fbpx

Hiilineutraalit teräsportaat – onnistunut purkumateriaalien uudelleenkäyttökokeilu Mikkelissä

KIELO-hankkeessa kartoitettiin Mikkelin seudun purkukohteista uudelleenkäyttöön sopivia rakennusmateriaaleja ja niille uusia käyttökohteita. Kiinnostavaan uudelleenkäyttökokeiluun päästiin, kun entisen sähkölaitoksen hyväkuntoiset teräsportaat päätettiin ottaa käyttöön Puijon Romun uusissa toimitiloissa. Onnistunut yhteistyö paikallisten eri toimijoiden välillä, alhaiset kustannukset ja saavutetut säästöt hiilidioksidipäästöissä kannustavat jatkamaan uudelleenkäyttöä.

Kokeilu käynnistyi, kun KIELO-hankkeen projektipäällikkö tunnisti purkupäätöksen saaneesta entisen sähkölaitoksen rakennuksesta potentiaalisesti uudelleenkäyttöön soveltuvat teräsportaat.

Koska portaiden käyttökelpoisuus oli selvästi havaittavissa, päätettiin hankkeessa ryhtyä etsimään niille uutta käyttökohdetta. Puijon Romu ilmoitti kiinnostuksestaan hyödyntää ne omissa uusissa toimitiloissaan, josta puuttuivat portaat.

Kun sopivuus uuteen käyttökohteeseen oli varmistettu, tehtiin portaista kaupat Mikkelin kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa. Purkutyö toteutettiin yhteistyössä paikallisen rakennusliike OW-Yhtiöt Oy:n ja kohteen purku-urakoitsijaksi valikoituneen Purkupiha Oy:n kanssa.

Irrotuksen jälkeen portaat toimitettiin Alfacom Oy:lle, jossa ne kunnostettiin ja maalattiin ennen asennusta. Koska korkeus ei täysin vastannut uutta käyttötarvetta, portaiden alapäähän lisättiin kolme uutta askelmaa ja kantavuus varmennettiin uusilla kantavilla teräspilareilla. Portaiden ylätasanne ja käsijohteet olivat peräisin entiseltä paperitehtaalta ja itse portaat entiseltä sähkölaitokselta.

Rakennusvalvonta hyväksyi portaat käyttöön ilman ongelmia, mikä osoittaa, että uudelleenkäytettävien teräsrakenteiden käyttö on mahdollista.

Kustannukset yllättivät positiivisesti, sillä uudelleenkäytetyt portaat tulivat tilaajalle huomattavasti edullisemmiksi kuin uusien vastaavien hankinta. Kokeilu osoitti, että teräsrakenteiden uudelleenkäyttö voi olla paitsi ekologinen, myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Kuvassa tummanharmaaksi maalatut teräsportaat talvipäivänä,
Hitsaussauma paljastaa, että uudelleenkäytettyjen teräsportaiden kolme alinta porrasaskelmaa asennettiin uutena. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Miksi teräsrakenteiden uudelleenkäyttö kannattaa?

Teräksen valmistus on erittäin energiaintensiivinen prosessi, joka kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Rautamalmista valmistettu uusi teräs tuottaa noin 1,8–2,5 tonnia CO₂ per 1000 kg, kun taas kierrätysteräksen sulattaminen sähkökaariuuneissa vähentää päästöt 0,3–0,7 tonniin CO₂. (Ruukki Construction Oy, 2021.)

Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä  -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

Teräksen tuotantoon liittyvä kaivostoiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja, kuten vesistöjen saastumista ja elinympäristöjen tuhoutumista. Sosiaalisesti terästuotanto voi heikentää työoloja, syrjäyttää paikallisyhteisöjä ja lisätä epäinhimillistä työvoiman hyväksikäyttöä. (Finnwatch, 2024.) Teräksen uudelleenkäyttö toimii ratkaisuna näihin haasteisiin.

KIELO-hankkeen ja Puijon Romun kokeilu osoitti, että käytettyjen teräsrakenteiden hyödyntäminen voi tuoda myös kustannussäästöjä ja edistää työllisyyttä.

 

Miten voisin hyödyntää käytettyjä teräsrakenteita omassa projektissani?

Teräs on monipuolinen ja pitkäikäinen materiaali, jonka uudelleenkäyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. (Teräsrakenneyhdistys, s.a.) Pilarit ja palkit sellaisenaan soveltuvat usein uudelleenkäyttöön, kunhan niiden kelpoisuusominaisuudet on asianmukaisesti varmennettu. Teräspalo-ovista kannattaa selvittää etteivät ne sisällä terveydelle haitallista asbestia.

Erityisesti kantavissa rakenteissa käytettävän materiaalin turvallisuus kannattaa varmistaa alkuperäisten tuotedokumenttien, aistinvaraisen arvioinnin tai teknisten testien (testaus, laskenta) avulla.

Teräsrakenteet ovat kiitollisia materiaaleja uudelleenkäytön näkökulmasta, sillä liitokset ovat usein pulttiliitoksia, terästä on helppo leikata ja hioa kulmahiomakoneella ja pintakäsittelyksi riittää usein pelkkä maalaus.

Turvallisuus ja kestävyys – miten varmistaa materiaalien laatu?

Uudelleenkäytettävän teräksen turvallisuus voidaan varmistaa jo purkutyömaalla erilaisten testausmenetelmien avulla. Tuloksia verrataan alkuperäisiin rakennepiirustuksiin, ja tarvittaessa voidaan suorittaa lisätestauksia tai laskelmia. Helsingin kiertotalousklusteri on kehittänyt työkalun, joka auttaa uudelleenkäyttäjää ja rakennusvalvontaa määrittämään, millä toimenpiteillä rakennustuotteet voidaan todeta turvallisiksi ja toimiviksi uusissa käyttökohteissaan. Työkaluun pääset tutustumaan tästä linkistä.

Lisätietoja työmaatestauksista ja kelpoisuudenosoitusmenetelmistä saat esimerkiksi Rasek Consulting Oy:n Antti Koposelta p. +358 50 414 0082 anttiantero.koponen@gmail.com.

