Tässä artikkelissa käydään läpi perustietoa Mikkelistä.

1. Mikkelistä yleisesti
2. Työpaikat ja väestön koulutus
3. Sijainti ja liikenneyhteydet
4. Markkinat ja ostovoima
5. Tontit ja toimitilat
6. Yritystoimintaa tukevat palvelut
7. Alueelliset vetovoimatekijät
8. Pehmeät vetovoimatekijät
9. Tulevaisuuden näkymät

1. Mikkelistä yleisesti

Mikkeli (ruotsiksi St. Michel) on 53 843 asukkaan kaupunki Itä-Suomessa. Kaupunki on väestömääränsä ja ostovoimansa perusteella Etelä-Savon maakunnan maakuntakeskus. Mikkeli on Suomen 18. suurin kaupunki. Kaupungin itäosat sijaitsevat Euroopan 4. suurimman makean veden alueen Saimaan rannalla. Lännessä Otavan taajama rajautuu maakuntajärvi Puulan rantaan. 

Mikkelin kaupungin pinta-ala on 3 230 m2, josta 681 m2 on vesistöä. Kaupungin keskustan lisäksi merkittäviä taajamia ovat Otavan, Haukivuoren, Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Väestöstä 80 % asuu taajama-alueella. 

Vuonna 1838 perustettu Mikkeli kuuluu Suomen suurimpiin vapaa-ajan keskittymiin. Kaupungissa on 27 721 kotitaloutta sekä 10 349 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asuntojen omistajista 70 % asuu talousalueen ulkopuolella, joten vapaa-ajan asutus on kaupungin palvelurakennetta ja ostovoimaa tarkastellessa merkittävä tekijä. Keskimäärin yhtä vapaa-ajan asuntoa käytetään 85 päivänä vuodessa. 

Vuonna 2022 Mikkelin kaupunginjohtajana toimii Timo Halonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Pirjo Siiskonen.

2. Työpaikat ja väestön koulutus

Mikkelin kaupungin väestöstä 73,6 % on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 29,8 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kaupungin alueella oli vuoden 2016 lopussa 22 500 työpaikkaa, kun työllistä väestöä oli saatavilla 21 700 henkilöä. 90 % kaupungin työvoimasta työskenteli Mikkelissä. Maakuntakeskuksena Mikkeli vetää puoleensa työvoimaa myös seudun lähikunnista, joissa asui joulukuussa 2018 yhteensä 24 600 ihmistä. Yrittäjien osuus työvoimasta on yksi maan korkeimpia, lähes 15 prosenttia. 

Työttömien osuus työvoimasta joulukuussa 2018 oli 8 %. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen ja pitkäaikainen työllisyyden laskusuhdanne saatiin pysähtymään vasta 2014. Tästä lähtien työllisyys alueella on tasaisesti parantunut. Erityisen positiivinen muutos nähtiin vuoden 2018 aikana. 

Mikkeli on perinteisesti ollut vahva opiskelijakaupunki. Kaupungissa toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), jossa opiskelee vuosittain noin 3000 nuorta opiskelijaa ja 5000 aikuisopiskelijaa. Tarjolla on 47 eri perustutkintoa, 24 ammattitutkintoa ja 8 erikoisammattitutkintoa. Noin 80 % valmistuneista jää maakuntaan töihin. 

Mikkelissä toimii myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka on opiskelijamäärältään Suomen 5. suurin korkeakoulu. Vuonna 2018 Xamk tarjosi korkea-asteen opintoja 89 koulutusohjelmassa yhteensä 7900 tutkinto-opiskelijalle.  Noin puolet opiskelijoista opiskelee Mikkelin kampuksella. Korkeakoulu tarjoaa myös 7 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa.  

Mikkelin yliopistokeskus on kolmas kaupungissa toimivista koulutusyksiköistä ja Yliopistokeskuksen kampusalueella sijaitsee useiden eri yliopistojen yksiköitä, mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan koulutusyksikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, LUT-yliopiston yrittäjyyden tutkimusyksikkö sekä kansainvälinen jatko-opiskelijoita kouluttava Vihreän kemian laboratorio. Kampuksella englanninkielisessä kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelee vuosittain noin 250 tutkinto-opiskelijaa sekä Co-op network studies ohjelmassa 320. Lisäksi kampus toteuttaa Helsingin Yliopiston täydennyskoulutusta noin 1150 opiskelijalle vuodessa. Kampuksella työskentelee 130 vakituista työntekijää. Lisäksi Luonnonvarakeskuksessa, kesäyliopistossa ja kampuksen tutkijahotellissa on tilat noin 150 erityisasiantuntijalle ja tutkijalle. 

 Tutkimusten mukaan Mikkelissä on Kuopion ohella Suomen toimivin yritysten ja oppilaitosten yhteistyö. 

3. Sijainti ja liikenneyhteydet

Logistinen sijainti on Mikkelin vahvuus.

Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa valtateiden 5, 13 ja 15 risteyskohdassa. Kaupungin sijainti on Itä-Suomen syöttöliikennettä ajatellen logistisesti erinomainen: lähes kaikki Itä-Suomen syöttöliikenne kulkee valtatie 5:n kautta. Matka Helsingin keskustaan on 230 km ja tyypillinen matka-aika henkilöautolla on noin 2h 45 minuuttia. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 13 linja-autoyhteyttä.  Automäärä valtatie 5 Mikkelin kohdalla on noin 15300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Mikkeliin on myös rautatieyhteys. Savon rata kulkee Helsingistä Kouvolan kautta Mikkeliin ja edelleen Suomen halki Kuopioon, Iisalmeen ja Ouluun. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 7 junayhteyttä. Matka-aika rautateitse on hieman yli 2,5 tuntia. Rautateitä pitkin on myös junayhteys Venäjälle Pietariin ja Moskovaan. 

