmin myönnetty yksinyrittäjätuki vähentää kustannustuen määrää. Menettely ohjasi yritykset hakemaan ensisijaisesti kustannustukea.
Yleisen kustannustuen hakuaika kuitenkin päättyi jo 31.8.2020. Aiemmin kesällä päättyivät myös Business Finlandin ja ELY-keskusten korona-avustukset.
Yksinyrittäjätuki on viimeisiä käytössä olevia tuki-instrumentteja. Ja nyt sitä on enää kaksi viikkoa aikaa hakea.
Tukien myöntömäärät Mikkelissä 15.9.2020:
ELY-koronarahoitus
Business Finland rahoitus
Yleinen kustannustuki
Yksinyrittäjätuki
4 390 030€
7 186 555€
842 059€
856 000€
Eräiden tukien myöntämismäärät, Mikkelin tilanne 15.9.2020
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa järjestänyt yksinyrittäjätuen käsittelyn. Muiden tukien osalta yhtiö on avustanut alueen yrityksiä tarvittavien hakemusten täyttämisessä. Yhtiön avustamien hakemusten osalta myönteisiä ELY-, BF- ja kustannustukipäätöksiä on saatu tähän mennessä 5,25 miljoonan euron arvosta.
Taulukosta puuttuvat vielä maa- ja metsätalousministeriön alaiset maaseudun tuet sekä ravintolatuki.
Lähes kolmannes Etelä-Savon maakunnan yrityksistä on saanut jonkinlaista koronatukea. Useissa koronarahoituksissa hankeaika on lyhyt. Monet eivät tiedä, että hankkeelle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä ei kannusteta hakemaan jatkoaikaa varmuuden vuoksi, mutta mikäli kehitystyötä ei yrityksessä saada vietyä maaliin alun perin suunnitellussa ajassa, saattaa jatkoajan hakeminen olla suositeltava vaihtoehto.
-Jatkoaikoja on meillä haettu jo kohtuullinen määrä, yritysrahoituksen parissa työskentelevä Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.
Jatkoajan hakeminen on mahdollista sekä Business Finlandin että ELY-keskusten myöntämiin rahoituksiin.
-Jos hanketta ei pystytä toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana, niin hankkeen toteutukselle on mahdollista hakea kohtuullista jatkoaikaa, yritysasiantuntija Jarkko Rautio ELY-keskuksesta kertoo. Jatkoajan pituutta arvioidaan tapauskohtaisesti.
Olennaista on, että hakija itse perustelee jatkoajan tarpeen ja syyt, miksi hanketta ei ole pystytty toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana. Jatkoaika tulee hakea ennen hankkeen toteutusajan päättymistä.
Jatkoaikaa haetaan sähköisesti saman Aluehallinnon asiointipalvelun kautta, jossa alkuperäinen hakemuskin tehtiin. Palvelussa valitaan alkuperäinen päätös, laaditaan muutoshakemus ja lähetetään sähköisesti ELY:lle.
Jatkoajat Business Finlandin myöntämissä koronarahoituksissa
Myös Business Finland myöntää jatkoaikaa. Suuresta hakemusten määrästä johtuen käytössä on kaksiportainen järjestelmä.
Jos projekti jatkuu enintään 4 kuukaudella alkuperäistä suunnitelmaa pidempään tai päättyy aiemmin kuin suunniteltu, liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa saaneiden ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Muutoshakemusta ei myöskään tarvita kustannuslajien väliseen muutokseen, jos muutos on suuruudeltaan enintään 20% kustannusarviosta.
Sen sijaan pidemmistä aikataulumuutoksista tai merkittävistä kustannuslajien välisistä muutoksista on tehtävä muutoshakemus sähköisessä asiointipalvelussa. Myös Business Finlandilla jatkoaika tulee hakea ennen hankkeen alkuperäisen toteutusajan päättymistä.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koronalinja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.
Autamme myös jatkoaikahakemusten tekemisessä.
Mikkelin kaupunki on käynnistänyt elinvoimatyön uudistamisen ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta luomaan on kutsuttu kaikki kynnelle kykenevät.
Tarkastelun kohteena ovat etenkin kaupunkikonsernin toimijat, mutta myös muut keskeiset kehittämistoiminnan harjoittajat.
Miten ja millaisella työnjaolla saisimme vielä tehokkaammin tuloksia, koska Mikkeli tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja ja verotuloja?
Keskusteluun on nostettu Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n välinen työnjako sekä esitys hanketoiminnan siirtämisestä kaupungin omalta kehitysyhtiöltä Miksei Mikkeliltä Xamkille.
Tämänsuuntaiseen kehitykseen otti kantaa myös Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko mielipidekirjoituksessaan (L-S 7.9.).
Mielestäni Miksei Mikkelin kehittämishankkeiden siirto Xamkille ei ole Mikkelin kaupungin edun mukaista.
Miksei Mikkelin kehittämishankkeilla tähdätään yrityksissä käynnistyvään kehitystyöhön, investointeihin ja yrityskauppoihin.
Hankkeiden avulla markkinoidaan Mikkelin kaupunkia ja seutua yrityksille ja matkailijoille.
Kaupungin enemmistöomisteisena yhtiönä Miksei Mikkeli toteuttaa hankkeillaan suoraan kaupungin strategiaa ja elinvoimaohjelmaa.
Mikkelin kaupunkistrategiaan kuuluvat vahvat kehittämisalustat luovat perustaa uudelle yritystoiminnalle ja näitä toteutetaan merkittävästi kehittämishankkeiden kautta.
