fbpx
EU komisison Horison2020 -tilaisuus ohjelman haasteista ja mahdollisuuksista.

Brysselin helppoa rahaa?

Mitä se on se Brysselin raha? Onko se pukumiesten hommia vai säkissä tuotavaa Jackpot rahaa?

Totuus on paljon arkisempi. Se on perehtymistä, valintoja, analysointia ja taas uudelleen analysointia. Lisäksi se on muutamia kasvokkain tapaamisia sekä lukemattomia kohteliain sanakääntein kirjoitettuja sähköposteja, pätkiviä puhelin- ja skype-kokouksia, aineistojen tuottamista sekä yrityksiä ymmärtää eri puolilla Eurooppaa olevien partnereiden näkemyksiä. Rahoituksen hakeminen on työtä.

Oikeastaan siihen ei tarvita yhtään suomalaisretkeä Euroopan Parlamenttiin tai simpukkaillallisia. Toki ne voivat olla hyvinkin miellyttäviä tapahtumia – suomalaisten kesken.

Jos rahoitusta aikoo saada, tulee oma osaaminen olla selkeästi tiedossa. Tämän jälkeen voi hakea sopivaa rahoitusohjelmaa ja hakuteemaa. Kun omat valmistelut on tehty huolella, kannattaa hyödyntää Komission Infopäiviä ja LinkedIn-pohjaisia matchmaking-tapahtumia. Niissä pyörii satoja eurooppalaisia tavoitteena löytää riittävän kilpailukykyiset partnerit yhteiseen hakemukseen. Matchmaking tapahtuma on organisoitu kuhina, jossa varttitunnissa pitää myydä alueen osaaminen ja päätellä, kannattaako yhteydenpitoa jatkaa tapaamisen jälkeen. Välillä tapahtumissa näkee suomalaisryhmiä, jotka seuraavat pelkkiä luentoja. Yleissivistys toki lisääntyy, mutta pois jää pois tapahtumien oleellinen fokus: eurooppalaisen verkoston löytäminen, jonka kanssa voi tehdä ihan konkreettista yhteistyötä.

Jos kiinnostavaan konsortioon pääsee mukaan, alkaa aikaa vievä hakemuksen valmistelu. Luottamuksen synnyttäminen ja yhteisymmärryksen löytäminen eri maista olevien partnereiden kesken vie erityisesti koordinaattorin johtajuuden tiukkaan prässiin. Kun hankkeiden koko on 10-15 milj. euroa on toimintojen suunnittelu ja koordinaatio korkeaa ammattitaito vaativaa.

Kaiken tämän jälkeen palkintona voi olla 100 %:n rahoitus hankkeelle. Sitten alkaakin se varsinainen työ, hankkeen toteuttaminen. Siitä seuraavassa blogissa.

Kirjoittanut: Anitta Sihvonen

Ponsse Oyj:n Ville Kautonen uuden hallin rakennustyömaalla

Hyvä sijainti toi Ponssen Visulahteen

Visulahden uusi logistiikan ja kaupan alue sai ensimmäisen toimijansa, kun ympäri maailmaa metsäkoneitaan toimittava, menestynyt pörssiyhtiö Ponsse Oyj avasi oman palvelukeskuksensa Visulahteen helmikuussa 2019.

Kaakkois-Suomen aluemyyntipäällikkö Ville Kautonen suihkii Mikkelistä laajalla säteellä asiakkaiden luo. Visulahdessa yritys tarjoaa myynti-, varaosa-, huolto- ja koulutuspalveluja.

-Odotimme pitkään sopivaa paikkaa. Tämä sijainti on meille huippu, kun tänne pääsee erilaisella raskaalla kalustolla vanhalta ja uudelta tieltä, eikä tarvitse tulla siltojen kautta.

Metsäkoneet lähtevät Vieremältä maailmalle Iisalmesta rautateitä pitkin ja lavettikuljetuksina Viitostietä pitkin.

-Meillä käytetään paljon lavettiliikennettä, kun metsäkoneita kuljetetaan Vieremältä pikitien päähän satamaan lastattavaksi laivoihin. Uusi huoltopalvelukeskus on suunniteltu niin, että pihalle mahtuvat lavetit ja kuljettajat voivat viettää täällä lepohetken ennen matkan jatkumista.

Etelä-Savo tunnetaan vahvana metsäteollisuuden alueena, jossa sijaitsee myös useita puunjalostuslaitoksia.

-Teemme kaiken asiakaslähtöisesti, joten huoltopalvelujen kannalta meille on tärkeää, että olemme esimerkiksi meille varaosia toimittavien kuljetuspalvelujen äärellä.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Visulahden Kauppapuisto

Visulahti tuo vauhtia Mikkelille

Mikkeliin avautuu vuonna vuosina 2020-2021 uusia mahdollisuuksia yrityksille, kun Valtatie 5 siirtyy uuteen linjaan ja Mikkelin Visulahteen avataan uusi logistiikan ja kaupan alue. Uusi alue sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla valtateiden 5, 13 ja 15 risteyksessä. Suuri osa Itä-Suomen pyörillä tehtävästä syöttöliikenteestä kulkee alueen ohi.

Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä, mitä uutta Visulahteen tulee kaupunkilaisille?

Uutta viitostietä on rakennettu jo vuoden verran Mikkelin kaupungin pohjoispuolelle. Väylät avautuvat kahden vuoden kuluessa ja kevyeen liikenteen väylille pääsee vaiheittain. Visulahden taaimmaiseltakin asuinalueelta pääsee tämän jälkeen ajamaan pyörällä turvallisesti keskustaan, mikä on asukkaiden hyvinvointia lisäävä asia, toteaa kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Visulahden uudet liikennejärjestelyt selkiyttävät osaltaan kaupungin liikenneverkkoa, ja pohjoisiin kaupunginosiin pääsee entistä sukkelammin. Maankäyttöryhmä on hahmotellut yritysalueelle erilaisia profiileja, eli kiertotalous keskittyy Sairilaan, elintarvikeala Tikkalaan ja Rantakylään ja PK-yrityksille löytyy tilaa Tuskusta.

Entä mitä Visulahteen tulee yrityksille?

Visulahteen on kaavoitettu tilaa logistiikkayrityksille ja kaupalle. Kuljetus- ja logistiikkayritysten näkökulmasta Mikkeli on kiinnostava liikenteen solmukohta. Täältä ennättää ajaa kuorman Helsingin seudulle, purkaa ja lastata uuden kuorman sekä ajaa takaisin saman päivän aikana ilman, että ajopiirturin kanssa joudutaan ongelmiin. Mikkelistä on puuttunut logistiikan ja ns. raskaiden renkaiden alue. Visulahti mahdollistaa Mikkelin mittakaavassa ison kasvun näillä toimialoilla. Visulahden ns. kauppapuiston yläpuolelle on kaavoitettu yrityksille tontteja. Haluamme, että alueelle sijoittuvat yritykset saavat synergia- ja kumppanuushyötyjä toisistaan.

Kuinka suuresta investoinnista puhutaan?

Kokonaisinvestoinnit Mikkelin pohjoispuolella Viitostien varrella ovat merkittävä piristysruiske alueelle. Kymmenen vuoden aikana valtio, kaupunki ja yritykset investoivat yhteensä n. 150 miljoonaa euroa alueen elinvoimaisuuteen

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Muokannut verkkosivuille: Jukka Kumpusalo

Joroisten Kartanogolf kokeilee biohiili-kompostiseosta turvetta korvaavana viheriön rakennemateriaalina

Kartanogolf kokeilee biohiili-kompostiseosta turvetta korvaavana viheriön rakennemateriaalina

Joroisten Kartano-Golf Oy:n kokeiluehdotus on valittu Motivan järjestämässä Kokeiluhaussa toteutettavaksi kokeiluksi. Yhteensä 59 kokeilusta 24 valittiin rahoitettavaksi.

Joroisten Kartano Golf Oy osallistui ehdotuksellaan Motivan järjestämään Kiertotalouden kokeiluhakuun. Ehdotetussa kokeilussa viheriön rakennemateriaalina perinteisesti käytetyn turve korvataan biohiili-kompostiseoksella. Viheriön valmistuttua on tarkoitus kokeilemalla testata mahdollisuutta vähentää kastelua ja lannoitteiden käyttöä.

Kiertotalouden kokeiluhaussa haettiin uusia liiketoiminnallisia kiertotalouden mahdollisuuksia teemoissa: muovit, tekstiilit ja rakentaminen. Kokeiluhakuun osallistuminen on mahdollisuus kehittää omaa ideaa, saada vertaistukea, asiantuntijasparrausta, viestintätukea ja uusia yhteistyökumppaneita. Kokeiluhakuun voivat osallistua kaikki, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoiminallisia ratkaisuja. Tammikuussa päättyneen haun kokeilujen tulokset ja opit valmistuvat toukokuun 2019 loppuun mennessä.

Viheriön rakennemateriaalin korvaavan kokeilun Kartanogolf toteuttaa yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat biohiilen toimittaja, jätehuoltoyhtiö (kompostin toimittaja). Lisäksi Kartanogolf tekee kokeilun valmistelussa ja seurannassa yhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa, joka koordinoi EcoSairila-kehittämisalustaa ja edistää aktiivisesti uusien kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoa.

Biohiili-kompostiseos golfkentän rakennemateriaalina:
www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/861/

Lisätietoja Kokeiluhausta: 
www.kokeilunpaikka.fi/fi/kiertotaloushaku/

www.kokeilunpaikka.fi/fi/post/1514/7/kiertotalouskokeilut-on-valittu/

Mikkelin kaupunginvaltuusto kokousti 18.3.2019

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden sopeutustoimenpiteet

Mikkelin kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina 18.3. yli kuusi tuntia. Kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti veroprosentti olisi kohoamassa yhdellä prosentilla. Henkilöstövähennykset tehdään suunnitelmallisesti muun muassa eläköitymisten ja sijaisten vähentämisen kautta. Lopulliset päätökset muun muassa veroprosenteista nähdään kuitenkin syksyllä.