Vientiyrityksiä palveleva, uusi 2018 avattu Railgate Finland –ratayhteys Kouvolan kautta Pietariin, Moskovaan, Khorgokseen ja edelleen Venäjän halki Kiinaan Xi’aniin tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle laiva- ja lentoyhteydelle. Reitin kuljetusaika Kiinaan on vain 14 päivää. 

Lähimmät vientisatamat Mikkelistä ovat Kotkan satama ja Helsingin Satama. Etäisyys Mikkelin kaupungista Kotkan satamaan on 162 kilometriä valtatietä 15 pitkin. Kotka toimiikin useimpien alueella toimivien yritysten ensisijaisena vientisatamana. Pienempää alusliikennettä sekä esimerkiksi puutavaran uittokuljetusta varten Mikkelin Ristiina sijaitsee lisäksi Saimaan syväväylällä. Syväväylällä alusten suurin sallittu syväys on 4,2 metriä. 

Mikkelissä toimii myös EU/AFIS -periaatteella toimiva kansainvälinen lentoasema (IATA: MIK, ICAO: EFMI). Lentoaseman 1702 metriä pitkä ja 44 metriä leveä kiitorata sekä ILS Cat 1 -laitteisto mahdollistavat liikennöinnin esimerkiksi Embraer 170/190, Airbus A318/319/320 ja Boeing 737-konetyypeillä. Low cost -statuksesta johtuen lentoaseman käyttö- ja operointikustannukset ovat erittäin kilpailukykyiset. Tällä hetkellä lentoasemalla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. 

Alueen läpi kulkee kaksi Fingrid Oyj:n kantaverkkoa: Mäntyharjusta Otavan kautta Mikkelin Rämälään saapuva 110 kilovoltin voimajohtolinja sekä Lappeenrannasta Ristiinan kautta Mikkeliin ja edelleen Pohjois-Suomeen jatkava 400 kilovoltin voimajohtolinja. Linjojen läheisyydessä on kaavoitettuna vapaata aluetta teollisuuskäyttöön. Saatavilla on myös datakeskussijainteja valmiine esiselvitysmateriaaleineen.

4. Markkinat ja ostovoima

Mikkelin kaupungissa asuu yhteensä 55 843 ihmistä. Lähikunnat mukaan lukien talousalueen koko on noin 75 000 ihmistä. Kaupungissa oli vuoden 2018 lopussa 27 721 kotitaloutta. Keskitulo Mikkelissä oli vuonna 2015 yhteensä 26 261 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 28 750 euroa. Keskitulo oli täten 9 % maan keskiarvoa alhaisempi. Yksi keskituloon madaltavasti vaikuttava tekijä on alueen eläkeläisväestön määrä: yli 64-vuotiaita on Mikkelissä 25 % väestöstä, kun koko maassa vastaava luku on 21,4 % väestöstä. Keskimääräinen eläke Mikkelissä vuonna 2017 oli 1 567 € kuukaudessa. Eläkeläisväestön osuus Mikkelissä on 14 % maan keskiarvoa suurempi. 

Mikkelissä on pääkaupunkiseutuun verrattuna pienemmät palkat. Palkkaero kasvaa koulutuksen ja aseman myötä; johtajien ja ylimpien virkamiesten palkkatasoero voi olla jopa 23 %, kun työntekijöiden keskimääräinen palkkatasoero on alle 5 %. Pienin palkkatasoero, noin 1,5 %, on sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä. 

Kotitalouden käytettävissä olevat tulot Mikkelissä olivat vuonna 2016 keskimäärin 35 000 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 38 000 euroa. Keskitulo oli täten noin 8 % maan keskiarvoa alhaisempi. Alueen metsävarallisuus ja vapaa-ajan asutuksen määrä ovat eräitä alueellista tuloeroa kaventavia tekijöitä. Esimerkiksi kaupungin 10 349 vapaa-ajan asunnossa kulutus mökkikuntaa kohden on 3 673 euroa vuodessa. 

Mikkelin ja lähikuntien yhteenlaskettu ostovoima vuonna 2012 oli 688,9 miljoonaa euroa. Summa on noin 52 % koko Etelä-Savon maakunnan ostovoimasta. Lisäksi alue saa vuosittain välitöntä matkailutuloa vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta noin 51,5 miljoonaa euroa. Mikkelin seutualueella päivittäistavarakaupan ostovoima on 18 % luonnollista kokoaan suurempi johtuen pääosin vapaa-ajan asutuksen positiivisesta vaikutuksesta. Erikoistavarakaupassa vaikutus on tätäkin voimakkaampi: jopa 33% ostovoimasta tulee alueen ulkopuolelta. 

Väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savossa oli vuonna 2012 yhtä päivittäistavaramyymälää kohden 1300 asukasta, kun koko maassa vastaava luku oli keskimäärin 1700 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna maakunnan päivittäistavarakaupan myymäläverkko on täten keskimääräistä kattavampi. Sen sijaan erikoistavarakaupan osalta liikkeitä on lähes saman verran kun maassa keskimäärin, eli yksi liike 277 asukasta kohden. 

5. Tontit ja toimitilat

Mikkelin kaupungin rekistereissä oli maaliskuussa 2019 yhteensä 57 vapaata liike- ja teollisuustilaa. Samaan aikaan Kauppalehden toimitilarekisterissä oli näkyvillä 56 kohdetta. Keskimääräinen liike- ja toimistotilan vuokrahinta alkuvuonna 2019 oli 11,50 euroa neliöltä mediaanin ollessa 11,00 euroa. Tuotanto- ja varastotilan osalta alkuvuonna 2019 keskimääräinen vuokrahinta oli 5,54 euroa mediaanin ollessa 6,50 euroa. 

Liiketonttien saatavuus oli Mikkelissä vuoteen 2019 saakka rajallinen, mutta tilanne on paranemassa. Mikkelin Visulahteen avautuu vuonna 2020 uusi tilaa vievän kaupan ja logistiikan alue, johon on jo nyt tontteja saatavilla. Alue on valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä. 