Yhteistyö Miksei Mikkelin ja Xamkin välillä on kehittynyt viime vuosina hyvin, jonka tuloksena on yhdessä kotiutettu muun muassa Brysselin rahaa Mikkelin elinkeinoelämän kehittämiseen. Kumpikaan ei olisi yksin päässyt samaan tulokseen.
Ammattikorkeakoulun ja kehitysyhtiön tehtävät ovat erilaiset, mutta molemmilla on tietysti tärkeä rooli Mikkelin kaupungin elinvoimatyössä.
Kumpaakin tarvitaan, jotta alueemme elinkeinoelämä saa mahdollisimman suuren hyödyn kehittämisvaroista.
Xamkin ja muiden oppilaitosten tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta on erittäin tärkeää Mikkelin kehittämistyössä.
Tämän vuoksi on rakennettava mahdollisimman saumattomasti toimiva kokonaisuus, jossa syvennetään yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja kaikkien oppilaitosten kesken.
Tällä tavoin mahdollistamme mahdollisimman hyvin osaavan työvoiman saamisen alueellemme, luoden uusia työpaikkoja ja tätä kautta synnyttäen kaivattuja lisätuloja Mikkelin kaupungin kassaan.
Mikkelin kehittämistyöhön tarvitaan useita osaavia toimijoita, joiden yhteistyötä tulee syventää ja toimijoiden välistä työnjakoa kirkastaa.
Toimivaa kehittämistyötä ei tarvitse purkaa tai korjata vain muutoksen vuoksi, koska kehittämistyön tavoitteena tulee olla alueemme yritysten ja toimijoiden kehittyminen Mikkelin parhaaksi.
Toni Maczulskij yrittäjä
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Etelä-Savon yrityksille on myönnetty koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista selviytymiseen yhteensä noin 34,5 miljoonaa euroa avustuksia. Jopa kolmannes maakunnan kaikista yrityksistä ja yrittäjistä on saanut tukea.
Etelä-Savon ELY-keskus näkee rahamäärän sinällään merkittävänä, mutta summa ei varmasti riitä kompensoimaan yritysten kärsimiä liikevaihdon menetyksiä ja tappioita. Samoin pandemian kokonaisvaltaiset vaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä elinkeinoelämälle ja työpaikkoihin ovat hämärän peitossa ja monelta osin valitettavasti vasta tulossa.
Yhteenveto eri tukien myöntämismääristä
ELY-keskukselle tuli kaikkiaan 1018 hakemusta 7.4.–8.6. Etelä-Savossa. Käytännössä kaikki hakemukset on käsitelty. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 764 kpl, kielteisiä 229 ja hakijat peruivat 24 hakemusta.
Business Finland on myöntänyt Etelä-Savoon 381 hankkeeseen yhteensä 19,2 miljoonaa € korona-ajan poikkeusrahoitusta.
Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuyritysten koronatukiin on tullut ELY-keskukseen yhteensä 76 hakemusta, joista 66:lle on tehty myönteinen päätös, yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Hakemuksia on hylätty 9. Tukea voi hakea vuoden loppuun asti.
Kuntien kautta välitettävää yksinyrittäjille suunnattua tukea on myönnetty noin 1000:lle yritykselle, yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) majoitus- ja ravintolasektorin MaRa-tukea on useaa alalajia. Määrällisesti merkittävin on ns. joukkomaksatukseen perustuva tuki, jota ao. toimialojen yritysten ei tarvitse erikseen hakea. Tätä tukimuotoa Etelä-Savossa on saanut lähes 200 yritystä, yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Toimialan yritykset ovat voineet lisäksi hakea hyvitystä toiminnan rajoittamisesta sekä uudelleen työllistämiseen. Näitä on Etelä-Savossa haettu yhteensä vajaat 50 kappaletta, joista on käsitelty noin puolet. Myönteisiä päätöksiä on hieman vaille 20 ja rahaa näihin on ohjattu noin 60 000 €.
Valtiokonttorin yleistä kustannustukea Etelä-Savossa on myönnetty toistaiseksi 64 yritykselle, yhteensä 1,5 miljoonaa €. Hylättyjä on noin 180 ja käsittelyssä kymmenkunta. Tämän tukimuodon haku sulkeutui elokuun lopussa.
Lisäksi yrittäjä on voinut hakea TE-toimistosta työttömyysturva-avustusta, joka myönnetään siis henkilölle eikä yritykselle. Tätä tukea on saanut kaikkiaan noin 1000 henkilöä Etelä-Savossa.
Maailman arvostetuimpiin olutkilpailuihin kuuluvan World Beer Awardsin vuoden 2020 tulokset julkaistiin torstaina 10.9.2020. Savonlinnalaisen Olaf Brewing –panimon Northern Comfort 11% valittiin kilpailussa maailman parhaaksi imperial stoutiksi.
World Beer Awards on vuosittain Lontoossa järjestettävä olutkilpailu, jonka sarjavoittajat saavat maailman paras -tittelin. Raati, joka koostuu esimerkiksi ansioituneista olutsommeliereista sekä olutjournalisteista, valitsi Olaf Brewingin oluen tuhansien oluiden ja satojen panimojen joukosta maailman parhaaksi tyylissään.
Northern Comfort on Olaf Brewingin tuotevalikoimassa uutuus, joka on tulossa kotimaassa Alkon kansalliseen jakeluun loppuvuodesta 2020. Tällä hetkellä olutta on saatavilla panimon omassa puodissa Savonlinnassa sekä valituissa olutravintoloissa.