Valtuustoa puhututti erityisesti Mikkelin lentokenttä. Lentokentän kohtaloa ajateltiin valtuustosalissa paljon Karkialammella sijaitsevan maavoimien esikunnan tarpeiden vuoksi. Se, tarvitseeko puolustusvoimat aktiivisesti lentokenttää, ei ole kaupunginvaltuustolla virallisesti tiedossa.

Lentokentän alasajamista miehittämättömäksi korpikentäksi vastustettiin valtuutettujen keskuudessa silläkin syyllä, ettei sen jälkeen ole enää taloudellisesti mahdollista nostaa lentokentän palvelutasoa tulevaisuudessa. Lopullisen päätöksen lentokentän kohtalosta valtuusto tehnee viimeistään kesäkuussa.

Katso koko päätöspöytäkirja Mikkelin kaupungin verkkosivuilta.

http://mikkeli.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto 

Valtion lisätalousarviossa on varauduttu rahoittamaan miljoonalla eurolla alueellista pääomasijoitustoimintaa.

Valtiolta miljoonan euron rahoitus Etelä-Savon pääomarahastolle

Etelä-Savoon valmisteilla oleva alueellinen pääomasijoitusrahasto sai maanantaina hyviä uutisia, kun Suomen valtio antoi oman kantansa pääomarahaston perustamiseen. Valtio sijoittaa rahastoon miljoona euroa, mikäli alueen kaupungit sitoutuvat rahaston pääomittamiseen.

Juha Pulliainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoo, että valtion lisätalousarviossa on varauduttu rahoittamaan alueellista pääomasijoitustoimintaa. Käytännössä raha on korvamerkitty Etelä-Savolle.

Pääomarahaston perustamista selvittänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin toteaa, että alueellinen pääomarahasto on todettu sekä sijoittajien että kasvuyritysten taholta tarpeelliseksi. Kunnille rahasto on uusi keino alueen elinvoiman lisäämiseksi – sijoitusten tavoitteena on tuoton lisäksi uusia työpaikkoja.

-Uskon että nyt saatu uutinen vauhdittaa keskusteluja sekä kuntien että yksityisten pääomasijoittajien kanssa, Niittuaho-Nastolin jatkaa.

Lisätiedot:

Marjo Niittuaho-Nastolin
Puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Etelä-Savon Kasvupolun tunnelmia 2018

Etelä-Savon Kasvupolulle valittiin viisi mikkeliläistä yritystä

Etelä-Savon Kasvupolulle haki 37 yritystä, joista 15 valittiin mukaan Kasvu Open -sparraukseen. Hakijoiden joukossa oli idea-asteella olevia, vasta aloittaneita, pidemmälle päässeitä ja uudistumisvaiheessa olevia yrityksiä monilta eri toimialoilta. Valituista yrityksistä viisi on mikkeliläisiä.  Nämä yritykset ovat A-J Automation Oy, Ansanmäki Oy, Harri Haavikko Oy, Platom Oy ja Visla Solutions Oy.

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä . Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Tuomariston puheenjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Juha Kauppisen mukaan hakemuksiin oli paneuduttu ja ne olivat laadukkaasti tehtyjä.
“Tuomaristolla oli vaikea valintatehtävä. Mukaan haki hieno valikoima yrityksiä. Tuomaristossa arvioimme vahvasti kasvun mahdollisuutta  jokaisen yrityksen omasta lähtökohdasta. Kasvusuunnitelman lisäksi katsoimme sitä, kuinka hakemuksesta välittyi halu ja tahto kasvuun. Kolmantena kriteerinä pohdimme Kasvupolun hyötyä yritykselle: Onko Kasvu Open todella paras apu juuri kyseiselle kasvusuunnitelmalle?”

Kauppisen lisäksi tuomaristoon kuuluivat: Ari Utriainen Avidly Agency Oy:stä, Kristiina Laatikainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta, Nina Rasola Etelä-Savon Yrittäjäjistä, Petri Eronen MarskiDatasta, Teppo Leinonen Etelä-Savon Kauppakamarista, Mika Hasu Nordea Pankki Suomelta, Matti Skyttä Savonlinnan kaupungilta ja Pekka Kovanen KPA Unicon Oy:stä.

UPM:n tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen

Millainen on Etelä-Savon suurin teollinen työnantaja? Lue tarina tutustumiskäynnistämme UPM Pelloksen Ristiinan tehtaisiin.

Kevät tekee tuloaan, kun ajelemme kohti UPM Pelloksen tehtaita Mikkelin Ristiinassa. Matkassa on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen, puumies Aki Hakala sekä allekirjoittanut.