Myös Mikkelin Tuskussa on heti saatavilla olevia liiketontteja. Tontit soveltuvat pienteollisuuden käyttöön, varastotilaksi tai muuhun tuotanto– ja toimitilakäyttöön. 

Metsähallitus asetti hiljattain myyntiin viisi tonttia hyvällä sijainnilla Mikkelin Kalevankankaalla. Alueen asemakaava mahdollistaa liike- ja toimitilarakentamisen. 

Lisäksi Mikkelin kaupunki on kaavoittanut EcoSairilan uuden teollisuusalueen. Alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kunnallistekniikka vuoden 2019 aikana. Alueelle on kaavoitettu teollisuustilaa yhteensä lähes 100 hehtaaria. 

Energiaintensiiviselle toiminnalle Visulahti ja EcoSairila mahdollistavat rakentamisvalmiutensa ja hyvien sähkönsiirtoyhteyksiensä puolesta nopean sijoittumisen. Edellä mainituille alueille on saatavilla valmiita esiselvityksiä. Muiden kohteiden, kuten Pursialan ja Ristiinan, saatavuudesta kannattaa lisäksi kysyä. 

Mikkelin kaavoituspolitiikka poikkeaa monista muista Suomen kunnista. Sen sijaan että kaupunki asettaisi saataville valmiita teollisuustontteja, kaupunki kaavoittaa valmiiksi alueita, joilta lohkotaan tontit asiakkaan tarpeiden mukaan. Hyvänä puolena menettelyssä on se, että yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivan alan. Toisaalta tontin varaus aiheuttaa tällä mallilla aina neuvottelumenettelyn yrityksen ja kaupungin välillä. 

6. Yritystoimintaa tukevat palvelut

Mikkelin seutu on Suomen eteläisin korkeimman EU-tukitason (tukitaso I) alue. Statuksesta johtuen alueen yrityksille suunnattujen investointiavustusten maksimitukitaso on Mikkeliä eteläisempiä tukialueita korkeampi. 

Mikkeli on kokonsa puolesta kompakti, mutta silti kaupungista löytyvät kaikki keskeiset viranomaistahot, joiden kanssa yrityksen tarvitsee asioida sijoittuessa tai laajentaessa toimintaa.  

Perinteisenä hallintokaupunkina kaupungissa toimii mm. Itä-Suomen Maistraatti, Etelä-Savon Käräjäoikeus, alueellinen Poliisin toimipiste sekä Etelä-Savon Maakuntaliitto, joka on yksi alueen merkittävimmistä edunvalvojista. 

Valtion virastoista Mikkelissä toimii Itä-Suomen Aluehallintovirasto sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Yritysten kasvu- ja vientirahoitusta käsittelee ja myöntää ELY-keskuksen lisäksi Finnvera. Mikkelin ELY-keskuksessa työskentelee myös BusinessFinlandin ja Team Finlandin yhteyshenkilöitä. 

Maakuntakeskuksen asemansa johdosta Mikkelin kaupunki tarjoaa sijoittuvalle yritykselle monipuoliset palvelut. Mikkelin kaupungin elinkeinopalvelut tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Yhtiö tarjoaa neuvontaa ja konkreettista apua yritystä perustaville, toimintaansa laajentaville ja kehittäville, sijoittuville sekä kansainvälistyville yrityksille. 

Kaupungissa toimii lisäksi Etelä-Savon Kauppakamari ja Etelä-Savon Yrittäjät. 

7. Alueelliset vetovoimatekijät

Mikkelin seudun merkittävä vahvuus ovat alueen metsävarat sekä Suomen pitkä teollisuushistoria metsäteollisuudessa. Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta ja Itä-Suomessa on Euroopan nopein metsänkasvu. Alueella merkittävä metsäteollisuuden klusteri, joka vetää puoleensa myös metsäteknologiayrityksiä. 

Metsäteollisuus työllistää suoraan Etelä-Savossa 2300 ihmistä, mikä vastaa 4,1 % maakunnan työllisistä. Metsätalouden suorat tulot ovat kuitenkin 9 % maakunnan taloudesta ja kerrannaisvaikukset huomioiden 17 % koko maakunnan taloudesta. Perinteisen metsäteollisuuden lisäksi tulevaisuuden aloja Mikkelissä ovat biotuotteiden valmistus, bioenergiaosaaminen ja ympäristöteknologia. 

Hieman yllättäenkin Mikkelissä on myös vahvaa turvallisuusalan osaamista. Mikkelissä sijaitsee mm. Suomen maavoimien esikunta ja tietohallintoyksikkö. Myös Etelä-Savon Pelastuslaitos on edelläkävijä kansallisen pelastustyön kehittämisessä. Mipro Oy kehittää raideliikenteen turvallisuusjärjestelmiä, kun taas Environics Oy:n päätuotteina ovat CBRNe valvontajärjestelmät. Platom puolestaan keskittyy ydinlaitosten prosessimallinnukseen, analyysiin ja elinkaaripalveluihin, kun taas Profium keskittyy tiedon valvontaan, kokoamiseen ja löydettävyyteen. Alueella on myös muita turvallisuusalan yrityksiä. 

Kolmas Mikkelin vahvuus on maantieteellinen sijainti. Itä-Suomen runkoliikenne sekä valtateitse että rataa pitkin kulkee Mikkelin kautta. 

Neljäs vahvuus on alueen asema yhtenä Suomen johtavana vapaa-ajanviettoalueena. Mikkeli on Suomen toiseksi suurin mökkikunta 10 349 vapaa-ajan asunnon varannollaan. Runsas vapaa-ajanasuntojen määrä näkyykin katukuvassa ja ostovoimassa erityisesti kesäaikana. 