Mistä käytettyjä teräsrakenteita voi hankkia?

Uudelleenkäytettävää terästä löytyy useasta purkukohteesta, sillä teräs on yleisesti käytössä oleva rakennusmateriaali. Suomessa ei vielä ole kattavaa jälleenmyyntiverkostoa käytetyille teräsrakenteille.

Kannattaa tutustua esimerkiksi materiaalitori.fi, Huutokaupat.com, Tori.fi ja huutomylly.fi, spolia.store.fi, purkutori.fi tai kysellä suoraan purku-urakoitsijoilta.

Alalle tarvittaisiin lisää toimijoita, jotka voisivat erikoistua käytettyjen rakennusmateriaalien myyntiin ja kunnostukseen.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja kokeilu on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Blue Economy Mikkeli

Mikkeliläinen vesiosaaminen esillä messuilla Amsterdamissa: BEM Osaamiskeskus kiinnostaa kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita

Japanilainen AWA Paper and Technological Company koekäytti vuoden ajan Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettua testilinjaa hyvin tuloksin. EU-rahoituksella rakennettu testilinja kiinnostaa nyt niin yrityksiä, oppilaitoksia kuin kansainvälisiä yhteistyökumppaneitakin.

Yhteistyö AWA:n kanssa synnytti ainutlaatuisen uuden toimintamallin kaupungin ja yhteistyökumppanin välille ja loi mallin kaupallisen liiketoiminnan kehittämiselle.

”Kaupalliseen palvelutoimintaan luotu malli AWA:n kanssa osoitti, että Mikkeli pystyy käymään kansainvälisiä neuvotteluja ja tekemään sopimuksia, mikä on varsin ainutlaatuista kaupunkiorganisaatioille. Pioneerityö antoi meille oppeja siitä, miten kaupungin luomaa ekosysteemiä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti. Nyt on luotu ennakkotapaus ja pohjaa sille, että malli voi levitä laajemminkin”, Operon Group Oy:n liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jussi Mikkola sanoo.

BEM loi alustan tuotekehitykselle

Operon toimii jätevedenpuhdistamon operaattorina ja kehittää osaamiskeskuksen palveluja asiakkaille yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.

”Mikkelin laitos toimii esimerkkinä jäteveden uusiokäytöstä ja sen mahdollisuuksista. Kaupungilla on paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta tällaisen ekosysteemin rakentamiseen ja ylläpitämiseen yhdessä oppilaitosten kanssa kuin yksittäisillä yrityksillä olisi. Operonin ja kaupungin yhteistyön perusta on, että kaupunki tarjoaa infrastruktuurin ja me tuotamme käytännössä palvelut muille yrityksille.”

Mikkola arvioi, että seuraavat yritykset alkavat hyödyntää tuotekehitysympäristöä jo tänä vuonna. Tutkimusorganisaatioilla on käynnissä hankehakuja, joista voidaan saada pitkäaikaisia käyttötapauksia tuotekehitysympäristölle tulevina vuosina. Blue Economy Mikkeli Osaamiskeskuksella (BEM) on myös lähiaikoina valmius aloittaa laitoksen hyödyntäminen opetuksessa.

”Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet tukea näin alan koulutusta. Oppilaitosyhteistyö tuo pitkäjänteisyyttä testiympäristön kehittämiseen.”

Operon kehittää parhaillaan myös omia digitaalisia ratkaisujaan. Yhdessä kumppaniyrityksen kanssa työn alla on tekoälysovellus, jota voisi hyödyntää MBR- eli kalvobioreaktoriteknologialla toimivan jätevedenpuhdistamon optimointiin. Mipro Oy:n kanssa on rakennettu myös tietoalustaa työkaluksi testiympäristön käyttäjille.

Tuotekehitystä varten Mikkelin uuden vedenpuhdistamon luolastoon on rakennettu tuotekehitysympäristö, joka voidaan räätälöidä yritysten ja oppilaitosten käyttöön.

 

Testiympäristö houkuttelee uusia yhteistyökumppaneita

Parhaillaan on meneillään neuvotteluja useiden kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa, siitä miten niille voitaisiin tarjota vastaavia palveluja.

”Jätevedenpuhdistamon ensimmäisellä testilinjalla voidaan testata esimerkiksi eri valmistajien uusia MBR- eli kalvosuodattimia. Kun jätevesimääräykset tiukkenevat, MBR-teknologia yleistyy”, BEMin koordinaattori Juha Kauppinen sanoo.

Tuotekehitys ja yhteistyöverkostojen rakentaminen vievät oman aikansa. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja myös useiden oppilaitosten kanssa yhteistyömalleista.

”Olemme päässeet hyvin alkuun. Tarjoamme nyt Mikkelissä sellaista palvelua yrityksille ja oppilaitoksille, mitä muualta ei ole saatavilla. Puhtaaseen veteen ja jäteveteen liittyvät ratkaisut ovat kuuma aihe niin luonnon kuin ihmisten aiheuttamien katastrofien vuoksi. Tarvitaan parempaa huoltovarmuutta ja varautumista. Siinä puhdas vesi on keskeinen elementti. Uusia teknologisia ratkaisuja kehitettäessä tarvitaan eri mittakaavan ratkaisuja paikallisesti ja mobiilisti. Näihin testaustarpeisiin me täällä Mikkelissä pystymme vastaamaan.”

BEMin ytimessä ovat Mikkelin kaupunki, kaupungin vesilaitos ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Tiiviisti kehitystyössä ovat mukana Operon Group Oy, Mipro Oy, LUT-yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Operon rakentaa parhaillaan palvelupakettia vesilaitoksille, jotka haluavat tutustua uuteen teknologiaan ja pilotoida sitä. Mikkelin asema puhtaan veden pääkaupunkina tunnistetaan, tiedetään, mitä täällä tapahtuu ja olemme rakentaneet hyvät kansainväliset yhteistyöverkostot. Uskottavuudesta kertoo myös se, että saimme äskettäin vesiteemaan kolme Interreg Central Baltic -hankerahoitusta eli noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa”, Kauppinen kuvaa.