Harva 15-tiellä Ristiinan ohi ajaja tietää, että valtatien läheisyydestä Karsikkoniementieltä löytyy UPM Kymmene Oyj:n Plywood-liiketoimintayksikköön kuuluva Euroopan suurin vaneritehdas. Oikeastaan kysymys on kolmesta tehtaasta, sillä samalla alueella on kolme itsenäistä vanerilinjaa: vuonna 1968 perustettu Pellos 1, 1994 perustettu Pellos 2 sekä 2002 perustettu Pellos 3. Yhdessä linjat tuottavat n. 1,1 miljoonasta kuutiometristä Etelä-Savolaista kuusitukkia vuodessa n. 480 000 kuutiometriä vaneria Suomen ja Euroopan markkinoille. Tuotteen kauppanimi on WISA-vaneri, jota tehdään neljänä eri versiona sekä lukuisina eri paksuuksina.

Siirrymme tehtaan vieressä sijaitseviin toimistotiloihin, jossa meidät ottaa vastaan vuoden nykyisessä tehtävässään toiminut tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen. Miehen historia UPM:n palveluksessa alkoi vuonna 2004 Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, josta Tenhunen siirtyi Pelloksen kautta UPM:n Venäjän Chudovon tehtaiden johtajaksi vuonna 2011. Hieman myöhemmin Tenhunen otti vastaan Savonlinnan tehtaiden johtotehtävän. Nyt työt toivat miehen Mikkeliin Ristiinaan.

Palaverin alkuun pidetään turvallisuuskatsaus. Tenhunen toteaa, että tämä on yhtiön vakituinen käytäntö, sillä ”aina turvallisuus ensin” -ajattelu on nostettu periaatteeksi UPM:n yhtiötasolla. Periaate näyttää tuottaneen tulosta, sillä tapaturmat ovat vähentyneet 51 poissaoloon johtavasta tapaturmasta vuonna 2011 vain 7 tapaturmaan vuonna 2017. Ottaen huomioon suuren henkilöstömäärän ja valtavan määrän työstökoneita, on määrä kunnioitettavan pieni.

Turvallisuuden jälkeen päästään toimintoihin. Käymme lyhyesti läpi avainluvut. Tällä hetkellä UPM Pellos työllistää suoraan vuositasolla 610 työntekijää. Välillinen työllistävä vaikutus on kuitenkin suurempi– noin 1800 työntekijää, johon lasketaan mukaan mm. tehtaan alihankkijat, puun korjaus ja kuljetukset. UPM Pelloksen puu tulee pääsääntöisesti 120 kilometrin säteeltä, joten lähialueelle kanavoituu yhtiön ostojen kautta vuositasolla noin 60-80 miljoonaa euroa puunmyyntituloja. Noin 15% puusta tulee tehtaalle uittamalla ja loput rekoilla.

Lähtevää puolta tarkastellessa Tenhunen kertoo, että 90% tehtaiden tuotannosta menee vientiin pääsääntöisesti Euroopan markkinoille. Noin 40% lopputuotteista lähtee tehtaalta rautateitse ja loput rekoilla pääsääntöisesti Kotkan satamasta laivaan ja kohdemarkkinoille. Kysyttäessä yhtiön kilpailuetua Tenhunen tiivistää menestystekijät kahteen asiaan: hyvään toimitusvarmuuteen sekä tasaiseen ja korkeaan laatuun.

Vastuullisesti hoidettu metsä raaka-aineena on UPM:n tuotteille merkittävä kilpailutekijä. UPM:n ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmä on DNV GL ISO 9001/14001 sertifioitu. Lähtökohtana on myös, että kaikki puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä. Tämä osoitetaan mm. metsäsertifiointijärjestelmällä, joka kattaa koko toimitusketjun metsästä loppukäyttöön saakka. Kaksi maailman suurinta metsäsertifiointijärjestelmää ovat PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) ja FSC® (Forest Stewardship Council). Kaikki UPM:n metsät ja toiminta ovat PEFC ja/tai FSC-sertifioituja. Yhtiö auttaa tarvittaessa metsänomistajia sertifiointiasioissa.

Siirrymme kohti tehtaita, joka on tekniikasta pitävälle kävijälle se reissun kohokohta. Turvavarusteiden ja kuulosuojainten tarkastuksen jälkeen käyntikohteeksemme valikoituu tällä kertaa Pellos 3, joka on siis iältään Pelloksen tehtaiden uusin linja. Pihamaan poikki ja ovesta sisään – heti tulee selväksi, miksi henkilöstö käyttää kuulosuojaimia tehdasalueella. Koneiden ja automatisoitujen siirtolinjastojen valtava määrä tuntuu sisällä hallissa jatkuvana meluna. Tenhunen johdattaa kävijät tottuneesti merkittyjä kulkureittejä pitkin plaanilta lukuisten portaikkojen ja kulkusiltojen kautta eteenpäin.