8. Pehmeät vetovoimatekijät

Mikkelin kaupungin vetovoimatekijöitä ovat alueen vesistö- ja metsävaltaisuus, monipuolisuus, kaupunkialueen kompakti koko sekä laadukas asuminen. 

Kaupungin pinta-alasta 21 % on vesistöä ja alue on yksi Euroopan metsävaltaisimmista. Alueella asuminen on mahdollista joko kaupungissa, jossain kaupungin viidestä maaseututaajamasta tai omassa rauhassa rannalla tai metsän keskellä. Omakotiasuminen on Mikkelissä muuta Suomea selvästi yleisempää: 55,9 % Mikkelin väestöstä asuu rivi- ja pientaloissa kun Suomessa keskimäärin vastaava luku on 39,4 % väestöstä. 

Myös asunnon hankkiminen on Mikkelissä halvempaa. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta vuoden 2019 alussa oli Mikkelissä 1 705€, kun koko maassa vastaava luku oli 2 692 €. 

Pääkaupunkiseutuun verrattuna mikkeliläiset arvostavat enemmän vapaa-aikaa. Tämä on nähtävillä mm. kulutustutkimuksissa. Alueella on myös vahva ruokakulttuuri, joka näkyy kuluttajien odotuksina paikallisia ruokapalveluita kohtaan.

9. Tulevaisuuden näkymät

Mikkelin kaupunki rakentaa nyt poikkeuksellisen paljon. Kaupunki on investoinut voimakkaasti Visulahden uuteen kaupan ja teollisuuden keskittymään. Lähivuosina julkisten ja yksityisten investointien määrän alueelle arvioidaan ylittävän 150 miljoonaa euroa. Avautumassa onkin uusia kaupan ja logistiikan mahdollisuuksia. 

Myös EcoSairilan vihreän teollisuuden aluetta kehitetään voimakkaasti. Vuonna 2019 saadaan valmiiksi alueen julkinen infrastruktuuri ja osa alueesta on jo yritysten varattavissa. EcoSairilassa on kaavoitettua yritystilaa lähes 100 hehtaaria. Kaupunki käy jo neuvotteluja kiinnostuneiden yritysten kanssa. 

Kolmantena merkittävänä Mikkelin tulevaisuuden rakentajana ovat uudenlaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt. Kaupunki pyrkii oman rakentamisensa avulla mahdollistamaan myös uudenlaisten yritysten tutkimusympäristöjen syntymisen. Näistä esimerkkeinä ovat 2019 valmistunut hulevesien puhdistuksen tutkimusympäristö Pitkäjärvellä sekä EcoSairilaan valmistuvan uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitteilla oleva vedenpuhdistuksen tutkimusympäristö. Jätevedenpuhdistamo toimii kalvobioreaktori– eli MBR-tekniikalla. Puhdistamossa on myös jäteveden tehopuhdistuksen mahdollistava maailmanlaajuisestikin uniikki vihreä linja. Valmistuessaan puhdistamo kuuluu Euroopan moderneimpiin jätevedenkäsittelylaitoksiin. Alueelle on rakenteilla myös biokaasulaitos. 

Vuosina 2019-2021 tullaan kouluihin ja päiväkoteihin investoimaan voimakkaasti. Tulevien vuosien tavoitteena on rakentaa neljä uutta koulua ja kolme päiväkotia. 

Asumisen osalta kaupungin tulevaisuuden vetovoimatekijä on Satamalahti, uusi asuinalue keskustassa veden äärellä. Satamalahden suunnittelu aloitettiin vuonna 2012 ja kaupungin kerrostalorakentaminen pyritään keskittämään alueelle seuraaviksi 20-30 vuodeksi. Alueella on tilaa 3000 – 5000 asukkaalle. Modernia pientalorakentamista edustaa myös vuonna 2018 valmistunut Kirkonvarkauden asuntoalue. 

Uusi kustannustuki avautui haettavaksi maanantaina 21.12.2020. Tuki haetaan Valtiokonttorista.

Kustannustuki on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on kesä-lokakuussa koronapandemian johdosta laskenut vähintään 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuki on määrältään 2000-500 000 euroa. Määrältään alle 2000 € tukia ei makseta. Myös säätiöt ja yhdistykset voivat saada kustannustukea, mutta tällöin tuki myönnetään ainoastaan näiden taloudelliseen toimintaan.

Mikäli yrityksen toimiala kuuluu koronapandemiasta kärsineiden toimialojen joukkoon siten, että toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia, ei muita erityisiä selvityksiä tarvita. Jos puolestaan toimialan liikevaihto ei ole merkittävästi laskenut, hakemukseen tulee liittää erityiset perustelut siitä, miten yrityksen tilanne liittyy koronapandemiaan ja miten yrityksen tilanne mahdollisesti poikkeaa toimialan yleisestä tilanteesta.

-Pyrimme Valtiokonttorissa siihen, että yrittäjien on mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta hakea kustannustukea. Kustannustukihakemusta on testattu asiakasraadin kanssa selkeyden varmistamiseksi, ja siitä on saatu hyvää palautetta. Hakemista helpottaa myös se, että hakemukseen ei tarvitse liittää mitään liitteitä. Tarvittavat tiedot saadaan suoraan Verohallinnosta, Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper kertoo.

Mikä kustannustuessa muuttuu aiempaan verrattuna?

Uuden kustannustuen ehtoihin on tehty pieniä kevennyksiä. Tukeen oikeutetun liikevaihdolle ei enää ole minimirajaa, toisin kuin ensimmäisellä hakukierroksella.

Tukia ei enää myöskään soviteta yhteen, eli uutta kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronatukia. Jo myönnetyt tuet huomioidaan kuitenkin kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät voi ylittää 800 000 euroa.