Olaf Brewingin olutmestari Santeri Vänttinen kertoo, että World Beer Awards – kisassa saatu menestys tuntuu erityisen lämpimältä sillä se on maailman suurimpia ja tunnetuimpia olutkilpailuja, johon ottavat osaa niin pienet kuin suuret panimot ympäri maailman.
– Northern Comfortin menestys tämän vuoden kisassa tuo tietysti esiin osaamistamme ja kertoo panimon ystäville sekä omistajille, että tekemisemme on jatkuvasti kehittynyt ja oluiden laatu ja taso kestävät vertailun minkä tahansa kansainvälisenkin panimon kanssa. Luonnollisesti palkinto hyvin tehdystä työstä raskaan koronakevään jälkeen antaa voimaa jatkaa panimomme kasvutarinaa, Vänttinen jatkaa.
Olaf Brewing on vauhdikkaasti kasvanut savonlinnalainen panimo, joka työllistää tällä hetkellä ympärivuotisesti 5 henkilöä. Tuotantomäärältään ja jakelultaan vuonna 2016 aloittanut panimo on noussut nopeasti Suomen suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Vuonna 2020 panimo teki ensimmäisenä suomalaispanimona yhteistyöoluen maailman tunnetuimpiin craft beer – panimoihin lukeutuvan Mikkellerin kanssa.
Olaf Brewing on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimassa Food from Wilderness -hankkeessa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Keskiviikkona 9.9. julkaistussa syksyn PK-yritysbarometrissä Etelä-Savon suhdannenäkymät arvioitiin muuta maata paremmiksi.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, josta käy ilmi, mitä pienet ja keskisuuret yritykset odottavat tulevalta 12 kuukaudelta.
Eteläsavolaisten yritysten suhdannenäkymien saldoluku jatkoi laskuaan keväästä ja vuoden takaisesta. Romahdus on ollut merkittävä, muttei yhtä raju kuin koko maassa tai naapurialueilla. Muusta Suomesta poiketen Etelä-Savon yritykset eivät ennakoi kannattavuudelle sellaista romahdusta kuin koko maassa keskimäärin.
Yleisesti suhdannenäkymien maassa arvioidaan heikkenevän tulevan vuoden aikana n. 10%, kun eteläsavolaiset vastaajat arvioivat laskuksi -6%. Kyselyssä poikkeuksen teki tällä kertaa Pieksämäki, jossa yritysvastaajat arvioivat kehityksen selvästi valoisammaksi.
-Koronan isku Etelä-Savoon ja sen vaikutukset tulevaisuudelle eivät näyttäisi olevan yhtä voimakkaita kuin naapurimaakunnissa tai maanlaajuisesti. Yritysten monialaisuus, monipuolinen yritysrakenne ja heikompi riippuvuus viennistä ovat todennäköisesti suojanneet aluetta myös korona-aikana. Matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat paikkasivat ostovoimaa. Tilanne ei silti ole hyvä, sillä etenkin investointinäkymät ovat erittäin heikot, Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva kertoo.
Mikkeliläiset yritykset odottavat liikevaihtonsa ja henkilöstömääränsä jonkin verran laskevan, mutta investointiodotukset ja kannattavuus arvioidaan muuta maata paremmaksi. Mikkeliläisten yritysten kasvuhakuisuus puolestaan on noussut merkittävästi.
Etelä-Savon pk-yritykset kokevat selvästi tärkeimpänä (49 % vastaajista) kehittämiskohteena myynnin ja markkinoinnin kehittämisen.
Myynnin ja markkinoinnin ohella tulevaisuuden kehitystarpeina Mikkelissä arvioidaan muuta maata tärkeämmiksi mm. tuotanto- ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja johtaminen. Toisaalta alueen yritykset vaikuttavat panostavan muuta maata vähemmän esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön myynnissä, markkinoinnissa ja asiakassuhteiden ylläpidossa. Sen sijaan verkkokaupan ja robotiikan käytön osuus on tasaisesti noussut.
Valtion talousarviota vuodelle 2021 valmistellaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Koronaviruspandemia ei ole ohi, ja se tulee kuormittamaan kuntia, niiden taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa vielä pitkään.
C21-kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen. On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan koronan heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla – lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti. Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä.
Onkin välttämätöntä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain. Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan. Tuki tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen.
Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset tulee jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen. Pitkäkestoinen kriisi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia ja siksi valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022 – 23 osalta.
Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuntatalouden tilanne on jo ennen koronaa ollut haasteellinen ja myös ensi vuonna kuntataloutta rasittavat useat muutkin tekijät, kuten muun muassa kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.
C21-kaupunginjohtajat pitävät tämän vuoksi oleellisena, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä. Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.
Huomio tulee entistä vahvemmin suunnata myös kriisistä palautumiseen. C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että tätä tukevat erityisesti sellaiset peruspalveluihin liittyvät palveluverkko- ja infrainvestoinnit, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina. Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi.
C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
Yrityksiä perustettiin Mikkelin seudulla tammi-kesäkuun aikana entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti perustettavien yritysten määrä laski 15 prosenttia.
Koronaepidemiasta johtuen yritysten perustamismäärissä on nyt poikkeuksellisen suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa yrityksiä perustettiin vuoteen 2019 verrattuna lähes 25% vähemmän ja Tampereella 35% vähemmän. Sen sijaan Länsi-Uudellamaalla ja Lappeenrannassa perustamismäärät kasvoivat. Keskimäärin uusyrityskeskusten kautta perustettiin tammi-kesäkuun aikana 15% vähemmän yrityksiä viime vuoteen verrattuna.
Koronaepidemian valtava voima huomioiden huonompiakin lukuja ehdittiin ennakoida.