 

Uudet hankerahoitukset tukevat kehitystyötä

Yksi Interreg-hankkeista keskittyy jäteveden teolliseen uusiokäyttöön ja kaksi muuta Itämeren mikromuovipäästöjen ja PFAS-kuormituksen vähentämiseen. Hankkeet eivät ole puhtaita tutkimushankkeita, vaan niissä haetaan myös uusia innovaatioita ja käytännön ratkaisuja, pilotoidaan teknologiaa sekä otetaan mukaan uusia yrityksiä yhteistyöverkostoon. Keskeisessä roolissa ovat myös uusien ratkaisujen soveltaminen ja niiden hyödyntämiseen liittyvän tiedon jakaminen.

”Jäteveden teollinen uusiokäyttö ja mikromuovit ovat kansainvälisestikin kuumia aiheita, joihin pääsemme käsiksi näillä hankkeilla ja samalla lisääntyy tietoisuus mikkeliläisestä osaamisesta Euroopan tasolla. Paikallisesti täällä ei ole aiemmin tehty PFAS- eli ns. ”ikuisuuskemikaalien” testausta, joten saamme nyt myös alueellista tietoa. Käytännössä hankkeiden kautta tulee rahoitusta vesialan innovaatioiden kehittämiseen, testaukseen, pilotointiin ja niistä viestimiseen Euroopan laajuisesti”, Kauppinen sanoo.

Lue lisää läpimenneistä Interreg Central Baltic -hankkeista täältä.

Pilvien yläpuolelta paistava aurinko heijastaa säteensä mereen jossa on pieniä saaria

 

Kansainväliset verkostot laajenevat

BEMin ensimmäiset kansainväliset yhteistyökumppanit löytyivät Aasiasta, kuten Japanista ja Etelä-Koreasta. Aasialaisyrityksiä kiinnostaa pilotoida tuotteitaan Euroopan markkinoille. Euroopassa neuvotteluja on käyty muun muassa tanskalaisten, hollantilaisten ja belgialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Interreg-hankkeet tuovat mukanaan kumppanuuksia Baltian maista ja Ruotsista.

Koulutusyhteistyötä on valmisteltu yhdessä Xamkin kanssa myös käymällä neuvotteluja kazakstanilaisten yliopistojen ja ministeriöiden kanssa.

”Meille tulee myös jatkuvasti tutustumiskäyntipyyntöjä eri organisaatioilta. Niitä tulee myös Team Finlandin kautta ja olemme olleet mukana sen järjestämissä webinaareissa kertomassa toiminnastamme eli kansainväliset verkostomme kasvavat koko ajan vauhdilla”, Kauppinen kertoo.

Blue Economy Mikkelin toimintaa esitellään ensi viikolla yhteisellä Suomi-osastolla Aquatech Amsterdam -messuilla, joita luonnehditaan maailman johtavaksi juoma- ja jäteveden innovaatioita esitteleväksi myyntitapahtumaksi. Joka toinen vuosi järjestettävillä messuilla on yli 20 000 kävijää ja yli 800 näytteilleasettajaa.

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Interreg-hankkeiden hakemiseen on saatu maakuntaliiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

 

 

Yhteyshenkilö:

Juha Kauppinen
BEM koordinaattori, Mikkelin kaupunki
juha.kauppinen@mikkeli.fi
040 162 6894

 

Sinertävässä valossa pitkät rivit korkeita, mustia palvelinkaappeja, joiden sisällä vilkkuvat siniset ja vihreät LED-valot.

Datakeskusten aluetaloudelliset vaikutukset Mikkelissä merkittäviä

Datakeskuksista on käyty viime viikkoina aktiivista julkista keskustelua, ja media on uutisoinut aiheesta laajasti. Asiantuntijat ovat korostaneet datakeskusten merkitystä alueiden elinvoimalle, mutta myös niiden energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyviä kysymyksiä.

Mikkelissä datakeskusliiketoiminnan vaikutuksia on arvioitu jo vuonna 2020. Tuolloin laadittu selvitys osoitti, että mahdollinen suuruusluokaltaan 100  miljoonan euron datakeskusinvestointi toisi kaupunkiin merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä.

Rakentamisen aikana työllisyysvaikutus olisi noin 940 henkilötyövuotta, joista Mikkeliin arvioitiin kohdistuvan 840 henkilötyövuotta. Toiminnan aikana keskuksen suora ja välillinen työllisyysvaikutus olisi noin 110 henkilötyövuotta vuodessa, joista 100 Mikkeliin.

Verokertymästä kaupungille laskettiin muodostuvan vuositasolla noin 1,1 miljoonaa euroa, koostuen kunnallisveroista, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. Lisäksi rakennusvaiheen arvioitiin tuottavan noin 5,6 miljoonaa euroa kaupungin kassaan.

Uudet työpaikat ja investoinnin myötä lisääntyvä kulutus heijastuisivat myönteisesti myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen, palveluihin ja kauppaan.

Datakeskuksen vaikutukset ulottuisivat myös paikalliseen yritystoimintaan ja osaamiskeskittymään. Mikkelissä on jo ennestään valtakunnallisesti merkittävä arkistoinnin, digitoinnin ja tiedonhallinnan osaamiskeskittymä, Memory Campus. Uusi datakeskus voisi vahvistaa tätä ekosysteemiä ja synnyttää uusia yhteistyömahdollisuuksia niin IT-alalla kuin palvelusektorilla.

Pitkällä aikavälillä investointi voisi myös lisätä Mikkelin vetovoimaa teknologian ja innovaatioiden kaupunkina. Selvityksen mukaan datakeskukset voivat toimia referenssinä muille saman alan toimijoille, mikä voi houkutella uusia investointeja alueelle. Esimerkiksi Haminassa Googlen alkuperäinen investointi johti myöhempiin lisäinvestointeihin.

Huomionarvoista on, että viime aikoina Mikkeliin julkistettujen datakeskusinvestointien kokoluokka on nykyhetkellä yhteensä lähes kymmenkertainen raportissa arvioituun verrattuna. Tämä korostaa, kuinka merkittävistä investoinneista on kyse ja miten ne voivat muokata kaupunkien elinvoimaa ja taloutta pitkällä aikavälillä.