Yrittäjä – varaudu ennakkoon näillä tiedoin

Hakemuksen tekemiseen kannattaa valmistautua ennakkoon siten, että hankit etukäteen itsellesi tiedot arvonlisäveron alaisesta myynnistä jokaiselta hakukuukaudelta, eli kesä-lokakuulta 2019 ja 2020. Lisäksi hankit etukäteen tiedot 2020 vuoden kuluista yksilöitynä samalta ajanjaksolta.

Kuluilla tarkoitetaan, kuinka paljon olet esimerkiksi maksanut vuokraa per kuukausi, puhelinkuluja, leasingmaksuja ynnä muuta. Kulut syötetään kuukausi kerrallaan hakemukseen.

Missä kustannustukea voi hakea?

Tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorin verkkosivuilta osoitteessa: https://www.valtiokonttori.fi/

Tuki on haettavissa 26.2.2021 saakka.

Mikkelin seudun koronalinja 010 340 3080 palvelee yrityksiä arkisin klo 8-16, myös joulun alla ja välipäivinä.

Uutista päivitetty 21.12. ennakkoon varattavien tietojen osalta.

Mikkelin seudulla järjestetään 18.11. klo 14-17 verkkorekrytapahtuma RekryOnline. Tapahtumaan on ilmoittanut työpaikkojaan yhteensä 47 Mikkelin seudun työnantajaa. Haettavana on jopa 92 työpaikkaa.

Mikkelin seudun RekryONLINE-rekrytointitapahtuma on maksuton ja avoin kaikille työnhakijoille paikkakunnasta riippumatta. Torstaina klo 14 avoimet työpaikat tulevat esiin ja työpaikoista voi kysyä suoraan lisätietoja työnantajilta.

Siirry katsomaan työpaikat: https://eroakiireesta.fi/rekryonline/

 

digiSYKE-tapahtumassa 16.-20.11.2020 Mikkelissä keskustellaan verkossa. Päivittäin vaihtuva teema, livelähetyksiä, työpajoja, videoita, artikkeleja ja ajankohtaisaiheita.

Mikkelissä vuodesta 2018 järjestetty SYKE-tapahtuma siirtyy tänä vuonna verkkoon. Maanantaista perjantaihin 16.-20.11. Mikkelistä SYKE-studioilta lähetetään verkkolähetyksiä. Joka päivälle on oma teema. Lähetykset ovat maksuttomia ja näitä voi katsoa omalla älypuhelimella, tietokoneella tai vaikkapa taulutelevisiolla.

Lähetysten lisäksi tapahtuman verkkosivuilla www.syke.work tarjotaan katsojille oheismateriaaleja aiheista.

Maanantain 16.11. teemana on tulevaisuus

Maanantaina aloitetaan kansainvälinen yrittäjyyden viikko, eli Global Entrepreneurship Week. Katso viikon tervetulosanat Youtubessa. Viikon aikana järjestetään lähes 40 000 tapahtumaa yli 180 maassa. Mikkelissä yrittäjän päivän lähetys järjestetään perjantaina 20.11.2020.

Maanantai jatkuu klo 10.00 – 11.30 järjestettävällä englanninkielisellä luennolla ”Integrating work and home in the COVID-19 times”, joka tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä. Nyt on viimeiset hetket ilmoittautua luennolle täällä.

Päivän ajankohtaiskeskustelu lähetetään Mikkelistä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla sijaitsevalta SYKE-studiolta klo 13.00. Tervetuloa mukaan seuraamaan ”Mitä koronan jälkeen” -ajankohtaislähetystä Youtube Live-palvelun välityksellä. Pääset keskusteluun suoraan tästä.Lähetyksen juontaa kirjailija-toimittaja Marika Lehto. Keskustelussa mukana tutkija Pasi Rikkonen, IT-yrittäjä Ville Venäläinen, Etelä-Savon Yrittäjien toiminnanjohtaja Niina Kuuva sekä yhteiskuntatieteiden opiskelija Lotta Tiihonen.

Maanantaipäivä päätetään Älykäs Yritys 2030 -työpajaan klo 14.00 alkaen. Työpajassa kuullaan eteläsavolaisten yritysten ajatuksia elinvoimasta ja maakunnan elinvoimaan liittyvistä kysymyksistä. Siirry työpajaan tästä.

Tiistain 17.11. teema on asuminen

Tervetuloa päivän ajankohtaislähetykseen klo 13.00 seuraamaan keskustelua asumisesta maakunnissa. Keskustelussa mukana tutkija Manu Rantanen Helsingin yliopistosta, ulkomailla asunut paluumuuttaja Anna-Maija Hunter, Mikkelin seudun vapaa-ajan asukas Hannu Ranki ja etätyöläinen Janne Tarimaa. Lähetyksen juontaa kirjailija-toimittaja Marika Lehto.
Siirry lähetykseen tästä.

Keskiviikkona 18.11. puhutaan työstä ja työllistymisestä

Mitä eri reittejä työtä ja työvoimaa voi löytyä? Mitä työ tänä päivänä on ja miten sen sisältö muuttuu? Tervetuloa SYKE-studioilta lähetettävään ajankohtaislähetykseen keskiviikkona klo 13.00. Mukana keskustelemassa mm. yrittäjät Pia Komppa, Jere Lauha sekä TE-palvelujen asiantuntija Ragnar Luur. Siirry lähetykseen tästä.

Keskiviikon päälähetys on klo 14.00 – 17.00 järjestettävä verkkorekrytapahtuma RekryOnline, joka tuo yhteen Mikkelin seudun työnantajat ja työntekijät. Kymmeniä työpaikkoja haussa! Tapaa työnantajat nyt helposti etänä! Tapahtumapäivänä klo 14 avoimet työpaikat tulevat esiin ja pääset kysymään tehtävistä työnantajilta. Katso lisätiedot RekryOnlinesta täältä.

Torstai 19.11. on International Mikkeli Day

Päivän päälähetys SYKE-studioilta klo 13.00-16.00 tarjoaa keskustelua ja näkökulmia kansainvälisyydestä. Päivän lähetykseen pääset kätevästi tästä.