-Uusyrityskeskuksissa on huomattu, että kun yrityksen on päättänyt perustaa, sitä päätöstä ei ihan helposti horjuta edes tällainen maailmanlaajuinen kriisi. Ja onneksi näin on, sillä tarvitsemme uutta yrittäjyyttä korona-ajan jälkeiseen talouden elvyttämiseen, Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama toteaa.
Mikkelin seudulla yritysten perustamispalvelun tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus, jonka neuvoja Heli Tavasti on tullut tutuksi yrityksen perustajille.
Suomen Uusyrityskeskuksen ry:n tilastoinnista ilmenee, että yrityksiä perustettiin Mikkelissä koronakeväästä huolimatta entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti yrityksiä perustettiin Uusyrityskeskusten kautta lähes 15% vähemmän.Heli Tavasti, osaatko arvioida mistä ero johtuu?
-Voi olla siitäkin, että täällä korona ei vaikuttanut ihmisten omaan terveyteen yhtä laajasti kuin pahimmilla tautialueilla, joten ihmiset ovat olleet toimintakykyisempiä ja luottavaisempia tulevaan. Suurissa kaupungeissa koronaepidemian vaikutuskin on ollut pahempi.
-Koronatilanteessa Mikkelin seudulla näkyy myös se, että toimiville yrityksille oli paljon apua ja tukea tarjolla. Helpompi on lähteä yrittäjäksi kun tietää jo valmiiksi, että ei jää yksin, kun jotain karikoita tulee eteen. Alueella yrittäjiä todellakin autetaan henkilökohtaisesti, kun vaan osaat jollekin suusi avata tai välillä jopa ilman, että osaat pyytää. Tätä ei ole tarjolla kaikkialla ja sen myös aloittavat yrittäjät tietävät. Neuvontaan tulijalle kerrotaan laajasti kaikista alueellisista neuvontapalveluista.
Millaisia yrityksiä Mikkeliin perustettiin?
-Ihan kaikenlaisia, kuten yleensäkin. Ehkä loppukevään osalta näkyy sellaisia toimialoja, joihin korona ei ole vaikuttanut eikä vaikuta niin paljon. Esimerkiksi tietyt sote-alan toiminnot ja asiantuntijapalvelut.
Mitä yritysten perustajat ovat ajatelleet koronasta? Onko korona vaikuttanut yrityksen perustamiseen?
-Korona toki on vilahtanut keskusteluissa, mutta ei sillä suurta roolia ole ollut. Ehkä vähän tarkemmin mietitään perustaessa yrittäjän oma turva, jos jotain käy yritykselle tai itselle. Samoin erilaisten sopimusten kanssa ollaan tarkkana esimerkiksi irtisanomisaikojen osalta.
Miten perustamisneuvonta tällä hetkellä toimii? Haluavatko perustajat edelleen henkilökohtaisen tapaamisen vai tuotetaanko palvelua nyt enemmän etäyhteyksin?
-Etäyhteydet toimivat todella hyvin riippumatta siitä, onko asiakkaalla aiempaa kokemusta niistä. Kaikki asiat on saatu hoidettua ja myös rekisteröinnit näytön jakamisella. Tällä hetkellä ollaan siirrytty takaisin tarjoamaan jälleen myös henkilökohtaisia tapaamisia ja niitä enemmän halutaan. Käytämme useita tapoja asiakkaiden toiveiden mukaan.
Taulukko: Uusyrityskeskusten kautta perustetut yritykset alueittain 1-6/2020
Yrityksiä perustettiin valtakunnallisesti 15% vähemmän, mutta Mikkelin seudulla perustamismäärä säilyi ennallaan.
Suomen 30 Uusyrityskeskusta tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskusverkoston taustatukena on yli 1500 yrityselämän asiantuntijaa. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia Uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Mikkelissä neuvonnan tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus.
Kansikuvassa Heli Tavasti, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus
Savonlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää neuvottelut Mikkelin kaupungin, Essoten ja Sosterin kanssa 29.6.2020. Neuvotteluita käytiin ensin Essoten, Sosterin, Savonlinnan ja Mikkelin luottamus- ja viranhaltijajohdon kesken. Tämän jälkeen sovittiin, että viranhaltijajohto jatkaa neuvotteluja ja tekee esityksen.
Viranhaltijajohto on käynyt neuvottelut ja sen pohjalta Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esittävät kaupunginhallituksilleen seuraavista asioista sopimista:
Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä (muun muassa anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia) ylläpitävää keskussairaalaa, toinen Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa. Maakunnan synnytyssairaala on Mikkelissä.
Maan hallitukselle tehdään yhteinen esitys siten, että terveydenhuoltolakiin linjataan, että kaikissa maan keskussairaaloissa (mukaan lukien Mikkeli ja Savonlinna) on ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystystoiminta mukaan luettuna anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia. Terveydenhuoltolakia tulee muuttaa siten, että Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Myös keskittämisasetusta tulee lieventää siten, että tämä mahdollistuu.
Tulevassa yhteisessä sote-maakunnassa työnjaon jatkokehittäminen tehdään siten, että sairaaloiden välillä yhteenlasketut volyymimäärät pysyvät nykytasolla, mikä turvaa molemmissa sairaaloissa riittävän määrän sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkoja sekä sairaaloiden työntekijämäärät nykyisessä suhteessa.
Työnjaon tarkempi valmistelu pitäisi tehdä Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi nykyisen tasoista päivystävää keskussairaalaa.
Savonlinna on sote-maakunnan hallinnon keskuskaupunki. Sote-maakunnan ylin johto esikuntineen (esimerkiksi sote-maakuntajohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja, esikuntahenkilöstö sekä tietohallintojohtaja ja ICT-yksikkö) sijoitetaan Savonlinnaan.