Lue tästä loppuraportti 30.11.2020, linkki aukeaa pdf-tiedostona.

sinisävyisen maisemakuvan päällä on tekstiä.

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland -koulutussarja

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland – koulutussarjassa keväällä 2025 käsitellään liiketoimintamahdollisuuksia NATON, Puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden kanssa.

Itä-Suomen yhteiset koulutukset on suunnattu puolustus-, turvallisuus- ja kaksoiskäyttötuotealoilla toimiville ja sinne haluaville yrityksille. Ne tarjoavat syvällistä tietoa ja käytännön vinkkejä siitä, miten yritykset voivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja menestyä alalla.

Tervetuloa verkostoitumaan alan asiantuntijoiden kanssa ja saamaan arvokasta tietoa, joka auttaa yritystäsi kasvamaan ja kehittymään.

Sisältö ja tavoitteet

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland – koulutussarjan tavoitteena on tarjota yrityksille käytännönläheisiä työkaluja ja lähestymistapoja, joiden avulla ne voivat menestyä dynaamisella ja vaativalla puolustus- ja turvallisuussektorilla.

Ohjelma käsittelee muun muassa:

  • Yhteistyömahdollisuuksia NATOn ja Puolustusvoimien kanssa.
  • Puolustusteollisuuden tarjoamia kasvumahdollisuuksia.
  • Parhaita käytäntöjä liiketoiminnan kehittämiseksi alalla.

Verkostoidu ja opi alan huippuosaajilta

Osallistujilla on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja vaihtaa ajatuksia muiden osallistujien kanssa. Koulutukset tarjoavat paitsi arvokasta tietoa, myös mahdollisuuden luoda tärkeitä kontakteja, jotka voivat edistää liiketoiminnan kasvua ja kehitystä.

Kenelle?

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland – koulutussarja on suunnattu kaikille yrityksille, jotka toimivat tai haluavat laajentaa toimintaansa puolustus- ja turvallisuusalalle sekä kaksikäyttötuotteiden pariin.

Älä jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä – lähde mukaan Borderland-koulutussarjaan ja ota seuraava askel liiketoimintasi kehittämisessä!

Lisätiedot

Lisätietoja kannatta kysäistä Ollilta tai Outilta:

Olli Marjalaakso, kehitysjohtaja, puh. 045 317 2651, olli.marjalaakso@mikseimikkeli.fi
Outi Suoninen, projektipäällikkö, puh. 040 543 8350, outi.suoninen@mikseimikkeli.fi.

Aikataulu ja sisältö

Koulutusten aiheet tarkentuvat ja koulutusten suunnittelussa otetaan huomioon yritysten tarpeita ja toiveita.

Osio 2: 26.3.2025 klo 14-15

Toimittajaksi Puolustusvoimille? Hankintaprosessi step by step:

  • Yhteydet
  • Vaatimukset
  • Rahoitusvaihtoehdot
  • Markkinointi ja myynti
  • Case esimerkki (alihankintaketju)
  • Keskustelua.

Puheenvuoro: Timo Vetri, hankinta-alan johtaja, Pääesikunta.

Live-tapahtuma Joensuu/Kuopio/Savonlinna/Mikkeli ja etänä Microsoft Teams.

Ilmoittaudu tästä.

Osio 3
: 24.4.2025 klo 14-15

Tapahtumapaikka tarkentuu.

Toimittajaksi Natolle? Vaatimukset ja mahdollisuudet

  • Kuka tilaa?
  • Mistä vaatimukset?
  • Keneen otetaan yhteys?
  • Jo toiminnassa mukana olevan yrityksen puheenvuoro
  • Mistä tukea? (rahoitus)
  • Markkinointi ja myynti.


Osio 4: 
22.5.2025 klo 14-15

Ohjelma ja tahtumapaikka tarkentuvat.

Menneet modulit

Osio 1: 13.2.2025 klo 14-15 // Etätoteutus Microsoft Teams

Johdanto aiheeseen ja koulutuskokonaisuuteen:

  • Tilaisuuden avaus, Jukka Kopra, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
  • Puolustustarvikealanverkostot yrityksille; case Savo Defence sekä Team Finland verkoston tuki, 
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Karoliina Tilaeus
  • Etelä-Savon Ely-keskus
- Borderland- koulutuskokonaisuuden esittely ja keskustelu yritysten tarpeista. 
Key Account Manager / ICT Hub & Digital Border Security Mervi Huttunen,  Business Joensuu.

 

Koulutussarjaa on järjestämässä MikseiMikkelin hallinnoima Etelä-Savo Goes Global -hanke, jonka keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Hanke on saanut EU-osarahoituksen ja rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

 

Pilvien yläpuolelta paistava aurinko heijastaa säteensä mereen jossa on pieniä saaria

Viisi Interreg-hanketta tuo Mikkeliin suoraa EU-rahaa 2,5 miljoonaa euroa

Nyt saatiin todella hyviä uutisia! Kaikkiaan viisi Interreg Central Baltic -ohjelman neljännelle hakukierrokselle jätettyä hankehakemusta meni läpi ja Mikkeliin saadaan suoraa EU-rahaa 2,5 miljoonaa euroa.

Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Ohjelmasta tuetaan aluekehityksen tavoitteita, vahvistetaan Itämeren aluetta eurooppalaisena talousalueena sekä etsitään yhteisiä ratkaisuja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden haasteisiin.

Mikkelin kehitysyhtiö Mikseille myönnetyt Interreg Central Baltic -ohjelman viisi hanketta liittyvät vesiliiketoimintaan ja -tutkimukseen, työllistymiseen sekä matkailuun.

Kolmessa vesiliiketoiminnan edistämiseen tähtäävien hankkeiden keskiössä ovat jäteveden teollinen uusiokäyttö sekä Itämeren mikromuovipäästöjen ja PFAS-kuormituksen vähentäminen.