Ohjelma:

13.00 Kansainvälisyyspäivän avauspuheenvuoro, Matti Malinen, pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus

n. 13.10 Lähtö samalta viivalta – matkani yhteenkuuluvuuden puolestapuhujana, Sara Salmani, monimuotoisuuden asiantuntija

Puheenvuorojen jälkeen kansainvälisyys oppilaitoksista -videoesitys ja Kansainväliset tulijat Etelä-Savon työelämä- ja yrittäjyyspolulle -puheenvuoro.

15.05 Erilaisia onnistumistarinoita Mikkelistä -paneelikeskustelu.

Keskustelun jälkeen Kansainvälinen mikkeliläinen 2020 -palkinnon julkistus.

15.55 Tilaisuuden päätöspuheenvuoro, Enrique Tessieri, opetus- ja ohjauskoordinaattori, Otavan opisto

Perjantai 20.11. on yrittäjyyden juhlaa ja kansainvälisen yrittäjyyden viikon lähetys

Päivän lähetys Kaakois-Suomen ammattikorkeakoululta klo 9.00 – 15.00 tarjoaa useita puheenvuoroja ja näkökulmia yrittäjyydeen. Päivän lähetystä pääset seuraamaan tästä.

Ohjelma:

9.00 Yrittäjyyspäivän avaussanat, Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Xamk Pienyrityskeskus

9.30 Yrittäjän ääni yrittäjyyskasvatukseen -paneelikeskustelu, puheenjohtajana Sanna Lehtonen, toiminnanjohtaja, valtakunnallinen YES ry, etukäteistallenne

10.35 Millaisia yrittäjyyden kokeiluympäristöjä oppilaitoksiin? Puheenvuorot Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta, Etelä-Savon koulutukselta ja Seurakuntaopistolta

11.35 Yrittäjän puheenvuoro ja TE-palvelujen esittely

11.45 Koulunpenkiltä kasvuyrittäjäksi, Veera Lehmonen, CuckooWorkout
(avaussanat, Johanna Koponen, projektipäällikkö, Xamk)

12.30 Perusasiaa yrityksen perustamisesta ja Mikkelin seudun Uusyrityskeskus, Heli Tavasti toimitusjohtaja

13.00 Kansainvälistyvät naisyrittäjät Etelä-Savosta –paneeli

13.45 Älykäs Yritys 2030 -työpaja, työpajan moderaattoreina Sinikka Mynttinen ja Jari Karjalainen, TKI asiantuntijat, EmpInno

14.15 Entrepreneurial Ecosystems, Gregory O’Shean and Seppo Luoto, Researchers, LUT University Mikkeli Entrepreneurship team

14.45 Yrittäjän päivän yhteenveto ja päätössanat, Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Xamk Pienyrityskeskus

Lisää materiaalia aiheisiin www.syke.work -sivustolta

Päivien aiheisiin on saatavilla lisämateriaalia (mm. videoita ja artikkeleita) www.syke.work -sivustolla. Samalta sivustolta löydät myös koko viikon ohjelman ja osallistumislinkit.

Voit myös ladata ohjelman PDF-version itsellesi täältä.

digiSYKE-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Mikkelin seudun oppilaitokset, korkeakoulut, kaupunki ja yrityspalvelutoimijat.

Tänä vuonna teemoja ovat erityisesti työllisyys, kansainvälisyys ja yrittäjyys.

Etelä-Savo onnistui kasvattamaan kotimaisten matkailijoiden määrää matkailualan haastavasta tilanteesta huolimatta. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi alueella kesä-heinäkuussa 4,8 % edellisvuoteen verrattuna. Saavutuksen taustalla vaikuttivat aktiiviset panostukset kotimaan markkinointiin.

Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi Savonlinnan seudulla kesä-heinäkuussa 14,1 % ja Mikkelin seudulla 7,5 %. Etelä-Savon alueella päästiin yhteensä 4,8 % kasvuun. Saavutus on erinomainen, sillä koko Järvi-Suomessa kotimaisten matkailijoiden määrä laski samalla aikavälillä 10 % ja valtakunnallisesti 16 %.

Kotimaan matkailijamäärien kasvu korvasi Etelä-Savossa osaltaan ulkomaalaisten matkailijoiden määrän romahdusta koko maassa rajojen sulkemisen vuoksi. Koronatilanne lisäsi suomalaisten kiinnostusta mökkilomia kohtaan ja mökkeilysesonki käynnistyi tänä vuonna monta viikkoa tavallista aikaisemmin. Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta majoitustulot laskivat myös Etelä-Savossa. Laskua selittivät mm. alentuneet keskimääräiset huonehinnat sekä majoituskohteiden sulkeminen. Merkittävää oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien peruuntuminen.

Etelä-Savon ja Järvi-Suomen matkailun kehittyminen on koko Suomen kannalta merkittävää, sillä Järvi-Suomi on kotimaisen matkailun kärkialue. Esimerkiksi vuoden 2019 aikana Järvi-Suomessa kirjattiin yhteensä noin 6,3 miljoonaa kotimaisten matkailijoiden majoitusvuorokautta, kun Lapissa vastaava luku oli noin 1,5 miljoonaa. Ulkomaisilta matkailijoilta majoitusvuorokausia kertyi Järvi-Suomessa vuonna 2019 yhteensä noin 1,1 miljoonaa.

Markkinointipanostukset kantoivat hedelmää

Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvua on tukenut aktiivinen markkinointi ja kampanjointi kevään ja kesän aikana. Visit Saimaa käynnisti heti koronatilanteen alkuvaiheessa Support Local -kampanjan, jossa alueen matkailuyrityksiä tuettiin muun muassa lahjakortti- ja take away -myynnin avulla. Toukokuussa avattiin Saimaan Luontoliven kautta kameranäkymä Saimaan metsä- ja rantamaisemiin. Kesäkuussa Saimaan kesää markkinoitiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteen välissä julkaistussa Pure Saimaa -liitteessä, joka tavoitti jopa 873 000 lukijaa. Visit Saimaa on Etelä-Karjalan kanssa mukana Suoma ry:n organisoimassa 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjassa, joka jatkuu lokakuulle.