Terveyspalvelujen johto sijoittuu Mikkeliin. Muu toimialajohto ja hallinnon muut työpaikat jaetaan työntekijämäärien suhteessa kaikkien kaupunkien kesken.
Kehitysvammahuollon hallinto ja johto sijoittuvat Pieksämäelle.
Etelä-Savon maakuntaliitto (nykyinen maakuntaliitto) jatkaa Mikkelissä.
Sote-maakunnan valmisteluhallituksen puheenjohtaja tulee Savonlinnasta.
Savonlinna sitoutuu Etelä-Savon maakuntaan ja sote-maakuntaan.
Mikkeli ja Savonlinna sitoutuvat tukemaan toisiaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa siten, että molemmissa säilyy ja kehittyy vuoden 2023 mukainen opiskelijamäärä (Mikkelissä noin 3 700 ja Savonlinnassa noin 1 400) sekä edistämään kaupunkien strategisia kehittämishankkeita ammattikorkeakoulussa.
Kaupunginjohtajien esitys perustuu seuraaviin asioihin:
KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna-mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.
Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.
Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo-yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.
Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla. Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen asukkaiden etu.
Kirjoittanut: Jukka Kumpusalo Kansikuva: Jessica Järvinen
Tämä kirjoitus on osa elinvoimasarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana. Tällä kertaa tutustutaan tarkemmin Mikkelin kaupungin väestörakenteeseen ja muuttoliikkeeseen. Väestörakenteen ymmärtäminen on avainasemassa esimerkiksi elinvoimatoimenpiteitä suunniteltaessa. Mikkelin osalta nykytilanne herättää myös kysymyksiä.
Ennusteen mukaan Etelä-Savon väestömäärän arvioidaan vuoteen 2040 mennessä laskevan 18 prosenttia. Kun Etelä-Savossa vuonna 2019 on 143 000 ihmistä, vuonna 2040 asukasmäärän arvioidaan nyt olevan noin 116 500. Tilastokeskuksen vuonna 2019 antaman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 2030-luvun puoleen väliin mennessä ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasollaan.
Kaupungin väestönkehitys on luonnollisen väestönkehityksen, muuttoliikkeen ja aluerajojen muutosten summa. Aluerajojen pysyessä ennallaan väestönkehitykseen vaikuttavat siis syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike.
Nykyihminen on muuttanut koko olemassaoloaikansa – 200 000 vuoden ajan. Populaatiot ovat laajentuneet ja levinneet niin ennen kartoittamattomille alueille kuin myös toistensa alueille. Monen suuren muuttoaallon takana ovat olleet sodat ja valtapolitiikka. Pakkosiirron seurauksena 1500-luvulla syntyi monien kaupunkien tavoin myös Helsinki. Nykyään pakkosiirtoja koetaan vähemmän, mutta muuttoliikkeen rooli on korostunut kaupunkikehityksessä: Lontoon väkiluvusta yli 36% on ulkomaalaistaustaista, Tukholmassa ja Oslossa molemmissa yli 25%, Pariisissa 15% ja Haagissa 33%. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten osuus Mikkelissä oli 4,3%. Osuus on suurten C21-kaupunkien joukossa kolmanneksi pienin Kajaanin ja Kuopion jälkeen.
Muuttoliikkeen syyt erotellaan kirjallisuudessa usein taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja ympäristösyihin. Näiden ympärille kietoutuvat kansainväliset megatrendit kuten teollistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio ja työelämän muutos. Länsimaissa yleisesti trendeinä tunnistetaan myös esimerkiksi vanheneva väestö, pidempi elinajanodote ja pienenevä syntyvyys.
Väestönkehitys Mikkelin kaupungissa
Mikkelin kaupungissa asui 31.12.2019 yhteensä 53 130 ihmistä. Samaan aikaan Etelä-Savossa asui 142 380 ihmistä. Asukkaat jakautuivat hieman aiemmin tehdyn taulukon mukaan seuraavasti.
Ikäluokka
Mikkeli
Osuus %
Etelä-Savo
Osuus %
Suomi
Osuus %
0-14 -vuotiaat
7 633
13,9%
18 480
12,8%
870 396
15,8%
15-64-vuotiaat
32 377
60,2%
82 627
57,1%
3 422 302
62%
Yli 65-vuotiaat
13 808
25,7%
43 508
30,1%
1 233 086
22,3%
Taulukko: Mikkelin, Etelä-Savon ja Suomen ikäluokkien määrät ja osuudet väestöstä
Mikkelin kaupungin väkiluku on ollut 2000-luvulla lievästi laskusuuntainen, mutta vuodesta 2016 alkaen väestönmuutos kiihtyi selvästi ja kaupunki menetti vuosien 2016-2019 välillä lähes 1400 ihmistä väkiluvustaan. Onkin perusteltua kysyä, mistä ilmiö johtuu? Miksi väestö väheni niin nopeasti vuosina 2016-2019?
Mikkelin kaupungin väkiluku 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus
Kuten aiemmin todettu, väestönmuutoksen osatekijät ovat luonnollinen väestönmuutos, muuttoliike sekä aluerajojen muutos. Vuosina 2016-2019 ei Mikkelissä ollut aluerajojen muutoksia, joten selittävän ilmiön on löydyttävä muista osatekijöistä. Seuraava kuvaaja esittää väestönmuutoksen eri osatekijät vuodesta 2000 aina vuoteen 2019 saakka.