Neljäs hanke edistää harvaan asuttujen alueiden nuorten työllistymistä tekstiili- ja muotialalla lisäämällä kestävää liiketoimintaosaamista sekä yrittäjyyden taitoja.

Viidennessä hankkeessa keskitytään Itä-Suomen matkailutarjonnan monipuolistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen rajat ylittävän yhteistyön avulla EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.

”Hankkeissa yrityksillä on mahdollisuus testata, pilotoida ja kehittää vesialan innovaatioitaan sekä kaupallistaa niitä tiiviissä yhteistyössä kuntasektorin kanssa. Lisäksi yritykset saavat tietoa EU:n tulevista vaatimuksista, jotta ne voivat kehittää jätevedenpuhdistamoille säädökset täyttäviä teknisiä ratkaisuja samalla edistäen omaa liiketoimintaansa”, kuvaa Saija Tillgren, projektipäällikkö ja asiantuntija Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

”Toivon eteläsavolaisten yritysten aktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin, jotta ne pääsevät konkreettisesti parantamaan valmiuttaan kasvaa ja kansainvälistyä. Tässä on myös loistava tilaisuus verkostoitua eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja hankkia uusia asiakkaita”, Tillgren päättää.

Myönnetyt viisi hanketta ovat kolmivuotisia. Hankehakemusten kirjoittaminen on toteutettu Miksein hallinnoiman Suuntana Interreg ja Horisontti Eurooppa -hankkeen puitteissa. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Joukko ihmisiä seisoo ison kallioseinämän edessä

Mikkelin matkailuyrittäjät hakivat oppia Ranskasta – kalliotaide ja kulttuurimatkailu keskiössä

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen yrittäjät osallistuivat marraskuussa 2024 opintomatkalle Ranskan Ariègen alueelle. Matkan tavoitteena oli syventyä kalliotaidekohteiden hyödyntämiseen matkailussa, vahvistaa yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa sekä ammentaa ideoita kestävän kulttuurimatkailun kehittämiseen. Mukana matkalla olivat Uhkua Oy, Yöveden Ateljeekoti, Savo Nature Oy, RIB-Saimaa, sekä Mikkelin oppaitten Helena Partanen ja Elsi Heimonen-Kerkelä.

Viisipäiväisen matkan aikana yrittäjäryhmä vieraili Bédeilhacin ja Niauxin esihistoriallisissa luolissa, joissa sijaitsee jopa 14 000 vuotta vanhaa kalliotaidetta. Lisäksi ohjelmassa oli osallistuminen Prehistoric Rock Art Trails (PRAT) -verkoston seminaariin ja vuosikokoukseen, jossa keskusteltiin kalliotaiteen matkailullisesta potentiaalista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Uusia oivalluksia, verkostoitumista ja yhteistyömahdollisuuksia

Matkalta saadut opit vahvistivat suomalaisten kalliotaidekohteiden, kuten Astuvansalmen kalliomaalausten, merkitystä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Yrittäjät näkivät erityisesti tarinallistamisen ja kohderyhmäajattelun keskeisinä tekijöinä kulttuurimatkailun kehittämisessä.

”Matka kirkasti ajatusta siitä, miten voimme hyödyntää kalliotaidetta osana matkailupalveluita. Esimerkiksi opastettujen kierrosten tarinankerrontaa ja visuaalista esitystapaa voisi kehittää vastaamaan eurooppalaisia esimerkkejä”, kertoo Katja Antonoff Yöveden Ateljeekodista.

Matkan yksi keskeinen tavoite oli myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen ja tutustuminen, jotta yhteistyön aloittamisen kynnys madaltuisi. Yrittäjät kokivat, että tiivis yhdessäolo matkalla mahdollisti uudenlaisen keskustelun ja loi pohjaa konkreettisille yhteistyökuvioille.

”Yrittäjien yhteistyö tiivistyi ja päästiin jo konkretiaan. Olemme aiemmin keskustelleet yhteistyöstä, mutta arjen kiireissä yhteinen aika on ollut kortilla. Nyt saimme rauhassa ideoida ja jo suunnitella uusia matkailutuotteita yhdessä”, kertoo Asta Aalto Uhkua Oy:sta.

Lisäksi matkalla syntyi konkreettisia ideoita yhteistyöhön. Yrittäjät pohtivat esimerkiksi yhteispakettien kehittämistä, joissa yhdistetään kulttuuri-, historia- ja luontomatkailu sekä digitaalisten esitystapojen hyödyntämistä suomalaisissa kalliotaidekohteissa.

Kansainvälinen verkostoituminen avaa ovia

Päämaja-hanke vahvisti rooliaan eurooppalaisessa kalliotaideverkostossa, kun Tarja Pönniö-Kanerva valittiin PRAT-verkoston hallitukseen kaudelle 2025–2028. Tämä tarjoaa Mikkelin alueen matkailulle entistä paremmat mahdollisuudet näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

”Matka osoitti, että Astuvansalmen kaltaisille kohteille on kiinnostusta myös kansainvälisesti. Yhteistyö muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa auttaa meitä tuomaan esiin kalliotaiteen arvoa ja kehittämään kestävää matkailua”, toteaa Pönniö-Kanerva.

Seuraavat askeleet

Matkan kokemukset tukevat Päämaja-hankkeen tavoitteita kehittää Mikkelin alueen kulttuurimatkailua ja lisätä kansainvälistä vetovoimaa. Yrittäjät aikovat hyödyntää opintomatkalta saatuja oivalluksia uusien palveluiden kehittämisessä ja kansainvälisen markkinoinnin suunnittelussa.

”Kesälle 2025 syntyi uusia takuulähtöisiä tuotteita, joissa yhdistyy usean yrittäjän palvelut Ristiinassa – opastuspalvelut, kuljetuspalvelut ja lähiruokaelämys Saimaan saaressa. Lisäksi verkosto tarjoaa muun muassa majoituspalveluja. Ristiinaan on syntynyt vetovoimainen kalliotaiteesta ja Saimaan upeasta luonnosta ammentava matkailudestinaatio”, iloitsee Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätietoja

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö, Päämaja-hanke
Mikkelin matkailun kehittämishanke
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Sodan ja rauhan keskus Muistin ryhmähanke, jossa kehitetään Mikkelin historiaan ja kulttuuriperintöön perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma hanke.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiäMonivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

       
Tummahiuksinen mies seisoo päällään harmaa huppari.