Markkinointipanostukset huipentuivat elokuussa ohjelmayhteistyöhön Radio Aallon aamussa Jenni Alexandrovan ja Sami Kurosen kanssa. Kampanja käynnistyi Helsingin Sanomien etusivun mainoksella, joka tavoitti yli 900 000 lukijaa, ja Saimaa näkyi ja kuului kahden viikon ajan Radio Aallon sekä Radio Suomipopin taajuuksilla. Kampanjakilpailussa kysyttiin syitä tulla Saimaalle, ja vastauksissa toistuivat Saimaan luonnon kauneus ja rauhoittava vaikutus sekä upeat ruokakohteet. Tätä vetovoimaa ja ainutlaatuisia kohteita Jenni Alexandrova pääsi myös aidosti kokemaan viikonloppulomalla Saimaalla. Kesän aikana tehtiin lisäksi vaikuttajayhteistyötä 11 kotimaisen vaikuttajan kanssa.

”Olemme panostaneet poikkeustilanteessa voimakkaasti Saimaan alueen markkinointiin kotimaassa ja se näyttää tuoneen tulosta”, iloitsee projektipäällikkö Minna Gurney Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. ”Vaikutukset ovat näkyneet muun muassa kasvavana yleisönä Visit Saimaan omissa kanavissa: kävijämäärät verkkosivuillamme kasvoivat 46 % viime kesään verrattuna ja seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa noin 52 % vuoden alusta. Seuraamme koko ajan aktiivisesti koronaviruksen kansainvälistä tilannetta ja matkustusrajoitteita, ja suunnittelemme alueen yritysten ja markkinoinnin kannalta tarvittavia ponnistuksia, myös yhdessä Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa. Syksylle on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia toimenpiteitä, syyslomakampanja kotimaassa sekä talven Pure Saimaa -liite.”

”Olemme iloisia siitä, että suomalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle ja suosivat kotimaan matkailua. Matkailijat käyttivät paljon palveluja ja halusivat omalta osaltaan auttaa yrityksiä tämän kriisin yli. Myös yritysten nopea reagointi, uudet palvelut ja innovaatiot mahdollistavat hienon lopputuloksen. Toivomme, että kiinnostus kotimaan matkailua ja Saimaan aluetta sekä yritystemme uusia elämyspalveluja ja syyslomatarjouksia kohtaan jatkuu myös syksyllä ja talvella”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi, www.visitsaimaa.fi

http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/sq/76da433d-dcfc-452a-885e-09849bf99f2e

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla erityisesti valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla, kotimaan matkailua unohtamatta. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä goSaimaan, Lakelandin muiden alueiden, Visit Finlandin ja muiden kotimaan ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Lomautusten määrä jatkoi elokuussa laskuaan, myös työttömien määrä laski

Tämä työllisyyskatsaus on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuottama katsaus, joka perustuu työvoimaviranomaisten antamaan raportointiin ja ennakkotietoihin.

Mikkelissä oli elokuun lopussa 290 lomautettua ja 2373 kokonaan työtöntä. Työttömyys laski heinäkuun 13 prosentista 10,8 prosenttiin. Sekä lomautettujen että työttömien määrä on laskenut kevään koronahuipusta selvästi.

Valtakunnalliset katsaukset tuotetaan noin kuukauden viiveellä, jonka vuoksi koko maan vertailulukuja ei ole elokuulta vielä saatavilla.

Heinäkuun lopussa työttömien määrä koko maassa oli 14,7%, Etelä-Savossa 12,7% ja Mikkelissä 13%. Elokuussa luku oli Mikkelin osalta jo yli 2 prosenttiyksikköä parempi eli 10,8%.

Työllisyydelle tyypillistä on kausivaihtelu, eli luvut eivät pysy tasaisena ympäri vuoden. Nyt Mikkelissä ollaan yltämässä korona-aikaa edeltäneen helmikuun tasolle, mutta tyypilliseen elokuuhun on vielä matkaa. Esimerkiksi elokuussa 2019 työttömänä Mikkelissä oli 2125 ja lomautettuna 115 henkilöä työttömyysprosentin ollessa 9%.

Koronalta suojaavat tekijät

Mikkeli on säästynyt, ja oletettavasti tulee säästymään, koronaepidemian pahimmilta iskuilta. Tilanteeseen voidaan löytää useita eri osatekijöitä.

1. Mikkeli selvisi suhteellisen pienin tartuntatapausmäärin kevään koronaepidemiasta. Tartuntatapausmäärät eivät täten suoraan vaikuttaneet talouteen, vaan menetykset aiheutuivat sote-kulujen kasvun lisäksi pikemminkin valtion ennaltaehkäisevien rajoitustoimien talousvaikutuksesta.
   
   
2. Julkissektorin koko on Mikkelissä suurten C21-kaupunkien korkeimpia. Kevään aikana julkissektorin palvelujen kysyntä kasvoi ja myös palkkamenot kasvoivat, kun taas koronaepidemian vaikutukset nähtiin ennen kaikkea yksityissektorilla. Sen sijaan kaupungeissa, joissa avoimen sektorin osuus työvoimasta on korkea, esimerkiksi PK-seudulla, Jyväskylän seudulla ja Tampereen seudulla, koronaepidemian vaikutukset korostuivat. Näille kaupungeille tyypillistä on, että talouden suhdanteet (nousut ja laskut) vaikuttavat kaupunkeihin Mikkeliä voimakkaammin. Myös koronasta toipuminen ja nousukaudet nähdään näissä kaupungeissa voimakkaammin.
   