Kierroksella teemme nopeasti kaksi huomioita: ensinnäkin kierroksellamme kohtaamista työntekijöistä karkeasti puolet on naisia ja puolet miehiä, joka on yllättävän tasainen jakauma tuotantolaitoksessa. Toinen on oikeastaan modernin johtajan tunnusmerkki: Tenhunen tervehtii jokaisen työntekijän, jokainen työntekijä tuntee ja tervehtii Tenhusen. Olisi mukava kokeilla, kuinka monta 610 työntekijästä Tenhunen tuntee nimeltä, todennäköisesti kiitettävän määrän.

Vanerin valmistusprosessi sisältää yllättävän paljon vaiheita

Puun ensimmäinen vaihe tehtaalla on laadunvarmistus.  Saapuneet tukit laadutetaan ja jokainen tukki mitataan. Tarkastuksessa selviävät myös viat ja mahdolliset puun sisältävät metalliainekset.  Laatu- ja mittavaatimukset sisältävät tukit siirretään suoraan omaan pinoonsa. Ali- ja ylimittaiset tukit sahataan lähimpään hyötypituusluokkaan.

Seuraava vaihe on haudutus. Mitatut ja tarkastetut tukit viedään veteen haudutukseen, jonka tehtävänä on helpottaa kuoren irtoamista ja puun sorvaamista. Haudutuksen jälkeen tukit kuoritaan, mitataan ja katkaistaan viilukoneelle sopivaan pituuteen.

Saavumme suuren koneen luokse, jossa puusta sorvataan kuorinnan jälkeen yksi pitkä viilu. Koneenkäyttäjänä toimiva ohjaaja kertoo kokemuksen äänellä, kuinka eri puuerät käyttäytyvät koneessa. Nyt on astetta haastavampi erä – puu solahtaa hetkessä viiluksi ja ohjaaja hipaisee jarrua työn viimeistelyyn. Tänne päättyy puun tie runkona – 70 vuoden kasvutaival metsässä päättyy koneeseen, joka tekee puusta viilun 7 sekunnissa. Hyödyntämättä jää vain kuori ja puun keskiosasta koostuva ohut pölkky, jota kutsutaan purilaaksi. Näistä kuori menee polttoaineeksi yhtiön alueella sijaitsevaan 70MW biovoimalaitokseen. Purilas haetaan jatkotyöstöön paikallisen puualan yrityksen toimesta.

Siirrymme eteenpäin kohti massiivista vihreänpuhuvaa kuivaamoa, jossa viilut pakataan päällekkäin ja kuivataan. Kuivauksessa käytetään lähes 200 asteen lämpötilaa. Jälleen vuorossa on kävelysilta, joka johdattaa meidän tällä kertaa leikkaus- ja lajittelulinjaston läpi. Tässä osassa vanerit leikataan, lajitellaan tilauksen mukaisiin nippuihin, jatketaan, saumataan ja liimataan. Lopputuloksena linjalta tulee järven aaltoja muistuttava lopputulos. Suoristuminen tapahtuu vasta puristuksessa.

Puristin on massiivinen laitos, jossa kone siirtää liimatut vanerit yksitellen korkean puristimen lokeroihin. Lämmön ja puristuksen avulla liima tarttuu ja leviää halutulla tavalla vanerin kerroksiin. Lopputuloksena saadaan kestävä vanerilevy. Levyn epätasaiset reunat sahataan suoriksi, jolloin vanerilevy alkaa saamaan lopullisen muotonsa. Vuorossa on vielä hionta, missä vanerin pinta viimeistellään.

UPM Pellos tuottaa neljää erityyppistä levyä: perinteistä WISA-kuusivaneria, pinnoitettuja kuusivanerilevyjä esimerkiksi betoniteollisuuden valumuoteiksi, koivupintaista WISA-twin yleisvaneria esimerkiksi huonekaluihin sekä maalattavaa WISA-Paintply vaneria rakennusteollisuudelle mm. sisä- ja ulkoverhouslevyiksi. Hionnan jälkeen pinnoitettavat levyt jatkavat vielä pinnoitusvaiheeseen.

Viimeinen yhteinen valmistusvaihe on tarkka määrämittaan sahaus/työstö. Tästä vanerit siirtyvät reunasuojauksen kautta pakkaukseen.

Pelloksen kokoisessa tehtaassa kaikki tapahtuu suuressa mittakaavassa. Alueella on oma 75 megawatin biovoimalaitos, jonka energia menee tehtaiden käyttöön. Suuren vedenkäytön vuoksi alueella on myös oma jätevedenpuhdistamo. Tehtaassa syntyvän kaatopaikkajätteen osalta tavoitteena ollut nollataso ollaan piakkoin saavuttamassa. Aiemmin mainittu kuori ja sahauspuru menevät biovoimalaitoksen käyttöön. Sorvauksesta syntyvä pintaviilu jalostetaan selluhakkeeksi.

Tehdas rullaa mallikkaasti, mutta toimettomana ei silti tarvitse olla: alalla on myös suuria globaaleja kilpailijoita. Tenhusen mukaan erityisesti Etelä-Amerikan vahva metsäsektori luo kilpailupainetta. Lisäksi Venäjältä tuodaan jonkin verran koivuvaneria.