Lääkehävikki ja lääkkeiden saatavuushäiriöt voidaan saada hallintaan

Viime vuonna perustettu mikkeliläisyritys, Medscion Oy, sai tammikuussa valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen, joka vähentää lääkehävikkiä ja tuo siten hyvinvointialueille kustannussäästöjä. Nyt etsitään rahoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöitä ratkovan sovelluksen kehittämiseen.

Mikkelin keskussairaalan sairaala-apteekin proviisori Juha Hyyryläisellä on takanaan 10 vuotta kokemusta farmasia-alalta julkisella puolella. Idea oman yrityksen perustamisesta ja alan kaipaamista työkaluista nojaa vahvasti hänen omaan kokemukseen.

”Olen ollut kolme kertaa asiantuntijana 150 miljoonan euron lääkehankintakierroksilla, vedän kliinisen farmasian tiimiä ja älylääkekaappiprojektia sekä toimin tutkimuslääkevastaavana ja turvallinen lääkehoito ja lääkeneuvottelukunnan työryhmän jäsenenä. Olen myös ollut suunnittelemassa Mikkelin keskussairaalan uudisosien hankkeita lääkehuollon osalta. Mikkeli on loistava näköalapaikka kehittää uusia sovelluksia alalle.”

Lääkkeiden saatavuusongelmat hallintaan

Viime vuosina terveydenhuollon julkisella puolella kustannusten hillinnästä on tullut entistä tärkeämpää. Hyyryläinen lähti ideoimaan yhtiölleen sovelluksia, jotka toisivat lääkkeiden saatavuuteen tehokkuutta ja lääkkeiden hävikki vähenisi. Hän korostaa, ettei aina ole syytä tehdä niin kuin on tehty ennen.

”Oma näkökulmani kehittämiseen on tekninen. Prosesseissa olisi paljon tehostettavaa. Esimerkiksi kun lääkkeiden saatavuudessa on häiriöitä, korvaavan valmisteen selvitystyö vie paljon työaikaa, kun työ tehdään kaikissa sairaala-apteekeissa jokaisella hyvinvointialueella erikseen. Käytännössä työprosessit ovat samanlaisia ja työkaluina käytetään excel- ja word-taulukoita ja sähköpostia. Tietoa kaivetaan 5-6 eri tietolähteestä, eikä yhtenäistä tietoa ole. Julkisella puolella meillä on mahdollista korvata tuotepuutteita farmaseuttisesti riittävän samankaltaisilla tuotteilla eli voimme soveltaa tiedon perusteella.”

Kehitteillä oleva sovellus kokoaa tietoa lääkeyrityksistä, tukuista ja viranomaistahoilta yhteen paikkaan, tekee selvitystyötä varten käyttäjälle ehdotuksia automaattisesti, jolloin saatavuushäiriöitä voitaisiin hallita tehokkaammin ja myös dokumentoida paremmin.

”Tällä hetkellä jopa 1-4 ihmisen työpanos kussakin sairaala-apteekissa kuluu saatavuushäiriöiden selvittelyyn ja ennakointiin. Sovelluksemme toisi sairaala-apteekkien arkeen mittavan työajan säästön.”

Medscion Pharma Solutions Oy etsii parhaillaan rahoittajia sovelluksen kehittämiseen. Juha Hyyryläinen kuulee mielellään asiasta kiinnostuneista sijoittajista, säätiöistä ja muista rahoituslähteistä.

Hävikkitutka tuo kustannussäästöjä

Tammikuussa 2025 yritys sai valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen. Lääkehävikin vähentämiseen on kehotettu jo pitkään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia koskevassa määräyksessään huomioinut lääkehävikin jo vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuodesta 2017 ohjeistanut samaan. Myös EU-tasolta tulee sama viesti. Lääkehävikki on merkittävä kansantaloudellinen ongelma myös Suomessa.

”Arvio on, että noin viisi prosenttia julkisen terveydenhuollon lääketukuista ostettavista lääkkeistä päätyy hävikiksi. Laskennallisesti tämä vastaa sitä, että lääkkeitä vanhenee noin 45 miljoonalla eurolla vuodessa hyllyyn. Mielestäni on tärkeää muistaa myös se, että hävikiksi päätyvien lääkkeiden koko elinkaari on ollut turha aina valmistuksesta, kuljetuksiin, varastointiin, hyllytykseen ja hävitykseen. Kun lääkehävikki pienenee, rahaa säästyy ja luonto kiittää.”

Medscionin kehittämä Hävikkitutka-sovellus tuo nykytilanteeseen kolme parannusta. Sen avulla on helppoa raportoida lääkehävikistä, tunnistaa lääkehävikin kulut ja ennakoida mahdollista tulevaa hävikkiä.

”Hävikkitutkan tiedon varassa on helpompi nähdä, pitäisikö tiettyjen lääkkeiden hyllyvarastomääriä pienentää, minkälaisia kustannuksia hävikistä muodostuu ja miten voidaan ennakoida tulevia lääkkeiden käyttötarpeita paremmin.”

Sovellus on herättänyt alalla kiinnostusta, ja ensimmäisiä sopimuksia solmitaan parhaillaan.

Ketterä tiimi haluaa kasvaa lähialueilla

Medscion toimii ketterästi kolmen osakkaan työnjaolla. Toimitusjohtaja Juha Hyyryläinen innovoi, myy ja markkinoi. Teknologiapäällikkö Simo Haatainen vastaa teknisestä tuotekehityksestä. Asiantuntijana toimii tohtori Tuomas Mansikkala, Oulun yliopiston postdoc-tutkija ja 14WORLD-tohtoriohjelman datavastaava.  Yritys hyödyntää tekoälyä osana tuotekehitystään.

Medscion haluaa kehittää terveydenhuollon julkiselle puolelle uusia innovaatioita, jotka tuovat kustannustehokkuutta ja säästävät työaikaa. Juha Hyyryläinen toivookin, että hyvinvointialueiden päättäjät eri puolilla maata muistaisivat, että säästöpaineidenkin aikana kannattaa edistää uusia asioita, jotka tuovat tehokkuutta toimintaan.

”Jos hyvinvointialue investoi 10 000 euroa ja saa sillä 200 000 euron vuosisäästöt, miksei sitä investointia voisi tehdä”, hän havainnollistaa.

Yritys haluaa ensin saada Hävikkitutkan ja lääkkeiden saatavuusongelmia ratkovan sovelluksensa käyttöön kotimaassa ja sen jälkeen on luontevaa laajentaa kansainvälisesti.

”Sairaala-apteekkien jälkeen tähtäämme avoapteekkipuolelle. Meillä on Suomessa yli 600 avoapteekkia ja niillä on sivuapteekkeja. Yksi markkina-alueistamme on siellä. Kun saamme tehtyä proof of concept -prosessit kotimaassa, sitten on luontevaa lähteä laajentumaan Pohjoismaihin ja Baltiaan, joissa on samantyyppisiä toimintamalleja kuin täällä meillä. Keski-Eurooppaa varten on sitten jo tehtävä iso markkinaselvitys, sillä siellä käytänteet ovat erityyppisiä.”

Yrityksen perustamisvaiheessa Juha Hyyryläinen koki saaneensa arvokasta käytännön tietoa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolinilta, joka on erikoistunut luotsaamaan startup-yrityksiä niiden tuotekehityksessä, rahoituksessa, kasvussa ja kansainvälisyydessä.

”Sain Miksei Oy:n Marjolta arvokkaita neuvoja yrityksen alkumetreille, osakaskäytänteisiin, osakeantiin ja rahoitusasioihin. Aikanaan varmasti saamme myös kansainvälistymiseen liittyen tukea.”

Lisätiedot

Juha Hyyryläinen
toimitusjohtaja, Medscion Oy
puh. 040 840 4208, juha.hyyrylainen(at) medscion.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin
kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Miksein hallinnoima Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

mies seisoo keltaisessa takissa ja pipo päässä järvellä mustassa vesijetissä

Etelä-Savon pääomarahastolta merkittävä sijoitus mikkeliläisyritykseen: Sähköisiä vesijettejä kehittävä ja valmistava Viva Jets Oy sai pääomasijoituksen

Sähköisten vesijettien kehittämisen edelläkävijäyrityksiin kuuluva Viva Jets Oy (Viva Electric Jets) on saanut merkittävän sijoituksen Etelä-Savon pääomarahastolta (South Savo Growth Fund Ky). Rahoituksen turvin yritys voi nopeuttaa kestävästi ja ympäristöystävällisesti tuotettujen sähköisten vesijettien kehitystyötä ja tuotannon käynnistämistä.

”Ilahduimme Etelä-Savon pääomarahaston sijoituksesta. Etelä-Savon pääomarahasto on merkittävä pääomasijoittaja, joka tukee innovatiivisia startup-yrityksiä maakunnan alueella. Sijoitus kertoo luottamuksesta tavoitteeseemme luoda uudenlaista liiketoimintaa kevyen sähköisen vesillä liikkumisen toimialaan. Tämä sijoitus auttaa meitä tavoitteessamme käynnistää sarjatuotanto Mikkelissä. Olemme kiitollisia sijoittajillemme luottamuksesta ja tuesta. Jatkamme sähköiseen vesillä liikkumiseen liittyvää tuotekehitystä, ja olemme siten luomassa entistä kestävämpää tulevaisuutta alalle”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

Viva Jets aloittaa uuden sukupolven tuotteiden testauksen ensi kesänä, ja jeteistä kiinnostuneet voivat alkaa tehdä ennakkovarauksia.

Viva Jets on jo aiemmin saanut mukaan kehitystyöhön yksityisiä sijoittajia, ELY-keskuksen (TEM, työ- ja elinkeinoministeriö) ja Suur-Savon energiasäätiön.

Viva Jets Oy on Mikkelissä toimiva yritys, joka haluaa osaltaan mullistaa kevyen sähköisen vesillä liikkumisen toimialan tuomalla kuluttajille omaan suunnitteluun ja teknologiaan perustuvia tuotteita, ns. vesijettejä, jotka soveltuvat niin kuluttajien kuin viranomaisten käyttöön. Yhtiön tuotekehityksen tavoite on vähentää ympäristön kuormitusta kehittämällä äänettömiä, tilavia, tehokkaita ja kustannusedullisia ratkaisuja kevyeen sähköiseen vesillä liikkumiseen.

Klusteriyhteistyö vauhdittaa kasvua

Viva Jets kuuluu Etelä-Savoon muodostuneeseen kevyen sähköisen liikkumisen klusteriin, jonka yritykset kehittävät omia tuoteperheitään tavoitteenaan kasvaa ja kansainvälistyä hyödyntäen synergioita muiden klusteriyritysten kanssa. Vuoden 2024 helmikuussa alkanut hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

ELY-keskuksen osarahoittamaa hanketta Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä koordinoiva Marjo Niittuaho-Nastolin on vaikuttunut klusteriyritysten tuotekehityksestä ja valmiuksista kansainvälisille markkinoille.

”Luonto ja matkailijat kiittävät, kun sähköisestä kevyestä liikkumisesta tulee vesillä pian uusi normaali. Sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja kehittää uudenlaisia innovaatioita, tuotteita ja palveluita Etelä-Savon maakuntaan. Viva Jets on yksi sähköisen kevyen liikkumisen edelläkävijäyrityksistämme, joka on alusta saakka herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti”, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuvaa.

Niittuaho-Nastolin oli myös edistämässä Etelä-Savon pääomarahaston (South Savo Growth Fund Ky) perustamista. Rahasto sijoittaa voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä hakeviin nuoriin siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiin, joilla on yhteys Etelä-Savoon. Rahaston sijoittajiin kuuluu Etelä-Savon ELY-keskus ja alueen merkittäviä yrityksiä sekä sijoittajia sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit.