   
3. Keskimääräistä suurempi osa Mikkelin väestöstä on eläkeikäistä. Koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa, jossa nopea talouteen kohdistuva isku kohdistuu ensimmäisenä työlliseen väestöön, eläketulo säilyy kohtuullisen vakaana.
   
   
4. Valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta saatavan tulon suhteellinen osuus on Mikkelin kaupungilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkeja suurempi. Tästä syystä myös koronaepidemian aiheuttaman palkkatulon laskusta aiheutuvalla kunnallisveron tuoton laskulla on kasvukaupunkeja pienempi vaikutus.
   
   
5. Mikkeli on merkittävä vapaa-ajan keskittymä. Ulkomaanmatkailun sijaan tänä vuonna matkat suunnattiin kotimaahan. Rajoitusten purkamisen jälkeen moni paikallinen yritys on tehnyt ennätyskesän. Yleinen arvio kuitenkin on, että hyväkään kesäajan myynti ei riitä paikkaamaan kevään menetyksiä.
   
   
6. Mikkelin elinkeinojen kehitys on jakautunut useaan tasavahvaan sektoriin, jotka reagoivat eri nopeuksilla koronaepidemiaan. Siinä, missä esimerkiksi kaupassa ja palveluissa vaikutus nähtiin heti, teollisuudessa ja rakennusalalla sykli on hitaampi ja tilauskirjojen muutosten vaikutuksia nähdään vielä loppuvuonna. Nämä kolme ovat Mikkelin suurimmat toimialat.
   
   
7. Mikkelin talousalueen veturiyrityksiin ei ole toistaiseksi kohdistunut samankaltaista iskua kuin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle (autojen tilausmäärien romahdus) tai Meyer Turun telakalle (risteilymatkustamisen romahdus). Veturiyrityksen lisäksi isku kohdistuu yrityksen alihankintaketjuun koskettaen kymmeniä, ellei satoja yrityksiä. Tällaisia veturiyrityksiä Mikkelissä ovat mm. UPM Pelloksen vaneritehtaat Ristiinassa sekä Mölnlycken haavanhoitotuotteiden tehdas Pursialassa.
   
   

Koronaepidemian vaikutus näyttää jakautuneen epätasaisesti

Koronaepidemian ja elvyttävän talouspolitiikan vaikutukset näyttävät jakautuneen epätasaisesti. Vaikka kansallinen kaikkien alojen yhteenlaskettu palkkasumma oli jo heinäkuussa palautunut edellisvuoden tasolle, tulojakaumassa on merkittäviä eroja. Erityisen haastava tilanne on ollut nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ulkomaalaisten osalta.

Palkkasummassa suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi heinäkuun loppuun mennessä Etelä-Savossa 26% ja pitkäaikaistyöttömien osuus 21%. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli heinäkuun lopussa Mikkelin seutukunnassa 36%.

Seuraavat kaksi Helsinki GSE:n kuvaajaa antavat tilannekuvan kaupungeittain ja ikäryhmittäin.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nuorten aikuisten palkkasumman kehityksen osalta on arvioitu uuspalkkauksen vähentymistä – opinnoistaan valmistuneet nuoret aikuiset eivät ole koronaepidemian vuoksi työllistyneet entiseen tapaan.

Asumistukihakemusten määrä on Etelä-Savossa reilun kymmenyksen edellisvuotta korkeammalla tasolla, eikä trendi ole vielä merkittävästi laskenut. Alkuvuonna kasvussa ollut yritysten konkurssihakemusten määrä sen sijaan kääntyi jo touko-kesäkuun vaihteessa laskuun. Syksylle kuitenkin ennakoidaan näiden osalta toista aaltoa – varsinkin jos koronaepidemian toinen aalto merkittävästi pahenee.

Sekä mikkeliläisten yritysten suhdannenäkymät että alueen työllisyys vaikuttavat tällä hetkellä olevan valtakunnallista paremmalla tasolla. Pidetään tästä kehityksestä kiinni.

Teksti: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Maanantain 7.9. ja tiistain 8.9. aikana Essoten alueella on löydetty kaikkiaan kaksikymmentä uutta koronatartuntaa. Kaikki löydetyt positiiviset koronatestien tulokset liittyvät samaan tartuntaketjuun.

Essote tiedotti maanantaina illalla kolmesta ja tiistaina aamupäivällä kahdesta tartunnasta. Tiistain kuluessa testeissä löytyi vielä 15 tartuntaa lisää.

Essote jatkaa altistuneiden kartoitusta. Tähän mennessä altistuneiden määrä on noin 300.

– Jokaisen alueen ihmisen on nyt syytä olla todella varovainen. Pelkään pahoin, että tartuntoja löytyy altistuneista vielä lisää. Sosiaalisia tilanteita kannattaa välttää lähivuorokausien aikana, jotta uusia altistumisia ei tule ja tilanne rauhoittuu, kehottaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

– Toistaiseksi tartunnat ovat olleet melko rajatussa porukassa ja muussa väestössä tartuntoja ei ole havaittu, Seppälä sanoo.

Essote tiukensi suosituksiaan ja omia ohjeistuksiaan tiistaina aamupäivästä. Essote suosittelee kasvomaskien pitämistä joukkoliikenteessä, koronatestiin mennessä ja tilanteissa, joissa turvavälin pitäminen ei ole mahdollista. Kokoukset suositellaan pidettäväksi etäyhteyksin seuraavan viikon ajan.

Myös Mikkelin kaupunki tiukensi tänään käytäntöjään. Mikkelin lukiolaiset jatkavat loppuviikon etäopetuksessa. Jäähalli ja lukio siivotaan tehostetusti varotoimenpiteenä koronaviruksen vuoksi. Kaupunki suosittelee omalle henkilöstölleen etätyötä 18.9. saakka työtehtävissä, joissa etätyön tekeminen on mahdollista.

Lisätiedot:
www.mikkeli.fi
www.essote.fi