”Kun pääkaupunkiseudulla etäisyydet on niin pitkiä…”

Aika ajoin yritysten kanssa keskustellessa esiin nousee Mikkelin maantieteellinen sijainti. Kysyttäessä asiaa Tenhunen katsoo toimiston seinällä olevaa karttaa ja naurahtaa: Pelloksen tehtaiden kannalta sijainnissa ei ole valittamista. Raaka-ainealue on hyvä ja logistiikka kohti Kotkan satamaa toimii. Kehuja saa myös Mikkelin kaupunkikeskusta, josta löytyy Tenhuselle tarvittavat palvelut – kaikki 10-15 minuutin matkasta. Perheellä on mukava koti ja molemmilla työpaikka. Elämä on asettunut Mikkeliin.

Teksti: Jukka Kumpusalo
Kuvat: Jukka Kumpusalo, UPM Kymmene Oyj

Tuotteita Grune Woche-messuilla Berliinissä

Paikallisten panimoiden luomuoluita maistellaan Saimaa-osastolla Berliinissä

Toimittanut: Tiina Juden, kuvat Eva Mikkola, Kirsi Mättölä, Päivi Karhunen

Grüne Woche -messut alkoivat viime perjantaina Berliinissä, Saksassa. Maailman suurimmat ruoka-alan messut ovat yrityksille hyvä tilaisuus saada palautetta tuotteista ja tavata henkilökohtaisesti kuluttajia, elintarvikeketjujen edustajia ja tukkureita.

Suomi on tänä vuonna messujen kumppanuusmaa. Pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä saikin kunnian avata messut puheellaan, josta tässä pieni otos:

”Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma sekä riittoisat ja laadukkaat vesivarat”, sanoi Leppä.

-Tämä on mainio tilaisuus päästä kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen ja ostoskoriin, sanoo Saimaa-kokonaisuuden hallinnoija ja messuilla mukana oleva Päivi Karhunen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tarjoiluja Grune Woche-messuilla
Eteläsavolaiset lähiruokaherkut näkyvät ja maistuvat Saimaa-osastolla. Kuva: Päivi Karhunen, MikseiMikkeli.

Saimaa-osastolla paljon luomua

Mikkeliläinen Saimaa Brewing Company on mukana Suomen laajimmalla ja näyttävällä 15 yrityksen muodostamalla Saimaa-osastolla Berliinissä.

-Meitä edustaa messuilla markkinointikoordinaattori Eva Nikkola. Esillä ja maisteltavina ovat Brewer’s Organic tuoteperheen luomuoluet, kertoo tuotantopäällikkö Jenni Kehusmaa Saimaa Brewingiltä.

Yritys vaihtoi vuosi sitten nimensä Saimaan Juomatehtaasta Saimaa Brewing Companyksi, eikä brändimuutosta tehty suotta, sillä ajatuksissa on viedä saimaalaista olutta kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Luomutuotteiden kysyntä on selkeästi kasvanut sekä meillä Suomessa että maailmalla ja siksi messuilla esiteltäviksi tuotteiksi valikoituivat luomuoluet. Luomuoluiden joukosta löytyy myös kaksi gluteenitonta tuotetta, joiden suosio on kasvussa erilaisten ruokavaliotrendien myötä.

-Tavoitteenamme on tarjota mielenkiintoisia vaihtoehtoja kauppojen hyllylle, Kehusmaa kehaisee.

Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla. Kuva Eva Nikkola.
Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla.

Paikallista käsityötä ja intohimoa

-Tämä on hieno mahdollisuus esitellä meidän oluen valmistuksen osaamista maailmalla sekä saada palautetta maisteltavina olevista tuotteista. Tarkoituksemme on myös kartoittaa vientikanavia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Oluen markkinoinnissa on aina käytetty huumoria ja yhden pohjoisen panimon tuotesarjan sloganista on vaikea panna paremmaksi. Vai miltä kuulostaa kaupan hyllyiltä bongattu slogan: ”Pantu revontulten alla”?

-Meidän mikkeliläiset oluet on pantu poikkeuksellisella pieteetillä, nauraa Kehusmaa.

-Valmistamme tuotteemme käsityönä, jolloin tuotannon henkilöiden ammattitaito ja intohimo tuotteita kohtaan on laadun tae.

Luomuoluiden valmistuksen perustana käytetään luomuohraa, joka on jäljitettävissä LuomuMattisen tilalle Oravalan kylään 15. sukupolven viljelijän Tommi Hasun ohrapelloille. Luomuohra mallastetaan Lahdessa Viking Maltilla Saimaa Brewingin reseptin mukaisesti. Lisäksi oluen valmistuksesta syntyvä mäski toimitetaan Juvalla toimivalle Kaartilan tilalle mallaspossujen ravinnoksi.

-Olemme ylpeitä hyvin sujuvasta yhteistyöstä paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa, Kehusmaa sanoo.