Mikkelin kaupungin väestömuutos 2000-luvulla osatekijöittäin. Lähde: Tilastokeskus, koonti Jukka Kumpusalo
Kuten kuvaajasta voi huomata, Mikkelin kaupungin negatiivinen väestönkehitys on pitkälti seurausta kahdesta osatekijästä: luonnollinen väestönmuutos on lievästi kiihtynyt, mutta erityisesti ulos suuntautuva muuttoliike on kasvanut räjähdysmäisesti vuosina 2016-2019. Kuntapäättäjänä ja johtavana virkamiehenä olisikin kysyttävä kysymys, miksi ovi Mikkelistä ulos kävi niin tiuhaan? Varsinkin vuosi 2019 oli kaupungille synkkä. Mitä tapahtui? Väestönmuutoksen talousvaikutusta käsittelen myöhemmin tässä artikkelissa lyhyesti.
Jos lähdetään ajatuksesta, että emme voi nopealla aikavälillä merkittävästi vaikuttaa syntyvyyteen emmekä kuolleisuuteen, jää analysoitavaksi muuttoliike.
Kuka Mikkeliin muuttaa ja kuka muuttaa pois?
Vuosina 2000-2008 Mikkelin kaupungin muuttoliike oli lievästi negatiivinen. Vuosikymmenen vaihde kuitenkin muutti tilanteen ja muuttoliike kääntyi lähes tasapainoon vuosiksi 2009-2015. Vuodesta 2016 lähtien trendi notkahti pahasti pakkaselle. Seuraavassa taulukossa esitetään nettomuutto vuosina 2000-2019 ikäryhmittäin.
Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutos ikäryhmittäin 2000-2019, Mikkeli Lähde: Tilastokeskus 2019, koonti Jukka Kumpusalo
Pyrin korostamaan nettomuuton suuntaa taulukossa vielä merkitsemällä negatiivisen muuttoliikkeen punaisella ja positiivisen vihreällä. Vaikka muuttoliike voidaan jakaa kausiin 2000-2009 ja 2010-2015 sekä 2016-2019, voidaan koko 2000-luvulta tunnistaa kaksi trendiä.
Ensimmäinen trendi on nuorten aikuisten ikäluokkien poismuutto. Vuonna 2019 nuorten aikuisten poismuutto kaksinkertaistui. Opiskelukaupungin maineestaan huolimatta Mikkelin kaupungin perälauta vuotaa nuoria aikuisia muualle Suomeen. Tilastojen puitteissa lienee rehellistä sanoa, että kaupungin pitovoima nuorten aikuisten keskuudessa on heikko. Muuttoliikkeen määrä on niin suuri, että on varsin yhdentekevää, vaikka muissa ikäluokissa positiivinen kehitys saataisiin kaksinkertaistettua, jos nuorten ikäluokkien pitovoimaongelmaa ei saada ratkaistua. Nuorten ikäluokkien muuttoalttius on kolminkertainen muihin ikäluokkiin verrattuna, joten nämä ikäryhmät reagoivat herkemmin esimerkiksi mainekuvan muutoksiin.
Toinen trendi vaikuttaa olevan yli 55-vuotiaiden tulomuutto. Ikäryhmittäin havaitaan vuosivaihtelua, mutta kaupungin tulevaisuuskuva – ehkä myös mainekuva – vaikuttaa olevan positiivisempi 55-74 -vuotiaiden keskuudessa.
Muuttoliike Mikkelistä suuntautuu pääsääntöisesti muihin kaupunkeihin. Erityisen huono kaupungille oli vuosi 2019, jolloin muuttoaalto Mikkelistä pois nähtiin lähes kaikissa ikäryhmissä. Seuraavassa taulukossa esitetään tulo- ja poismuuton top 10-kunnat vuonna 2019.
Kunta
Tulomuuttajien määrä
Poismuuttajien määrä
Helsinki
138
287
Jyväskylä
111
228
Tampere
74
166
Espoo
75
156
Kuopio
88
154
Lahti
67
125
Lappeenranta
77
122
Vantaa
95
106
Kouvola
*
67
Joensuu
*
67
Lähtevä muutto Mikkelistä muualle vuonna 2019, TOP 10
(*Tulomuuton TOP 10-listalla Kouvola ja Joensuu jäävät Juvan ja Savonlinnan taakse. Vuonna 2019 Juvalta Mikkeliin muutti 70 asukasta ja Savonlinnasta Mikkeliin 67 asukasta. Myös muut seutukunnat ovat tulomuutossa hyvin edustettuina.)
Vaikka Mikkeli onkin muuttopositiivinen maahanmuuton osalta, ei maahanmuuton määrä toistaiseksi riitä kompensoimaan kotimaisen muuttoliikkeen tappiota.
Edellä mainittujen kahden trendin seuraus on, että väestöpyramidi painottuu jatkuvasti korkeampia ikäluokkia kohden. Tähän ilmiöön pohjautuu myös Tilastokeskuksen tuottama Mikkelin kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 saakka.
Tilastokeskuksen väestöennuste 2040
Tilastokeskus julkaisi vuonna 2019 uuden väestöennusteen Mikkelin kaupungista. Ennusteen mukaan kaupungin väestö vähenee 11 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Mikkelin kaupungin väestöennuste 2020-2040, Tilastokeskus 2019
Ennustetta tutkiessa on huomattava, että ennuste on demografinen trendilaskelma. Ennusteessa otetaan huomioon kaikki väestönmuutoksen perussuureet: syntyvyys, kuolleisuus (ns. omavaraisuuslaskenta) ja muuttoliike. Laskennan peruste on kuitenkin ajatus siitä, mikä olisi kaupungin väestömäärä, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tämä osittain selittää, miksi Mikkelin kaupungin väestöennusteet ovat vuosina 2016-2019 vaikuttaneet jatkuvasti heikentyvän (kun väestön väheneminen ajanjaksolla kiihtyi). Seuraavassa kuvaajassa on Tilastokeskuksen väestöennuste 2040 saakka ikäluokittain.