Lisätiedot:

Timo Kronqvist, toimitusjohtaja, Viva Jets Oy
timo.kronqvist(at)vivajets.com
puh. 044 597 0609

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 615

Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama.


Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

Mikkelin kaupunki kilpailuttaa kiertotalousoperaattorin palveluita – Hae mukaan puitesopimustoimittajaksi!

Mikkelin kaupunki on käynnistänyt kilpailutuksen, jonka tavoitteena on muodostaa puitesopimus kiertotalousoperaattoripalveluista kaupungin purku-, saneeraus- ja rakennuskohteisiin. Tämä avaa alan toimijoille mahdollisuuden osallistua kaupungin kestävän kehityksen edistämiseen sekä kiertotalouden integroimiseen rakennus- ja purkuprosesseihin.

Kaupunki hakee asiantuntevia kumppaneita muun muassa:

– Hyväkuntoisten irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytön kartoitukseen
– Em. tuotteiden jälleenmyynnin organisointiin
– Uudelleenkäytöstä saatujen hyötyjen raportointiin ympäristötilinpäätöstä varten, mm. hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat
– Uudelleenkäyttöä palveleviin lisätutkimuksiin mm. rakenteideiden lujuusmittaukset

Kilpailutuksen kautta Mikkelin kaupunki haluaa vahvistaa kiertotalouden roolia rakentamisen ja purkamisen prosesseissa. Hankinnan palveluita voivat tarvittaessa hyödyntää myös Mikkelin kaupunkikonsernin enemmistöomisteiset yhtiöt, kuten Mikalo Oy, Kiinteistökehitys Naistinki Oy ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Puitejärjestelyyn valitaan enintään neljä toimittajaa, ja toimeksiannot jaetaan ensisijaisesti etusijajärjestyksen perusteella. Lisäksi tilaajalla on mahdollisuus järjestää minikilpailutuksia tai erilliskilpailutuksia, mikäli toimeksiannon erityispiirteet sitä edellyttävät.

Lisätiedot ja tarjouspyyntö löytyvät osoitteesta: https://tarjouspalvelu.fi/UX/TP/SiirryTarjouspyyntoon/?tpId=545719&p=21

Tarjoukset on jätettävä 28.2.2025 klo 12.00 mennessä Tarjouspalvelu Cloudian kautta.

 

Kilpailutus on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

vaaleahiuksinen nainen pinkissä jakussa takanaan jättimäinen konferenssitila ja eu-maiden lippuja

Elsi Katainen kannustaa itäsuomalaisia yrittäjiä tarttumaan EU-rahoituksen mahdollisuuksiin

Europarlamentaarikko Elsi Katainen vierailee Mikkelissä perjantaina 21. helmikuuta 2025. Vierailunsa aikana Katainen korostaa suoran EU-rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti itäsuomalaisille yrityksille ja toimijoille. Hän kannustaa alueen yrittäjiä aktivoitumaan, osallistumaan kansainvälisiin konsortioihin ja hyödyntämään EU:n tarjoamia rahoitusinstrumentteja.

”EU-rahoitus voi avata merkittäviä mahdollisuuksia alueen yrityksille ja toimijoille. On tärkeää, että yritykset uskaltavat lähteä mukaan kansainvälisiin hankkeisiin ja konsortioihin. Menestyksekäs rahoituksen hakeminen vaatii yhteistyötä, strategista suunnittelua ja sitkeyttä, mutta se voi myös tuoda aivan uudenlaisia kasvumahdollisuuksia ja resursseja”, Katainen toteaa.

Katainen nostaa esiin myös konkreettisia tapoja, joilla MEP voi tukea alueen toimijoita: ”Europarlamentaarikot voivat auttaa löytämään oikeat kontaktit ja varmistaa, että itäsuomalaiset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi rahoitusohjelmien ehdoissa. Voimme toimia sillanrakentajina ja viestinviejinä EU:n instituutioiden ja paikallisten toimijoiden välillä.”

Vierailun yhteydessä järjestetään EU-rahoituskoulutus 21. helmikuuta, joka tarjoaa Etelä-Savon yrityksille ja muille toimijoille konkreettisia vinkkejä ja näkökulmia EU-rahoituksen hakemiseen.

EU-rahoituskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon toimijoiden valmiuksia hakea ja hyödyntää EU-rahoitusta. Europarlamentaarikko Katainen on mukana aamu- ja iltapäiväkoulutuksissa kummassakin tilaisuudessa puolen tunnin ajan, jolloin osallistujilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä.

Lisätiedot

Toni Viljamaa, Elsi Kataisen kotimaan avustaja, 044 215 6246, toni.viljamaa@la.europarl.europa.eu.

Saija Tillgren, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 050 387 2691, saija.tillgren@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoa EU-rahoituskoulutuksesta

EU-rahoituksen hyödyntäminen edellyttää strategista suunnittelua ja yhteistyötä. Yritykset voivat hakea rahoitusta itsenäisesti tai osana kansainvälisiä konsortioita. Tehokas EU-rahoituksen saaminen vaatii syvempää tietoa rahoitusohjelmien vaatimuksista sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. 21.2. aikana järjestetään kaksi koulutustilaisuutta: aamutilaisuus klo 9–11 on suunnattu aluehallinnon, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja elinkeinotoiminnan edustajille, ja iltapäivätilaisuus klo 13–15 on suunnattu yrityksille.

Tilaisuus on maksuton ja sen järjestävät MikseiMikkelin hallinnoima Kv-rahoitus haltuun -hanke sekä Europe Direct Etelä-Savo. Lisätiedot: saija.tillgren@mikseimikkeli.fi sekä koulutuksen ilmoittautumissivulla.

Miksein hallinnoimalla Kv-rahoitus haltuun -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Hankkeessa vahvistetaan pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä sekä mahdollisuutta hyödyntää suoria kv-rahoituksia ja klusteriyhteistyön kautta avautuvia rahoitustukia. Hankkeelle rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto/AKKE.