Tuotteiden alkuperä ja lähituottajat kiinnostavat kuluttajaa

Mielenkiinto pienpanimoita ja lähellä tuotettua ruokaa kohtaan on nousussa. Kuluttaja on enemmän kiinnostunut tuotteen alkuperästä ja se näkyy lähituottajien arvostuksessa.

– Oluille, kuten viineillekin, etsitään ruokapareja. Se on nautinto. Hanoissakin näkyy jo paljon vaihtuvuutta, Kehusmaa kertoo.

Perinteisesti käymisteitse ja käsityönä tehdyt mikkeliläiset siiderit ovat Kehusmaan mukaan saaneet Yes Yes-nimensä siitä, kun halutaan sanoa kyllä käsityölle ja kyllä 100-prosenttiselle omenien mehulle. Tässä tuotesarjassa on neljä vaihtoehtoa, joista yksi on tuotettu vain 0,3 prosentin alkoholipitoisuudella.

Viimeisin pienpanimon palkinto on viime syksyltä Brussels Beer Challenge -kilpailusta, jossa palkittiin Don Wheato White IPA -olut.

Yritys on saanut ELY-keskukselta investointitukea alkuvaiheessa, kun uuden panimon rakentaminen Mikkeliin aloitettiin. Pienpanimot vievät yhteisiä asioitaan eteenpäin Pienpanimoliiton kautta.

Teemu Kaijanen valmistaa ruokaa kävijöille
Mikkeliläinen ravintola Vaihan yrittäjä ja kokki Teemu Kaijanen näyttää miten Etelä-Savossa herkutellaan. Kuva: Kirsi Mättölä, MikseiMikkeli.

Suomalaistuotteet näkyvät tammikuussa Saksan kauppaketjuissa

Suomalaiset tuotteet näkyvät Grüne Woche-messujen vuoksi tammikuussa Suomi-kampanjoina paikallisissa ketjuissa tuoden runsaan valikoiman suomalaisia tuotteita KaDeWe:lle ja Edekalle.

Näytteilleasettajina Saimaa-osastolla ovat Aten Marja, Mustan Virran Panimo, Vavesaaren tila, Virtasalmen Viljatuote, Finnish Plant, Sunspelt, Saimaa Brewing Company, Malmgårdin Panimo, Wellbeing 365, Opa Muurikka, Framery sekä Best Guest Finland. Alueen matkailua edustavat VisitSaimaa ja goSaimaa -hankkeet. Saimaan osastolle tulevan hiljaisen tilan toteuttaa Framery Oy ja Saimaan äänimaiseman tilassa For the Sake of Beings.

Messuilla Mikkelin oma kokki Teemu Kaijanen ravintola Vaihasta tutustuttaa messuvieraita ja saksalaisia huippukokkeja Saimaan alueen kulinaarisiin nautintoihin.

Messujen kokoluokkaa kuvaa se, että Grüne Woche kerää vuosittain noin 400 000 kävijää tutustumaan noin 1 700 näytteilleasettajan ja 90 000 ruoka-alan ammattilaisen tuotteisiin.

Suomen kumppanimaahankkeen toteutuksesta vastaa MTK yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Messut jatkuvat 27. tammikuuta saakka.

Julkaistu 21.01.2019, Maaseutukuriiri.fi

Arto Sormunen ja Hanne Seppänen XAMK:n Ympäristöteknologian laboratoriossa

Xamkin ympäristöteknologian osaaminen kiinnostaa yrityksiä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet ympäristöteknologian osaajana. Xamkissa tehdään laajaa soveltavaa tutkimusta koti- ja ulkomaisella hankerahalla. Tällä hetkellä Xamk löytyy ykköspaikalta arvioitaessa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusmääriä. Osaamisen kärkiä ovat ympäristöturvallisuudessa bio-, kierto- ja vesitalous.

”Opetuksen ja modernin laboratoriokannan symbioosi on luonut tänne ainutlaatuisen oppimis- ja tutkimusympäristön”, yliopettaja Arto Sormunen metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä ja ympäristöturvallisuuden TKI-toiminnasta vastaava tutkimuspäällikkö Hanne Soininen kuvaavat.

Tutkimustietoa yrityksille

Ympäristöalan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä Xamkissa on tehty reilut 20 vuotta. Xamkin metsään, ympäristöön ja energiaan liittyvissä hankkeissa on mukana 400 yritystä.

”Esimerkiksi puun modifioinnissa ja metsätalouden aloilla metsäteollisuuden yritykset ovat laajasti mukana soveltavassa tutkimuksessa ja tuotetestauksessa.”

Ympäristöalalla yhteistyökumppaneihin kuuluu kansainvälisiä suuryrityksiä, kuntien omistamia isoja yrityksiä ja pk-yrityksiä.

”Meitä kiinnostavat myös uudet kumppanit, kuten ympäristön mittaus- ja laitealan yritykset, biojalostamot ja kuntien vesilaitoksen ja jätehuoltoyritykset”, Soininen sanoo.