Lähde: Tilastokeskus 2019, haettu 22.8.2020, koonti Jukka Kumpusalo
Kuten nykyinen muuttoliikekin antaa ymmärtää, ennuste painottuu yli 75-vuotiaiden määrän kasvuun ja väestön vähenemiseen muissa ikäluokissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että Tilastokeskuksen ennuste ei ole mikään itseään toteuttava ennuste, vaan yksinkertaisesti kääntämällä vuosina 2016-2019 voimistunutta muuttotrendiä positiivisempaan suuntaan Mikkelin kaupunki vaikuttaa myös pitkän ajan ennusteeseen positiivisesti. Toisaalta se kertoo, miten nykyisen tilanteen vallitessa väestönmuutos etenee.
Väestönmuutoksen talousvaikutus
Edellisessä artikkelissani ”Mistä Mikkelin työpaikat tulevat? Missä työpaikat ovat?” kävin läpi sitä, kuinka kunnan tulot muodostuvat. Jos katsotaan yksin muuttoliikettä ja väestönkehitystä, niin äkkinäinen vetäisi johtopäätöksen, että eihän tilanne kovin pahalta vaikuta: vuoteen 2040 mennessä kaupungin väkiluku laskee 5000 ihmisellä vajaaseen 48 000 asukkaaseen. Yksinkertaisella laskelmalla kaupungin olisi siis kehityksen jatkuessa nykyisellään skaalattava toimintojaan 11% pienemmän kaupungin tarpeisiin.
Taloudellinen todellisuus ei kuitenkaan toimi näin. Kuntaliiton mukaan Manner-Suomen 295 kunnan yhteenlasketut sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2018 keskimäärin 3327€ asukasta kohden. Tulot asukasta kohden Mikkelin kaupungissa olivat 7210€. Väestöpyramidin tasapainoinen kehitys on kunnan jatkuvuuden kannalta olennaista, sillä vaikka nuorten ikäluokkien tulokehitys on heikompaa, on näiden nettomaksuasema kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta edullisempi. Nuorten aikuisten ikäluokat maksavat siis enemmän veroja kuin käyttävät kunnan palveluja (puhutaan ns. nettomaksajista ja nettosaajista). Erityisesti sosiaali- ja terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä, kuten oheisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuvaajasta voi todeta. Kuvaaja on vuodelta 2011, jonka jälkeen menot ovat ymmärrettävästi kasvaneet.
Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin. Kapiainen ja Eskelinen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Raportti 17/2014
Kukin voi itse arvioida taloustilanteen, joka syntyy, jos kaikki muut ikäluokat vähenevät keskimäärin 20% ja yli 74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa 51%. On kuitenkin jälleen huomattava, että väestön ikääntyminen on valtakunnallinen ja länsimainen ilmiö. Sen sijaan Mikkelistä ulospäin suuntautuva nuorten aikuisten muuttoliike, joka tilannetta edelleen heikentää, on kaupungin omassa vaikutuspiirissä oleva ilmiö. Tulevaisuusinvestointina Mikkelin kaupungin pitovoiman kasvattaminen nuorten ikäluokkien silmissä vaikuttaisi täten hyvältä – ellei välttämättömältä – investoinnilta. Mitä tällaiset pitovoimainvestoinnit sitten ovat – nämä vastaukset on haettava kohderyhmältä itseltään.
Suorasta kuntatalouden näkökulmasta reilun 200 asukkaan väheneminen vuositasolla ei vaikuta käänteentekevältä tilanteelta, mutta jatketaanpa tätä ajatusta hieman. Ajatellaan väestönmuutosta korkotuoton sisältävänä investointina, jossa jokainen asukas on Mikkelin kaupungille 7210€ arvoinen vuodessa (Mikkelin kaupungin vuosituotot / asukasmäärä). Kokenut sijoittaja tietää, että vaatimatonkin vuosituotto saattaa kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla yllättää korkoa korolle -efektin vuoksi, kun joka vuosi muutos kertautuu ja korkovaikutuksen vuoksi voimistuu.
Väestömäärän negatiivisen muutoksen vuoksi Mikkelin kaupunki menettää tuloja. Lasketaan tämä tulonmenetys aina vuoteen 2040 saakka, joka edustaa rakennusinvestoinnin keskipitkää kuoletusaikaa. Seuraava esimerkki on laskettu sillä oletuksella, että Tilastokeskuksen ennuste toteutuisi täysimääräisenä ja maksujen taso kunnalle jäädytettäisiin. Alkamisvuodeksi on asetettu 2018. Tosiasiassahan Mikkelin kaupungin tulot eivät toistaiseksi ole vähentyneet, sillä väestön yleinen tulotaso on vastaavasti noussut. Toisaalta tämä tarkoittaa, että mikäli tulotason nousu ja väestönmuutokseen johtavat ikäluokitukset otettaisiin huomioon, olisi menetys vielä nyt kuvattuakin suurempi.
Mikkelin kaupungin tulonmenetys negatiivisen väestökehityksen seurauksena vuoteen 2040 saakka verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys olisi tasapainossa. Laskennan oletus on, että kaupungin tulot asukasta kohden pysyisivät vakiona. Laskenta: Jukka Kumpusalo
Taulukosta voi huomata, että pitkällä aikavälillä kertautuva negatiivinen väestönmuutos ja Tilastokeskuksen ennuste vie Mikkelin kaupungilta vuoteen 2040 mennessä yhteensä 460 miljoonaa euroa verotuloja. Edelleen taulukosta voisi vetää sen johtopäätöksen, että pitovoiman ylläpitäminen on myös taloudellisessa mielessä kaupungille äärimmäisen kannattava investointi. Työn tulos ei ehkäpä ole voitto, vaan vallitsevaa kehityssuuntaa pienempi tappio. Jos pitäisi asettaa vastakkain esimerkiksi 40 miljoonan euron rakennusinvestointi tai samankokoinen investointi pito- ja elinvoimanvoiman kehittämiseen, jolla neljäsosa väestönmuutoksesta (30-40% muuttoliikkeestä) taittuisi, olisi 20 vuoden aikana säilytetty 115 miljoonaa euroa kaupungin tuloja. Valinta on poliittinen päätös. Suomalaisten kaupunkien rahavirtoja tarkastelemalla itse arvioin, että erityisesti Seinäjoki, Porvoo, Lahti ja Tampere vaikuttavat tehneen tällaisia elinvoimapäätöksiä. Odottavatko nuoret aikuiset asuinpaikaltaan sittenkin jotain muuta, kuin mitä heille on viime vuosina pyritty tarjoamaan?
Ajatuksia
Elinvoimatyön ja ylipäätään kunnan toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta yksi osatekijä on väestörakenne ja tämän tasapainoisuus. Suomalaisessa yhteiskunnassa on lähdetty ajatuksesta, että tulevat sukupolvet jakavat edellisten sukupolvien ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia. Valinta edellyttää tasapainoista väestörakennetta. Tämä tasapainotustyö on investointikohde, joka on helppo unohtaa taka-alalle, mutta jonka vaikutuksia saatetaan nähdä yllättävänkin nopealla aikavälillä – kuten 2016-2019 negatiivinen muuttoaalto.
Huomioiden kertautuva vuosivaikutus, vuosien 2016-2019 negatiivinen muuttoaalto maksoi Mikkelin kaupungille menetettyinä tuloina vuoden 2018 tulotasolla neljän vuoden aikana keskimääräisen kuntalaisen arvolla mitattuna yhteensä 17,4 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, että muuttoliike olisi ollut tasapainossa (tilanne 2009-2015). Tosiasiassa muuttoliike maksoi enemmän, sillä poismuutto painottui eritoten työikäiseen väestöön.
Menetetty on menetetty – tätä ei enää takaisin saa. Tulevaisuutta varten on kuitenkin esittävä kysymys: kuinka paljon Mikkelin kaupunki on valmis panostamaan muuttoliikkeen suunnan korjaamiseen motiivinaan vähentää omia muuttoliikkeestä aiheutuvia tappioitaan? Lienee myöskin selvää, että tällaista lopputulosta ei voi ulkopuolelta ostaa, vaan kyseessä on sarja kaupungin omia tekoja ja päätöksiä, jotka vievät kurssia oikeaan suuntaan.
Edellä esitettyjen taulukoiden valossa on mielestäni perusteltua, että Mikkelin kaupunki toteuttaa laadukasta elinvoimatyötä ja sisällyttää muuttoliiketyön elinvoimatyöhönsä. Työn onnistumisen mittari on karun yksinkertainen – nettomuuton määrä. Omasta mielestäni tilastojen valossa työn ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa kaupungin pitovoiman parantaminen nuorten aikuisten (20-34v) keskuudessa. Näissä ikäryhmissä elinvoimatyön tuloksellisuus erityisesti mitataan – ja näissä ryhmissä ratkaistaan pitkälti Mikkelin kaupungin tulevaisuuskuva.
Kaupunkitaloustieteen keskeinen oletus on, että ihmiset hakeutuvat asumaan paikkaan, jossa heidän hyvinvointinsa on suurin (ns. ihmislähtöinen oletus). Nuorten pitovoiman ohella on aihetta selvittää, mitä Mikkelin pitovoimalle tapahtui vuosina 2016-2019, jotta vastaavaa kiihtyneestä muuttoliikkeestä johtuvaa, vähintään 17,4 miljoonan euron tulonmenetystä ei enää jatkossa aiheutuisi.
Jatkoa
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana. Seuraavassa kirjoituksessa ”Ihmisen arvo” käsittellään asukkaiden, opiskelijoiden ja yritysten tuottamaa arvoa kunnan elinvoiman näkökulmasta. Katso myös edellinen kirjoitus ”Mistä Mikkelin tulot tulevat? Missä työpaikat ovat?”.
Luettavaa ja vaikutteita
”Kuntien suorituskyky, politiikka ja johtaminen”, Loikkanen, Susiluoto & Funk, Yhdiskuntasuunnittelu 57/4 Avaa lähde verkossa
”Kaupungistuminen kiihtyy, säilyykö alueellinen tasapaino?”, Hannu Tervo, Kansantaloudellinen aikakauskirja 115. vsk. 2/2019 Avaa lähde verkossa
”Suomen kuntatalouden kehitys: miten tähän on tultu?”, Nivalainen & Loikkanen, Raportti Kuntien takauskeskukselle 18.6.2010 Avaa lähde verkossa
”Sustainable cities, human mobility and international migration”, United Nations, Commission on Population and Development, 2018 Avaa lähde verkossa
Mikkelin väestöennuste 2020-2040, Tilastokeskus, haettu 24.8.2020 Avaa lähde verkossa
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