Xamkin ympäristöteknologian laboratorioista löytyy monipuolinen analytiikka orgaanisten aineiden tutkimiseen ja ympäristönäytteiden ottoon. Uraauurtavaa tutkimusta on tehty muun muassa selvitettäessä, miten bioöljyt käyttäytyvät makeassa vedessä.

”Haluamme jatkaa uusien bioöljytuotteiden ympäristövaikutusten tutkimista”, Soininen sanoo.

Tärkeitä paikallisia kumppaneita ovat Mikkelin kaupungin vesi-, energia- ja jätehuoltoyhtiöt. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa kehitetään uusia menetelmiä jätteiden hyötykäyttöön, kierto- ja biotalouteen sekä ympäristön monitorointiin.

Oppilaitoksen laaja yhteistyö yritysten kanssa poikii niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille työtilaisuuksia ja aiheita opinnäytetöihin.

”Opinnäytetöissä päästään paneutumaan ajankohtaisiin aiheisiin. Esimerkiksi yksi opiskelija selvitti mikkeliläisen Pitkäjärven valumavesien laatua. Tutkimustietoa voi hyödyntää suoraan kaupunkisuunnittelun tueksi”, Sormunen kertoo.

Kansainvälistä tutkimustoimintaa

Xamk on onnistunut kotiuttamaan rahoitusta myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horizon-ohjelmasta. Xamk on TKI-toimijana maan suurin ammattikorkeakoulu.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys työllistävät täysipäiväisesti kymmenisen henkilöä. Lisäksi hankkeissa on mukana opettajia, millä varmistetaan korkeatasoinen osaaminen hankkeisiin ja se, että uusi tieto jalkautuu opetukseen.

”Vahvuutemme on, että voimme hyödyntää omaa mittaukseen, analytiikkaan ja IT-paikkatietoon liittyvää osaamista hankkeisiimme. Testaamme esimerkiksi droneja monitoroinnissa. Teemme myös passiivista näytteenottoa, kun tutkitaan pieniä pitoisuuksia, jotka eivät näkyisi yksittäisissä näytteissä”, Sormunen kuvaa.

Yhteistyökumppaneita kiinnostaa myös ympäristön reaaliaikainen mittaaminen.

”Meillä on kansallisen tason kärkiosaamista jatkuvatoimisesta veden laadun seuraamisesta. Esimerkiksi Mikkelin pohjaveden laatua on monitoroitu online-menetelmin Uumo-hankkeessa”, Soininen kertoo.

Kansainvälisten hankkeiden valmistelussa merkittävä kumppani on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Uusien hankkeidemme sisällön on oltava aina yhteistyöyrityksiämme kiinnostavaa. Parhaillaan tutkimme muun muassa uusia käyttökohteita biohiilelle,” Soininen sanoo.

Koulutuksen pioneeri

Xamkin ympäristöteknologian opetuksen juuret löytyvät vuodesta 1970. Pohjoismaiden ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat vuonna 1973 Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta ja työllistyivät terveystarkastajiksi.

Nykyään Xamk tunnetaan ympäri maailman kansainvälisten vaihto-ohjelmien ja hankkeiden partnerina. Xamk aloitti ensimmäisen englanninkielisen ympäristöteknologian amk-insinöörikoulutuksen 1990-luvun puolivälissä.

Ympäristöteknologian opiskelijat voivat suorittaa nykyään kaksoistutkintoja muun muassa hollantilaisessa, venäläisessä ja pian myös vietnamilaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Kehittelyn alla on yhteistyö myös Baltian maissa.

”Baltiassa toteutimme ensimmäiset opettajavaihdotkin jo 1990-luvulla. Parhaillaan syvennetään yhteistyötä myös kahden puolalaiskorkeakoulun kanssa”, Sormunen sanoo.

Xamkissa voi erikoistua yhteiskunnallisen keskustelunkin aiheena olevaan sisäilman laatuun. Asiantuntijat voivat räätälöidä tarjonnasta itselleen sopivia erikoistumisopintoja.

Xamk aloitti ensimmäisenä myös Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat ympäristönäytteenottoon oikeuttavat koulutukset reilut viisi vuotta sitten. Opiskelija saa eri koulutuksissa valmiudet ottaa vesi-, maaperä-, jäte-, talous- ja uimavesinäytteitä sekä mitata melutasoa.

”Olemme vuosien varrella saavuttaneet maineen laadukkaana kouluttajana,” Sormunen kertoo.

Xamk on kunnostautunut myös koulutusviejänä, joka on järjestänyt näytteenottokoulutuksia myös Venäjältä ja Lähi-Idästä oleville osaajille.

Tällä hetkellä Xamkissa näkyy trendi, että yhteistyöyritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat jatkavat ympäristöteknologian ylempiä ammattikorkeakouluopintojaan Xamkissa oman työn ohessa.

”Kumppanikorkeakoulujemme kanssa voimme tarjota heille jatkokoulutusväylän aina väitöskirjaan asti. Myös oma henkilöstömme jatkaa opintojaan ja tekee väitöskirjoja”, sanoo Hanne Soininen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen